- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
173-174

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kana ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

173

Kana-

Kanaali

174

suussa; 16,264 as. (1900). Rautatien päätekohta.
Sairaala, 10 kirkkoa, joista 1 luteril., 1
room.-katolil., reaalikoulu y. m. Teollisuus mitätön.
Kauppa vilkasta: viedään viljaa, tuodaan
puutavaroita. — K. sijaitsi ensin toisella puolen
K.-jokea, perustettiin (1668) rosvojen
kurissa-pitoa varten. V:teen 17S0 oli nykyiselle
paikalle siirretyn kaupungin nimi Dmitriev. — K:n
piirissä asuu paljon saks. uutisasukkaita, n. 40 </c.

E. E. K ’.

Kana. Tavallinen talous-k., jonka arvellaan
polveutuvan nykyään vielä Itä-Intiassa villinä
elävästä b a n k i v a-k:s t a (Gallus ferrugineus 1.
bankiva), eroaa muista kanalinnuista etupäässä
omituisen, päälaella olevan harjansa ja
leuka-lielttojensa puolesta. Harjamuotoja erotetaan 7:
pysty-, kallistuva-, lehti-, sarvi-, nystyrä-,
ruusu- ja nappuharja. Ilöyhenien, harjan,
naaman, silmien ja korvalehtien väri, helttojen
pituus, ruumiin koko ja muoto, jalkojen
korkeus ja väri ja varvasten lukumäärä ovat
määrääviä rotutunnusmerkkejä. Nykyään tunnetaan
noin 60 erilaista, taloudellisesti hyödyllistä
kana-rotua, joista meidän maassamme parhaiten
tunnettuja ovat: Leghorn (uljasryhtinen,
verrattain solakkarakenteinen, pysty- ja sileäharjainen,
vaihtelevanvärinen, meillä valkeat ja
peltopyyn-väriset enin suosittuja), Mi nor ka (edellisen
näköinen, mutta harja karkeapintainen, jalat
korkeammat, väri valkea t. musta), Plymouth
Rock (jykevärakenteinen, höyhenpuku kukolla
ja kanalla samanlainen: useimmin
tummanharmaita, rivittäisiä täpliä valkean-tuhkanharmaalla
pohjalla, siivet aivan pienet), Ramelslolier
(harjan ja silmien välissä kapea rivi
harjas-maisia, ylös kääntyviä untuvia, joita myös
harvakseltaan isoissa kasvoissa), Fawerolle
(leukaparta, tuuheat viikset suupielissä, 2
taka-varvasta), Rhode Island Reds (höyhenpuku
punainen paitsi mustaa pyrstöä), Orpington
(harja 1-kertainen t. ruusuharja, siivet pienet,
kanalla pysty harja, pyrstö lyhyt,
raskasraken-teisia), Hondan (2-kertainen harja, 2
taka-varvasta), Wyandotte (kirkkaanpunainen
ruusuharja). Kotimainen maatiaiskana on vielä
jalostamattomassa tilassa. Erilaisten
taloudellisesti hyödyllisten ominaisuuksiensa puolesta k:t
jaetaan 3 pääryhmään: keveihin,
keskinkertaisiin ja raskasrotuisiin k:hin. Ivevytrotuisten
k:jen joukossa tavataan parhaat munijat kuten
Leghorn ja Minorka kanat. Keskinkertaisissa
taasen parhaat lihakanat kuten Houdau,
Fawerolle, Plymouth Rock ja Wyandotte.
Raskasrotuisiin kuuluvat suurikasvuiset kanalajit, joiden
munimiskyky on huono ja joiden liha on
karkea-syistä ja mautonta niinkuin Brahma ja Kochin
kanoilla.

Kananhoidon kohottamiseksi perustettiin
Turkuun 1894 yhdistys „Siipikarjanhoidon
ystävät", joka työskenteli v:teen 1909 Turun
läänissä, ja jonka työalue 1909 laajennettiin koko
maata käsittäväksi. Sen ohjelmaan otettiin myös
mehiläishoito ja uudeksi nimeksi tuli ..Suomen
siipikarja- ja mehiläislioitoyhdistys Turussa".
Yhdistyksen äänenkannattaja „Siipikarjan- ja
mehiläishoitolehti" ilmestyy 6 kert. v:ssa. Paitsi
edellämainittuja ovat meillä ,,Martta-yhdistykset"
työskennelleet siipikarjanhoidon hyväksi. Näillä
on jo munakauppakin järjestetty ajanmukaistlle

kannalle. Tähänastiset tulokset ovat osoittaneet,
että kanaa kohti voidaan v:ssa ansaita
keskimäärin 5 mk. nettoa.

Hyvin viihtyäkseen kana tarvitsee valoisan
ja lämpimän huoneen. Tämä rakennetaan
mieluimmin auringonpuoleiselle mäen rinteelle, jossa
on kuivaperäinen maa. Kutakin kanaa varten
on laskettava vähintään ’/a m3 lattiapintaa.
Huoneen korkeus voi vaihdella 17a-2’/a m:n välillä.
Ikkunoiden pinta-alaksi lasketaan ’/,„ lattian
pinta-alasta. Missä kanoja ei kesällä voida pitää
vapaina, aidataan niille kanalan ympärille niin
suuri piha, että kunkin kanan osalle tulee
vähintään 10 m3. Jos kanahuonetta ei muuten
voida pitää vähintään + 6° lämpöisenä,
rakennetaan siihen lämmityslaitos. Lattialla pidetään
aina vahva kerros turvepehkua tahi muita
kuivikkeita, ja seinät, katto, orret y. m. pestään
kalkkiliuvoksella ainakin keväällä ja syksyllä.

Tarkastuspesien avulla nähdään, montako
munaa kukin kana v:ssa on muninut.
Siitostar-koitukseen käytetään parhaitten kanojen munia.
Tuoreet munat säilytetään puhtaassa ja raittiissa
paikassa ja lähetetään kauppaan vähintään
kerran viikossa.

Kanan ruuaksi kelpaavat keittiön ja
maitotalouden jätteet, liha, hienonnetut luut, ^ilja,
nokkoset, apilaheiuä y. m. Ruoka valmistetaan
ravinnonpitoisuuteensa nähden siten, että
täysikasvuinen n. 2 kg painoinen munijakana saa
päivässä n. 135 gr ruokaa, jossa on 13-15 gr
muna-valkuaisainetta, 4-5 gr rasvaa ja 40-50 gr
tärkkelystä. Raitista vettä, simpukankuoria tai muuta
kalkkiainetta ja kiven tahi posliinin siruja
täytyy k :11a aina olla saatavana. Ruoka- ja
juoma-astiat pidetään puhtaina, ks. liitekuvaa K a n
a-rotuja. O. A.

Kanaali, myös Englannin kanaali
(engl. English Channel, ransk. La Manche, saks.
Der Kanal 1. Ärmelmeer, lat. Mare Britannicum)
on Ranskan ja Ison-Britannian välillä olevan
Atlantin valtameren osan nimi. Se on verrattain
myöhään syntynyt: kannas K:ia ja Pohjanmerta
yhdistävän, kapeimmalla kohdallaan 33 km
leveän, syvimmällä kohdallaan vain 57 m olevan
Calais’n-salmen kohdalla murtui vasta
paleoliitli-kauden ihmisen saavuttua Britanniaan. K. onkin
matalaa, syvyys nousee vasta länsisuunnassa
100 m:iin. Pituus on 550 km, leveys
Ouessant-saaren ja Land’s Endin välillä 156 km, suurin
syvyys 174 m, keskisyvyys 86 m. Ranskan
puoleinen rannikko on, Iahtirikasta ja silpoutunutta
Bretagnen vuorirantaa lukuunottamatta,
vaikea-pääsyinen, paikoitellen 100 m korkeaa
kalkki-kalliorantaa (falaises) kuten Seinen suun
itäpuolella ja Calais’n-salmen seuduilla,
paikoitellen dyynirannikkoa. Suuri Cotenfinin niemimaa
pistää Bretagnen pohjoispuolella olevan
Normandian lahden (jossa Kanaali-saaret) itäpuolella
kauas mereen; sen uloin kärki on Cap de la
Hague. Itään Cotentinistä cn Seinen lahti, josta
eteenkäsin kaareva Bassarelle de la Somme.
Englannin vastakkaiset rantaseudut vastaavat
geologisen rakenteensa puolesta Ranskan rantaa,
mutta siellä on runsaasti erinomaisia
luonnonsatamia kuten Plymouth- ja The Solent-lahdet.
Itäosassa täälläkin, samoinkuin Ranskassa, on
suurenmoisia keinotekoisia satamia (Dover). —
K :ssa vaikuttaa rantamuotoihin tavattoman voi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0103.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free