- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
181-182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanada - Kanada-balsami ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

181

Kanada-balsami—Kanada n-järvet

182

viilillä nostoväkeen. Sen muodostavat
vakinaiset, jotka palvelevat 3 vuotta, ja varaväki, josta
vuosittain 45,000 miestä kutsutaan 8-16 päivää
kestäviin harjoituksiin. ..Vakinainen" nostoväki
oli 1910 59,000 miestä. Sotalaivastossa oli 1910
kaksi sotalaivaa.

Historia. Islantilaisten satujen mukaan
löysivät Bjarne Ilerjulfsson ja Leif Eriksson n. v:n
1000 seuduissa j. Kr. K:n rannikot, luultavasti
nyk. Nova Scotian, jolle maalle antoivat nimen
V i n 1 a n d. Löydöllä ei kuitenkaan ollut mitään
käytännöllisiä seurauksia. Vasta löytöretkien
aikakaudella K. tuli tunnetuksi Giovanni Caboton
ja portugalilaisten Miguel ja Gaspar Corterealin
matkojen kautta. Kanadan varsinainen löytäjä
on kuitenkin ransk. Jacques Cartier, joka
matkojensa (1534-43) ja tarmokkaan toimintansa
kautta perusti Ranskan vallan
Pohjois-Amerii-kassa. Hän koetti houkutella siirtolaisia
Euroopasta, lähinnä Ranskasta, K:aan, mutta vasta n.
CO vuotta myöhemmin suurempi siirtolaisuus
«aa alkunsa. Silloin K:n ensimäinen
kuvernööri, Samuel de Champlain, 1608 perusti
Quebecin kaupungin, joka sittemmin pysyi Ranskan
vallan ja ranskalaisen sivistyksen keskuksena
maassa. Henrik IV ja Richelieu suosivat uutta
siirtomaata, ja 1628 ryhtyi monopolikauppaseura
toimimaan siellä. Riitaisuudet alkuasukasten,
etenkin irokeesi-intiaanien kanssa kuitenkin
suuresti ehkäisivät siirtomaan kehitystä, samoin
kuin näihin aikoihin alkavat kinastukset
englantilaisten kanssa. Pääelinkeinona oli kauppa,
maanviljelys edistyi vain hitaasti. Jesuiitoilla
oli suuri vaikutusvalta maan hallitukseen, ja he
pitivät enemmän silmällä alkuasukasten
käännyttämistä kuin maan aineellista kehitystä. V.
1663 K. asetettiin Ranskan Länsi-Intian
hallinnon alaiseksi, mutta 1674 Colbert antoi sille oman
hallituksen, jonka muodostivat kuvernööri,
kirkon korkein edustaja ja neljä aatelista
neuvos-miestä. Hallinnon henki oli jyrkästi kirkollinen,
katolisuus yksinvallitseva ja yhteiskunnalliset
olot jäljittelivät Ranskan oloja. Suhde
Englantiin kävi yhä kireämmäksi, ja vihdoin Ranska
pitkällisten sotien jälkeen 1713 luovutti
Englannille New Foundlandin (Terre-Neuve), Nova
Scotian (Acadian) ja Hudson-bay-maat.
Seitsenvuotisen sodan aikana Wolfen voitto Quebecin luona
1759 ja Montrealiu antautuminen 1760 mursivat
Ranskan vallan Kanadassa, ja Pariisin rauhassa
1763 Englanti sai koko maan; Ranskalle jäi vain
2 pientä saarta, St. Pierre ja Miquelon.

Ensimäisen vuosikymmenen ajalla 1763: n
jälkeen oli paljon riitoja „vanhojen alamaisten"
(eng-lantilaisten) ja ,,uusien alamaisten"
(ranskalaisten) välillä. Edelliset tahtoivat sulkea
katolilaiset pois kaikista viroista ja muuttaa olot
englantilaisten kaltaisiksi. N. s. „Quebec act",
1774. rauhoitti mieliä; sen kautta ranskalainen
siviililaki edelleen jäi voimaan. Englannin
rikoslaki otettiin käytäntöön, katolisen kirkon
oikeudet kymmenyksiin v. m. tunnustettiin ja
katolilaiset pääsivät virkoihin. Vanhempien
siirtokuntien vapaustaistelun aikana K. pysyi uskollisena
Englannille. Sodan päätyttyä siirtyi n. 35,000
pakenevaa „lojalistia" Yhdysvalloista K:aan
asettuen Uuteen Skotlantiin, New Brunswickiin ja
nyk. Ontarioon. Lisääntynyt engl. väestö vaikutti
sen, että 1791 maa ..Canada act"illa jaettiin kah-

teen alueeseen, Ala-Kanadaan 1. Quebeciin ja
Ylä-Kanadaan 1. Ontarioon. Edellisessä olivat
ranskalaiset, jälkimäisessä englantilaiset
enemmistönä. Kumpikin alue sai eduskuntansa
(as-sembly), ylähuoneensa (council) ja kuvernöörinsä.
Mielivaltainen hallitus, ranskalaisten
syrjäyttäminen, raha-asiain huono hoito ja Englannin
parlamentin välinpitämättömyys kaikista
valituksista sai aikaan, että Ala-Kanadan eduskunta
1836 kieltäytyi myöntämästä veroja pitemmäksi
aikaa kuin 6 kuukaudeksi vaatien toimistaan
vastuunalaisia ministerejä. Samaa vaativat myös
Ylä-Kanadan demokraatit. Sekä Ala- että
Ylä-Kanadassa syntyi kapina, joka kuitenkin
helposti tukahutettiin. Englannin hallituksen
lähettämän lordi Durhamin viisaan ja maltillisen
toiminnan kautta rauhoittuivat mielet ja
„Reu-nion act" 1840 järjesti olot uudella tavalla. Ylä
ja Ala-K. yhdistettiin, ja ne saivat yhteisen
parlamentin, vastuunalaiset ministerit ja omat
maakuntapäivät paikallisia asioita varten. K. tuli
täten Englannin ensimäiseksi siirtomaaksi, jossa
parlamentaarinen itsehallinto toteutettiin.

Lähimpinä vuosikymmeninä maa kehittyi
nopeasti, uudistuksia pantiin toimeen
(feodaali-järjestelmä poistettiin), asukasluku lisääntyi,
kauppa ja teollisuus edistyivät suuresti.
Pääkaupungiksi kuningatar Victoria 1857 määräsi
molempien alueiden rajalla olevan Ottawan.
Vähitellen muutkin Pohjois-Ameriikan siirtokunnat
saivat itsehallinnon ja liittyivät Kanadaan, ja 1867
syntyi Dominion of Canada, käsittäen aluksi
Quebecin, Ontarion. Nova Scotian ja New
Bruns-wickin. V. 1869 uusi valtioliitto oston kautta
hankki Hudson-bay-kauppaseuran maat ja niistä
muodostettiin Manitoba ja Luoteisterritorit. V.
1871 liittyi British Columbia ja 1873 Prince
Edward Island valtioliittoon. Maakunnat Alberta
ja Saskatchewan on muodostettu alueista Alberta,
Athabaska, Assiniboia ja Saskatchewan ja
otettiin ne maakuntina liittoon 1 p. syysk. 1905.
Yhdysvaltain kanssa sattuneet raja- ja
kauppariidat on ratkaistu sovinto-oikeuden kautta.
V. 1903 ratkaistiin viimeinen rajariita, kun raja
British Columbian ja Alaskan välillä
järjestettiin. — Useampaan kertaan on herätetty
kysymys Kanadan liittymisestä Yhdysvaltoihin, mutta
ajatus ei ole saanut suurempaa kannatusta.
Päinvastoin on brittiläisellä imperialismilla suuri
kannatus Kanadassa. Viimeiset
parlamenttivaalit (1911), jolloin vanhoillinen puolue voitti,
osoittaa sen selvästi. A. R. B.

Kanada-balsami ks. K a n a d a-p a 1 s a m i.

Kanadalainen vesirutto ks. H e 1 o d e a. c
a-n a d e n s i s.

Kanadan-hirvi ks. Hirvieläimet.

Kanadan-järvet, viisi suurta (yht. 247,000
km3) järveä Kanadan ja Y"hdysvaltojen rajalla
(paitsi Michigania, joka kokonaan on
Yhdysvaltain alueella), ovat kaikki yhteydessä
toistensa kanssa. Läntisin on Yläjärvi (182 m
yi. merenp.) joka St Mary-joen kautta laskee
H u r o n-j ä r v e e n, joka taas länsipäässään on
yhteydessä Michigan-järven kanssa.
Huron-järveen kertynyt vesi virtaa St Clair-jokea
samannimiseen pieneen järveen, ja siitä
Detroit-virtaa myöten E r i e-j ä r v e e n (175 m yi.
merenp.), josta Niagaran putouksen kautta vesi
joutuu O n t a r i o-j ä r v e e n (71 m yi. merenp.);

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0107.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free