- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
177-178

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanada

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

193

Kanavakudos— Kanavoiminen

178

Kanadan rannikkovaoristoa British Colombiassa.

Alamaan läntistä osaa peittävät kerrostuneet
maa-lajit, joten maanlaatu on hedelmällistä ja
vehnänviljelykselle hyvin soveltuvaa. Metalleja
on sekä itäisissä että läntisissä vuorissa, Nova
Scotiassa on paleozooisia kivihiilikerroksia.
Alber-tassa ja Vancouverissa mesozooisia, Ontariossa
vuoriöljy- ja suolalähteitä ja Quebecissä
apatiit-tia ja asbestia. Kivihiilialueen lasketaan olevan
n. 170.000 km’.

Järvet ja joet. .K. on maailman järvi- ja
vesirikkain maa, ja kun vedenjakajat ovat
matalia, on liikenne eri vesistöjen välillä yleensä
helppo pienille aluksille. Isommille aluksille
tuottavat monet kosket suuria esteitä. Suurimmat
järvet ovat suuret K:n järvet, jotka osaksi kuuluvat
K:aan. Isoja ovat myös Winnipeg, Reindeer- ja
Athabasca-järvet, Iso Orjajärvi ja Iso Karhujärvi.
Lukemattomia pienempiä järviä on etenkin
British Columbian ylängöllä. Joista on tärkein St
Lawrence, joka kanavoituna muodostaa
liike-väylän Atlantin ja suurten järvien välillä.
Laajojen seutujen vesitienä on Saskatchewan, joka
virtaa Winnipegosis-järven kautta
Winnipeg-jär-veen, josta Nelson-joki johtaa vedet
Hudsonin-lahteen: 4,426 km pitkä Mackenzie-joki laskee
Pohjoiseen jäämereen, Fraser-joki virtaa British
Columbian läpi ja laskee Isoon valtamereen. Useita
pienempiä jokia laskee Hudsonin-lahteen, mutta
niiden merkitys on vähäinen, kun Hudsonin-lahti
suuren osan vuotta on ajojäiden vallassa.

Ilmanala. Sellaisessa maassa kuin K:ssa,
joka ulottuu 42° pohj. lev. arktisiin seutuihin ja
joka on kolmen valtameren rannalla, ovat
ilmanalan vaihdokset luonnollisesti hyvin suuret.
Atlantin ja Ison valtameren rannikoilla ilmanala on
verrattavissa läntisen Euroopan ilmanalaan;
British Columbian lounaisosassa melkein
samanlainen kuin Etelä-Englannissa. Sisämaassa vallitsee
enimmäkseen tyypillinen mannerilmasto. Etelässä
kesä alkaa toukokuun keskivaiheilla, pohjoisessa
Karhujärven tienoilla heinäkuussa. Harvat
viljelyskasvit menestyvät Hudson-alueella ja
Labra-dorilla. Monen pohjoisraja kulkeekin K:n kautta.
Verrattain laajalla, n. l,s milj. km’:n alueella
vehnä tuleentuu hyvin, ja ohra paljoa laajemmalla.

Maissi ja ameriikkalainen viiniköynnös
menestyvät ainoastaan eteläisessä Ontariossa. Havupuut
menestyvät hyvin ja ovat kauan olleet maan
tärkeimpiä vientitavaroita.

Väestö. Kanadan asukasluku on viimeisten
vuosikymmenien kuluessa verrattain runsaasti
lisääntynyt kasvavan siirtolaisuuden kautta. Vv.
1907-10 on maahan muuttanut 719,020 henkeä.
Suurimman lisäyksen ovat saaneet luoteiset
seudut, sen jälkeen kuin maanviljelystä on ruvettu
niissä harjoittamaan. Kansallisuudeltaan oli 1901
väestöstä 57.1 % brittiläisiä, 30,- <JC ranskalaisia,
5,8 % saksalaisia, 2,7 % muita eurooppalaisia,
2,4 % intiaaneja ja sekarotuisia, 0,j % kiinalaisia
ja 1 5J muita kansallisuuksia. Arktisilla
rannikoilla elää n. 5,000 eskimolaista. — Mitään
valtiokirkkoa ei maassa ole. Väestöstä oli 1901 57 %
protestantteja (eri lahkoja), 41,s <JD katolisia,
0.» % oli juutalaisia. Joka maakunnalla on
yliopistonsa, muutamilla useampiakin, yhteensä 18;
niissä opettajia n. 500 ja ylioppilaita n. 9,000.
Sitäpaitsi on 40 ylempää „college" opistoa, jotka
valmistavat yliopistotutkintoihin. Korkeampia
kouluja (high ja superior scliooJs) ja
kansakouluja (public schools) oli 1908-09 22.760, niiden
oppilasluku 1.162,994. Niiden aiheuttamat
kustannukset olivat 134,8 milj. mk. Koulunkäynti
on enemmän tai vähemmän pakollinen, mutta
lakeja ei tässä suhteessa aina tarkoin sovelluteta.
Ontariossa, Quebecissä, Albertassa ja
Saskatche-wanissa on eri kouluja katolisia varten; muissa
maakunnissa koulut ovat tunnustuksettomia.

Elinkeinot. Pääelinkeinoja ’ K :ssa ovat
maanviljelys ja karjanhoito, kalastus,
metsän-pitely, kaivostyö ja metsästys. Sato tuotti 1910
4.055.5 tuh. tonnia vehnää, 39 rukiita, 976.« ohraa,
5,293,» kauroja, 2.015,s perunoita. Muita tärkeitä
viljelyskasveja ovat maissi, herneet ja pavut,
sokerijuurikkaat ja muut juurikasvit, tattari sekä
tupakka, viiniköynnös ja omenapuu Ontariossa.
Karjaa pidettiin 1910 2,j milj. hevosta, 7,i milj.
nautaa, 2,7s milj. sikaa, 2,e milj. lammasta.
Samoin kuin maanviljelys on karjanhoitokin
viimeisten vuosikymmenien kuluessa suuresti
kehittynyt. V. 1909-10 vietiin maasta 90.430 tounia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0105.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free