Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kana ... - Kanada
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kanaali-saaret—Kanada
176
edelleen pienempiä vesistöjä myöten Vläjiirveen,
lluroniin, Erie-järveen ja Ontarioon; täältä se
tekee kaaren pohjoiseen päin ja päättyy
Atlantin-mereen Fundy-lahden suulla.
P i n t a-a 1 a maan eri maakunnissa ja alueissa
sekä väkiluku 1901 nähdään seuraavasta Laulusta.
(Väenlasku tapahtuu joka 10:s vuosi paitsi
kolmessa maakunnassa joka 5:s. Näissä oli
asukasluku 1906: Manitobassa 365,688,
Saskatchexva-nissa 257,763 ja Albertassa 185,412.)
Maakunnat.
Pintu-alu
km-.
Asukasluku
1901.
Ontario 577,200 2,182,947 Toronto
Quebec 892,600 1,648,898 Quebec
Nova Scotia 55,500 459,574 Halifax
New Brunswick 72,500 331,120 Fredericton
Prince Edward
Island 5,600 103,259 Charlottentowu
Manitoba 191,100 255,211 Winnipeg
British
Columbia 965,100 178,657 Victoria
Saskatchewan 651,600 91,460 Regina
Alberta 659,200 72,841 Edmonton
Alueet.
Keewatin 1,343,000 8,800
Yukon 510,100 27,219 Dawson City
Mackenzie 1,456,000 5,216
Ungava 919,000 5,113
Franklin
(Arktiset saaret) 1,360,000
The Dominion 9,658,500 5,371,315 Ottawa
175
makas vuorovesiliike, joka tullen
Atlantin-mereltä ja Pohjanmereltä saa aikaan aina 15 m:n
vaihtelun, Cotentinin länsirannalla säännöllisissä
oloissa 6,» m, Ilftvren satamassa 3,8 m. — K. on
maailman vilkasliikkeisin vesireitti. Usein
raivoavat myrskyt, vars. läntiset, usva ja
salakarit aikaansaavat taajaan haaksirikkoja, joiden
uhkaa vilkasliikkeisvys suuresti lisää. Majakoita
ja loistoja on n. 200, kuuluisin Eddystone.
E. E. K.
Kanaali-saaret (engl. Channel Islands) 1.
Normandian saaret, Englannille kuuluva
saariryhmä Englannin kanaalissa länsipuolella
Cotentin-uientii. Ne ovat meren mantereesta
ir-roittamia, jyrkkärantaisia ylätasankokappaleita.
Suurimmat ovat Jersey, Guernsey, Alderney,
Sark, yhteensä 196 km’. As. 95,618 (1901),
englantilaismielisiä, normandian murretta,
ranskaa ja englantia puhuvia, reformeerattua oppia
tunnustavia ranskalaisia, harjoittavat
maanviljelystä sekä karjan- ja puutarhanhoitoa (50,7 %
peltomaata, 13,» % laidunta; korkealle
kehittynyt meijeritalous, kiitetty lehmärotu), joita
kaikkia edistää lauhkea ilmasto (tammik. keskilämpö
-f 6,i° C, elok. -)- 16,4° C); tärkeitä ovat kalastus
ja merenkulku (satama St. Ilélier). Kauppa käy
Englantiin; vienti 26,s milj. mk., tuonti 27,s
milj. mk. — Saaret jakaantuvat kahteen osaan
(Jersey sekä Guernsey, Alderney y. m.), joita
hallitsevat kansan edustajain avulla niiden omien
lakien mukaan kuvernöörit. — K.-saaret ovat
jätteitä Englannin 1204 kadottamista
ranskalaisista alueista. E. E. K.
Kanaanin-maa (hepr. ’eres kana’an, egypt.
kannan, Amarna-kirjeissä kinah(h)i, kinahni,
kinailua), Raamatussa israelilaisten „luvatun maan"
1. Palestiinan nimityksenä (1 Moos. 11„; 12s;
2 Moos. 6,; 3 Moos. 14,,; 4 Moos. 34,; 5 Moos.
32.; Jos. 5U; Tuom. 21„; Hes. 16M; Ps. 105,,
y. m.). Nimen alkumerkitys on tuntematon; sen
maantieteellinen käytäntö ei liioin ole tarkoin
määrättävissä. Alkuaan se lienee osoittanut
määrätyn. Palestiinassa asuvan kansanheimon aluetta;
erikoisesti nimitettiin Kanaaniksi foinikialaisten
hallitsemaa rannikkoseutua Karmel-vuoresta
pohjoiseen. Sittemmin käytettiin tätä nimitystä,
myöskin egyptiläisten keskuudessa, ylimalkaan
Jordanin länsipuolella olevasta maasta, ks.
Palestiina. ,4r. H.
Kanada, valtio-oikeudellisesti The Dominion
of Canada, on laajin kaikista Englannin
alusmaista ja käsittää Pohjois-Ameriikan pohjoisen
osan, lukuunottamatta Alaskaa, joka kuuluu
Yhdysvalloille, ja New Foundlandia ja Labradorin
rannikkoa, jotka välittömästi ovat Englannin
hallituksen alaisia. Eteläisin kärki on Peléen
saarella Erie-järvessä 41°47’ pohj. lev.; pohjoisin,
jos arktiset saaret lasketaan mukaan, Kap
Columbia, 85°5’ pohj. lev. Itäisin paikka on Kap
Charles Quebecissa. Raja Alaskaa vastaan kulkee
ensin suorana viivana 141 pituusastetta myöten,
mutta kääntyy Mount-Elias-vuoren eteläpuolella
itäänpäin niin, että kapea Alaskaan kuuluva
rantakaistale erottaa K :n merestä n. 54° :een pohj.
lev. saakka. Eteläinen raja alkaa lännessä
Vancouver-saaren eteläpuolelta Juan-de-Fuca-salmesta
ja seuraa ensin 49:ttä leveysastetta, kunnes se
Lake of the Woodsin kohdalla kääntyy pohjoiseen
päin seuraten sen pohjoista rantaa. Se kulkee
V. 1909 (31 p. maalisk.) arvioitiin koko maan
asukasluvun olevan 7,185,000 henkeä.
K. on siis pinta-alaltaan lähes niin suuri kuin
koko Eurooppa, mutta asukasluku ainoastaan n.
2 ’/3 kertaa Suomen. Syntyperäisiä kanadalaisia
oli 1901 87 % koko väestöstä, Englannin
alamaisia syntymästään saakka 94,3« <J0, muut 5,«s %
olivat muukalaisia. Intiaaneja oli 1907 110,345.
Pinnanmuodostus. Ison valtameren
rannikon suuntaisesti kulkevat Kalliovuoret 1. Rocky
Mountains tekevät maan läntisen osan
vuorimaaksi. Suurimpaan korkeuteensa vuoret
nousevat 52°20’ pohj. lev. Lännessä yhtyy niihin
British Columbian ylänkö runsaine vesistöineen.
Lounaisosassa on Kalliovuorten
rinnakkais-vuori-jonoja, kuten Gold- ja Selkirkrange. Columbia- ja
Fraser-joki muodostavat syviä laaksoja niitten
välille. Ylängön länsirajan muodostavat
Coastrange-vuoret, jotka rinnakkaisjonoineen ulottuvat
ian-nikolle saakka jatkuen vielä saarille, joista
suurin on Vancouver. Itäänpäin vuorimaa laskeutuu
vähitellen, kunnes se yhtyy äärettömään alankoon,
joka ulottuu Pohjoiseen jäämereen ja
Atlantin-mereen. Vuoria tällä alueella ei ole muualla kuin
St. Lawrence-joen yläjuoksun varrella, johon
Ap-palakit (ks. t.) ulottuvat: matalat harjanteet ovat
vedenjakajina. K:n alangon jakaa sarja suuria
järviä, alkaen suurista järvistä Suureen
Karhu-järveen saakka, kahteen maanlaadultaan hyvin
erilaiseen alueeseen. Idässä on maaperä vanhoja
kiteisiä vuorilajeja; siinä on lukematon määrä
suurempia ja pienempiä vesistöjä; maanlaatu on
yleensä hedelmätöntä. Paikoittain etelässä on
jyrkkiä reunavuoria. samoin ovat myös Labradorin
kaakkois- ja koillisrannikot jyrkkärantaisia. —
Pilttkaup.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
