- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
167-168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kameraalitutkinto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

167

Kamienski [c’-], Matthias (1734-1821),
ensimäinen puol. oopperansiiveltiijä. Eniten
suosittu oli Iiii oen kansanomainen oopperansa
..Zoska". I. K.

Kamiiui lit. camino, ransk. cheminée),
Uimpi-münimissii maissa käytetty avoimen takan
tapainen, tav. keskelle seinää sijoitettu tulensija,
joka levittää lämpöä ainoastaan suoranaisen
säteilyn kautta ja on siis semmoisenaan sangen
vähiin tehoisa. Sen sijaan on se taiteellisesti
käsiteltynä ollut eri aikojen mieliaiheena. Myös
rautauuni, vrt. LSmmityslaitokset. K. S. K.

Kamil pasa. Mustafa (1873-1908), egypt.
sanomalehtimies ja kansanjohtaja. K., joka oli
opiskellut lakitiedettä Pariisissa, perusti
Egyptin kansallispuolueen ja vaati Egyptille
itsehallintoa; ajoi tätä asiaa innokkaasti sekä
eurooppalaisissa lehdissä että omassa „Lew’a" nimisessä
arapiankielisessä lelulessiiän, joka ilmestyi myös
englannin ja ranskan kielillä.

Kamimura, Hikouodzo (s. 1850), jap.
amiraali: taisteli soguni-hallitusta vastaan 1868, meni
1872 nierisotapalvelukseen, oli mukana Jalun
taistelussa 1894 ja johti maallenousua
Talien-lahdessa. Otti toisen eskaaderin päällikkönä osaa
hyökkäykseen Port Arthurissa olevaa Venäjän
laivastoa vastaan helmik. 8 p. 1904; pommitti
6 p. maalisk. Vladivostokia; tuotti 14 p. elok.
Vladivostokin eskaaderille tappion Korean
salmessa ampumalla upoksiin risteilijä Rurikin ja
pahasti vioittamalla kahta muuta ven. laivaa.

E. il-a.

Kamisardit (ransk. camisards), Ranskan
hugenotit Sevennein vuoristossa. Nimitys merkitsee
oikeasi. „puseromieliet" (ransk. murt. camiso =
chetnise = paita, pusero), koska heidän oli tapana
yöllisissä hyökkäyksissään vetää paita
vaatteiden päälle pysyäkseen tuntemattomina. —
Julman sorron tähden, jonka alaisiksi Ranskan
protestantit joutuivat Ludvik XIV:n aikana, k.
nousivat 1689 aseisiin uskonsa suojelemiseksi. Kun
tämä yritys oli saatu tukahutetuksi, alettiin
heitä sortaa vielä pahemmin, varsinkin apotti
Chailan toimesta. Väkivaltaisuuksiensa tähden
tämä murhattiin 1702, jonka jälkeen k. taas
alkoivat yleisen kapinan, käyttäen menestyksellä
hyväkseen vuorisen maansa tarjoomia etuja.
Heidän pääjohtajanaan oli nuori leipurinsälli, Jean
Cavalier. Vihdoin Ludvik asetti marski Villars’in
ylipäälliköksi (huhtik. 1704). Tämä julisti
anteeksiannon kaikille, jotka luopuisivat
taistelusta, sen sijaan hän surmautti jokaisen, joka
vielä tavattiin ase kädessä. Hänen tarmokkaiden
toimenpiteittensä kautta saatiin kapina
asettumaan; itse Cavalier teki sovinnon Villars’in
kanssa (toukok. 1704) ja meni kuninkaan
palvelukseen. Kiivaimmat k. jatkoivat kuitenkin
taistelua, kunnes heidät kukistettiin ennen v:n 1704
loppua. Villars’in seuraajan Berwickin herttuan
väkivallanteot saivat kuitenkin aikaan uuden
kapinan, ja k. saivat englantilaisilta sekä
hollantilaisilta aseita ja rahoja. Huhtikuussa 1705
oli kuitenkin tämäkin yritys tukahutettu, ja
viimeiset kapinalliset saivat surmansa N5mes’issä
polttoroviolla. Koko Sevennein seutu oli autiona
ja hävitettynä. Osa k:sta meni Cavalier’n
johdolla, joka oli katunut luopumistaan,
Englannin palvelukseen, ja taisteli varsinkin
Espanjassa Ranskan sotajoukkoja vastaan. Cavalier

168

lähti sitten Englantiin, missä hän kuoli Jerseyu
kuvernöörinä 1740. [G. Frosterus, „Les insurgés
protestants sous Louis XIV".] G. It.

Kamlotti (ransk. camelot < cam&ltis =
kameli), alkuaan angora-vuohen villasta valmistettu
ohut 2-vartinen kangas. Kampalauka-k. on sileä
kangas, jonka loimi on kaksinkertainen ja kude
yksinkertainen. Silkki-k. on eräs Gros de Naples
laji, jonka loimilanka on löyliiikierteiseksi
kerrattua kahdesta erivärisestä säikeestä ja kude
on yksinkertainen, mutta eri viiriä kuin loimi.

E. J. S.

Kammin, vanha kaupunki Oderin suussa
Taka-Pommerissa, 6,000 as. (1905). K. oli keskiajalla
piispanistuin, mutta tämä lakkautettiin
Westfalenin rauhassa 1648, jolloin se alueineen joutui
Brandenburgille.

Kammiohappo ks. Rikkihappo.

Kammiovuori, vuori Sysmän pitäjässä, n. 12
km eteläänp. Luhangan kirkolta, Päijänteen
rannalla, vastapäätä Judinsalon saarta; 221 m yi.
merenp. (n. 143 m yi. Päijänteen); vuoriperä
gneissigraniittia. Luonto karua ja jylhää.
Suurenmoinen näköala Päijänteelle. Tuneldin
maantieteessä (1700-luvun lopulla) tiedetään kertoa,
että vuoren rotkoista nousi maanalaista lämpöä
ja sen ympärillä ilmaantui aarnivalkeita.

L. 11-nen.

Kammo ks. Kimmo.

Kamomilli-tee, kamelisaunion (Hatricaria cha-

momilla) kuivatetuista kukkamykeröistä keitetty
infusioni, jota kotilääkityksessä käytetään
hiostavana ja kaasuja poistavana lääkkeenä.

Kampa ks. Puku.

Kampahahtua valmistetaan kampavillasta
siten, että määrättyä mittaa lyhyemmät syyt
kampakoneessa kammataan pois ja pitemmät
jäljellejäävät järjestetään yhdensuuntaisiksi
muodostamaan pyöreän, koossa pysyvän hahtuan eli
lepeen. Tästä kehrätään kampalanka.
Kampa-hahtuaa ei valmisteta Suomessa vaan se
tuodaan valmiina ulkomailta meikäläisiin
kehruu-tehtaisiin. — Myös kammattua puuvillahahtiiaa
käytetään puuvillateollisuudessa. Lähemmin ks.
K e h r u u t e o 1 1 i s u u s. E. J. S.

Kampakone 1. kampauskone erottaa
kehruuteollisuudessa lyhyet syyt kampalangoiksi
kehrättävistä raaka-aineista, ks.
Kehruuteol-1 i s u u s. E. J. S.

Kampalanka 1. kampavillalankn,
kammatusta villasta kehrättyä lankaa. Se on
tasaista, sileää ja kauniin näköistä lankaa, sillä
sen syyt ovat yhdensuuntaisiksi järjestetyt.
Lähemmin ks. K e h r u u t e o 11 i s u u s. E. J. S.

Kampamaneetit (Ctenophora), hentoja,
lasi-kirkkaita, vapaasti uiskentelevia merieläimiä,
jotka huolimatta monessa suhteessa poikkeavasta
ruumiinrakenteestaan tavallisesti luetaan
ontelo-eläinten luokkaan. Niillä on hyytelömiiinen
pyöreähkö ruumis, jonka ulkopinnalla huomataan
8 pitkinpäin kulkevaa, väräjävien lehdykköjen
eli uimalevyjen muodostamaa riviä. Ruumiin
ylä-navassa on tasapainoelin ja hermoston keskus,
sen alapäässä ektodermaalinen nielu, joka johtaa
entodermaaliseen keskusonteloon eli n. s.
suppiloon; tämä taas on poikittain kulkevien,
hanka-maisesti haaraantuvien kanavien kautta
kampa-rivien alla kulkevien pituuskanavien yhteydessä.
Useimmilla k :11a on kaksi pitkää supistuvaista

Kamienski—Kampamaneetit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0100.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free