Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kampania ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171
Kamplotti—Kamysin
172
toreissa käytetään yleensii kuvan 3 esittämää
muotoa, jossa k. on samaa kappaletta kuin
ak-—" seli. — Käsikampia käytetään,
t—i kun akseli on saatava pyörimään
——{ I jy—, miesvoimalla; k:n päässä on ta-
-dLii" vallisesti irtonainen kiisipuu,
Kuva 3. jotta akselia pyöritettäessä tappi
ei pyörisi käsissä. E. S-a.
Kamplotti ks. K a m 1 o 11 i.
Kamppi ks. G a m b i i 11 i.
Kamptulikon-matot valmistetaan rouhitusta,
kokoonpuristetusta korkista, joka on kiinnitetty
hamppu- tai jute-kankaaseen sekä päällystetty
paksulla öljyvärillä.
Kampurajalka, yleensä jokainen jalan
pysyväinen viallinen muodostus (talipes, pes calcaneus,
equinus, varus, valgus). Erikoisemmin k :11a
tarkoitetaan sellaista epämuodostumaa, joka kulkee
nimillä ..pes varus" ja „p. equinovarus" ja jossa
jalkaterä on vääntynyt sisäänpäin, niin että
jalkapohjan sisälaita ei tapaa maahan vaan on
sisäänpäin — ja äärimäisissä tapauksissa —
ylöskinpäin kääntyneenä, joten kuikija tallaa
jalkaterän ulkolaidalla, jopa suorastaan
jalkaterän selkäpuolella (p. varus) jonka lisäksi
kantapää joskus on vetäytynyt ylöspäin, niin että
ainoastaan jalkaterän varvaspää ulottuu maahan
(p. equinovarus). K. esiintyy joko
synnynnäisenä tahi jalkalihasten halvaantumisen tahi
vastaavien lihasten pitkällisen kouristuksen
aiheuttamana. Hoito ortopedinen ja kirurginen.
i(. O-B.
Kamreeri (< nilat, camera’rius = verokamarin
päällysmies, < lat. camera = holvattu huone,
vrt. Kamari), kirjanpidon valvoja (joskus
myös rahastonhoitaja) hallinnollisissa virastoissa
(senaatissa, keskusvirastoissa, lääninhallituksissa,
rahatoimikamareissa); pankeissa,
vakuutusyhtiöissä yi m. virkamies, joka säilyttää asiakirjat
ja vastaa kirjanpidosta.
Kamtsadaalit 1. kamtsatkalaiset,
arktisiin kansoihin luettu kansanheimo Aasiassa.
Kamtsatkan eteläosassa; tieteellisesti vähän
tutkittu. Ulkomuodoltaan heidän sanotaan olevan
vähemmän ..mongolimaisia" kuin naapurikansat.
Ovat nykyään tavoiltaan, uskonnoltaan ja
kieleltään melkein venäläistyneet; harjoittavat
kalastusta, metsästystä, karjanhoitoa (poroja,
nautakarjaa), keräävät Fritillaria saranan sipuleja.
— Joutuivat venäläisten kanssa tekemisiin
IfiOO-luvun lopulla, elivät silloin vielä kivikaudessa,
ainoana kotieläimenä koira. Olivat fetiäien
palvelijoita; ylijumala Kumlia. Kesäasuntoina
olivat pylväitten päälle rakennetut majat. —
Lukumäärä suuresti alenemassa; 1889 se oli 4.029.
E. E. K.
Kamtsatka, Koillis-Aasiasta lounaaseen Isoon
valtamereen pistävä niemimaa, 263,530 km1; sen
eteläisin niemi Lopatka on Antverpenin
leveysasteella. Pituus n. 1,100 km, leveys 400 km,
mantereeseen yhdistävä kannas 120 km.
Edustalla iso Karaginskin saari. Halki suurimman
osan K:aa kulkee pituuslaakso (virrat Kamtsatka
n. 500 km ja Bystraja: kuljettavia samoin kuin
useimmat muut K:n joista), joka jakaa
niemimaan kahtia. Länsiosan rannikko on eheä, alava,
sisempänä läntinen vuoristojono kohoaa n. 1,000
m:iin; korkeammalle nousevat muutamat
tulivuoret (Tsoaäen 3,050 m). Itäisessä vuorijonossa
Avatsan tulivuori Petropavlovskin luona.
tulivuoret esiintyvät leimaa-antavina; niitä on
K :11a kaikkiaan n. 40 (näistä ainoastaan 5
läntisessä vuoristossa), joista 12 toimivaa. Mahtavin
näistä on Kljutsevskaja sopka (4,916 m), josta
3/3 ainaisesti lumipeitteinen. Sen tuhoisin
purkaus oli 1737. Muita toimivia tulivuoria ovat
Seveljuts (2,984 m), Avatsa (2,660 m) y. m.
Korkein on sammunut Itsinskaja sopka (5,076 m);
muita esim. Kronotskaja, jolla K:n suurin järvi
Kronotskoe n. 2.000 km’. Itäranta on
silpoutunutta, lahtirikasta. Ilmasto alavilla
rantaseu-duilla vuoden umpeen koleaa, usvaista, mutta
sisempänä kesälämpö korkea; pohjoiseen edetessä
ilmasto kylmenee tuntuvasti. Petropavlovskissa
rannikolla v:n keskilämpö on -f 2,j° C, elokuun
-(-14.8C, helmikuun — 10° C; sisämaassa on
kesän keskilämpö -f- 17,8° C. Ikuisen lumen raja
etelässä on 1.500-1,700 m korkealla. Kasvullisuus
on yleensä tavattoman rehevä: ruoho kasvaa
miehen mittaiseksi. Väririkkaat yrtit,
jättiläismäiset Hpiræa t, Heracleum- ja A n g cl ica-putket
peittävät alavat maat. Metsiä on runsaasti:
lehtipuut (koivu, Betula Ermani) vallitsevat.
Metsärajan yläpuolella alkaa omituinen,
läpi-pääsemätön pensaikko ,,zlanets", pohjoisessa
tundra. Kauttaaltaan luonto tekee suurenmoisen
kauniin vaikutuksen. Eläinkunnassa ovat
edustettuina arvokkaat turkis- ja petoeläimet. Joissa
ja rannoilla runsaasti kaloja, vars. lohensukuisia.
Sääsket maanvaivana. Asutus tavattoman
harvaa (18S8 7.199): alkuasukkaita korjaakkeja ja
kamtsadaaleja, maahanmuuttaneita jakuutteja,
tunguuseja ja venäläisiä. Pääelinkeinot
kalastus ja metsästys. Poro ja koira ovat
alkuperäiset kotieläimet, venäläiset ovat tuoneet hevosen
ja lehmän. Karjanhoidolle toivotaan vastedes
hyvää menestystä. Viljalajeista menestyy hyvin
ainoastaan kaura. Peruna y. m. juurikasvit,
vihannekset j. m. s. antavat hyviä satoja.
Vuorissa käyttämättöminä kuparia, rautamalmia,
kivihiiltä, rikkiä. Alkuasukkaat harjoittavat
melko taitavasti kotiteollisuutta. Teitä puuttuu.
Kuljetaan poroilla ja koirilla. — K. kuuluu
Rannikkomaakuntaan. Pääpaikka
Petropav-1 o v s k. — Ensimäisenä eurooppalaisena K:aan
saapui joukkoineen kasakka Atlasov (1697), jonka
jälkeen maa pian oli kukistettu. E. E. K.
Kamvertti ks. Kanvertti.
Kamyàin [-y’-], piirikunnan kaupunki
Saratovin kuvernementissa Volgan oik. rannalla, K.-joen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
