- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
169-170

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kampania ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

169

Kampania—Kampi

170

pyyutilankaa, joissa on tahmeita limasoluja.
K:n ruumis ou kaksinkerroin symmetrinen s. o.
kaksi ruumiin pituusakselin kautta kulkevaa
tasoa, jotka leikkaavat toisensa kohtisuorasti,
jakavat kumpikin ruumiin kahteen symmetriseen
puoliskoon. K. ovat kaksineuvoisia. —
Pleuro-brachia pileus, tavataan Itämeressäkin,
Venuksen vyö (Cestus veneris) elää Välimeressä y. m.;
Iteroi■ on pyyntilankoja vailla. K. M. L.

Kampania ks. Kampanja.

Kampanja 1. Kampania (lat. Campä’nia,
it. Campagna), maakunta Keski-Italian
länsirannikolla, johon kuuluvat provinssit Avellino,
Benevento, Caserta, Napoli, Salerno, 16,294 km3;
3,283,848 as. (arv. 1910). K. käsittää
sisäosassaan Apenniinien vuorimaata, rannikolla (jolla
m. m. on Salernon-, Napolin- ja Gaetan-lahdet)
alankomaata, pohjoisessa etupäässä
jokikerrostu-main peittämää tasankoa; etelässä kohoaa
tuliperäisten tuhka- ja tuffikerrosten keskeltä
Vesuvius sekä tuliperäinen kumpumaisema Flegreiset
kentät. Tavattoman hedelmällinen maa on jo
varhaisista ajoista ollut puutarhamaisesti viljelty
(roomalaiset mainitsivat sitä nimellä Regio felix,
nyk. tunnetaan Napolia ympäröivä alue nimellä
Campagna felice, ks. t.); tuottaa vehnää, viiniä,
silkkiä, hamppua, etelänhedelmiä: kaktus ja
agave kasvavat villinä. Asutus on Italian taajin;
kansa on köyhää, toimetonta, kaukana jäljessä
pohjois-italialaisista. Teollisuus mitätön. Vanhan
ajan K. vastasi provinsseja Caserta ja Napoli.
Tänne oli kerääntynyt monia kansallisuuksia.
Kuuluisia kaupunkeja olivat Bajæ, Capua, Cumæ,
Puteoli, Neapolis, Herculaneum, Pompeji,
Sta-biæ y. m. Luonnonkauneuksistaan ja
merkillisyyksistään oli seutu jo varhain tuttu. V. 343
e. Kr. se joutui Rooman herruuteen. E. E. K.

Kampasaniainen ks. B 1 e c h n u m.

Kampasimpukka (Pecten), meressä elävä
simpukansuku, johon kuuluvien lajien kuorissa
on viuhkanmuotoiset vaot, vaipan reunassa silmiä
ja tuntorihmoja. Uivat räpäyttämällä kuoria
vuorotellen auki ja kiinni. Isojen lajien kuoria
käytetään omelettilautasina ja koristeina.

K. 31. L.

Kampauskone ks. K a m p a k o n e.

Kampavilla on yleisnimitys pitkä- ja
suora-sviselle villalle, joka usein vielä on kiiltävää.
Se soveltuu parhaiten kammattavaksi ja
kampa-langan kehräykseen, ks. Kehruuteollisuus.

E. J. S.

Kampeerata (ransk. camper, < lat. campus =
kenttä), olla leirissä ulkosalla; olla, oleskella;
kampeerata yhdessä, elää yhdessä, jakaa
elämän huolet ja ilot.

Kampela-alus ks. E v ä a 1 u s.

Kampelat (Pleuronectidæ), pehmeäeväisiä,
uimarakottomia, pohjalla eläviä luukaloja, joilla
on hyvin korkea, sivuilta litistynyt,
epäsymmetrinen ruumis: toinen kylki, joka ou pohjaa
vastaan, on valkea, toinen värillinen ja sillä puolen
molemmat silmät. Vatsaevät rintaevien edessä.
Munat samoinkuin hennot poikaset, jotka ovat
säännöllisen-muotoiset, ovat pelagisia. Heimo
käsittää useita taloudellisesti tärkeitä hyötykaloja.
Tavallinen kampela (Pleuronectes flesus),
20-35 cm pitkä, selkäeväu tyvessä karkeita
kyh-myjä, yleisin kampelalaji Suomen lounaisilla ja
eteläisillä rannoilla; punakampela (Pl. pla-

tessa), 30-60 cm pitkä, Pohjois-Euroopan merissä,
suuren kalastuksen esineenä; kielikampela
(Solea vulgaris), 30-60 cm pitkä, erittäin
hyvänmakuinen; Ruijan-pallas (Ilippoglossus
vulgaris), 2,5 m pitkä, 200 kg painava, pohjoisissa
merissä; p i i k k i k a m p e 1 a (Rhombus
maxi-mus), värillisellä puolella kartiomaisia piikkejä,
meillä 25-40 cm pitkä, suolaisissa merissä 1 n>
pitkä ja 35 kg painava, saadaan tav. kampelan
ohessa Suomen lounaisilla ja eteläisillä rannoilla,
myös hyvänmakuinen, ks. kuvaliitettä art:iin
Kalat." K. M. L.

Kampea, kauppakaupunki Alankomaiden
Over-ijselin maakunnassa Ijselin vasemmalla
rannalla, kunnassa 20,000 as. (1902); oli aikoinansa
vapaa valtakunnan ja hansakaupunki.

Kamperduin [-döin], Pohjois-Hollannissa,
lähellä Kampin kylää olevat dyynit, joiden
edustalla elok. 21 p. 1673 amiraali de Ruyterin
johtama holl. laivasto voitti amiraali, prinssi
Rupert Pfalzilaisen komentaman engl.-ransk.
laivaston. Voittajat menettivät miehistöään 2,5
voitetut 9 % sekä 6 linjalaivaa. — Lokak. 11 p.
1797 amiraali Duncanin johtama engl. laivasto
voitti vara-amiraali de YVinterin komentaman
holl. laivaston. Voittajat menettivät miehistöään
10,i y0, voitetut 57,4 %. Hollantilaisilta
riistettiin 9 linjalaivaa ja 2 fregattia. -Iskm-.

Kampes ks. S i n i p u u.

Kampetse ks. S i n i p u u.

Kampf, Arthur (s. 1864), saks.
taidemaalari, opiskeli Diisseldorfissa, jossa oli sittemmin
v:sta 1893 akatemian professorina, muutti 1898
Berliinin akatemian opettajaksi ja tuli 1907 sen
esimieheksi. Hän herätti 1886 huomiota
suurella maalauksellaan „Viimeinen kuulustelu",
jonka järkyttävä aihe oli työväen elämästä ja
esitetty vaikuttavalla todenmukaisuudella sekä
täysin nykyaikaisella tekotavalla. Hän on
maalannut sekä luonteenomaisia laatukuvia että
historiallisia tapahtumia. Edellisiin kuuluvat
sellaiset teokset kuin ,.Jäähyväiset", „Kevelaerin
pyhiinvaeltajia", »Härkätaistelu", »Rautatehdas",
»Sillanrakennus", „Teatteriaitio", »Klovni", ja
jälkimäisiin „Yö 13-14 p. toukok. 1S88" i Vilhelm
I:n ruumis Berliinin tuomiokirkossa),
»Vapaaehtoiset", »Professori Steffens kiihottaa kansaa
ranskalaisia vastaan 1813" (Berliinin
kansallisgalleriassa), »Ihmisuhreja" (ransk. sotilaita
paluumatkalla Venäjältä). K. on myöskin
tehnyt useita historiallisia, allegorisia ja
nvky-aikais-aiheisia seinämaalauksia sekä muotokuvia
esim. keisari Vilhelm II:n. F. L.

Kampi, kone-elin, jota yhdessä kiertokangen
kanssa (kuva 1) käytetään muuttamaan
risti-kappaleen suoraviivainen liike
akselin pyöriväksi
(moottorit, kuten höyrykoneet y. m.)
tahi päinvastoin (työkoneet,
kuten pumput y. m.). Kuva
2 esittää makaavan höyrykoneen k:ia
tavallisinta muotoa; k. on joko kutistamalla tahi
kiilan avulla kiinnitetty akselin
päähän, k:n toisessa päässä on
tavallisesti ruuvilla kiinnitetty
kammintappi, johon mäntään
vaikuttava voima kiertokangen
välityksellä kohdistuu.
Pysty-höyrykoneissa sekä polttomoot- Kuva 2.

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0101.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free