Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanada-balsami ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kanadan-kaura—Kanarianheinä
184
täältä St Lnwrence-joki laskee Atlanttiin.
Kanavien avulla K. ovat tulleet erittäin tärkeiksi
ympäröivien maiden liikenteelle. E. E. K.
Kanadan-kaura ks. K a u r a.
Kanadan-kuusi ks. Kuusi.
Kanadan-piikkisika ks. U r s o.
Kanada-palsami pohj.-ameriikkalaisesta Abies
balsamea kuusesta y. m. havupuista, esim. Pinus
f laserista ja Abies canadensiksesta saatu
palsami. Sitä kootaan etenkin Quebecin provinssissa
Lawrence-vuorilla puiden kylkeen nousevista
pibkarakkuloista. K. on tuoreena väritöntä,
kellastuu ja sakenee vanhemmiten pysyen kuitenkin
kirkkaana. Haju miellyttävän palsamimainen,
maku aromaattinen, samalla katkera.
Ominaispaino 14,s° :ssa 0.»»s4. Vahvan valontaittokykynsä
vuoksi sitä käytetään mikroskooppisten
valmisteiden säilyttämiseen lasien välissä,
lääketieteellisiin tarkoituksiin ja kollodiumin valmistukseen.
J. A. IV.
Kanadoli, kanadalaisen vuoriöljyn haihtuvin
osa, kiehumap. alle 60°. K:ia käytetään paljon
liuottimena, m. m. rasvan uuttamiseen
erinäisistä siemenlajeista. (8. V. II.)
Kanahaukka ks. Haukat.
Kanahka ks. Z o o g 1 æ a.
Kanajärvi, Emanuel (1801-68), talonpoika,
kirjainkeräilijä. Poikasena hän oppi äidiltään
lukemaan ja hiukan varttuneempana hän
opetteli itse kirjoittamaan. Tyydyttääkseen
herännyttä lukuhaluaan hän vähitellen hankki
itselleen oman kirjaston, ja varsinkin kasvoi hänen
keräilyintonsa sitten kuin tunnettu
kirjainkeräilijä Matti Pohto (ks. t.) kävi hänen
kotipitäjässään Kalvolassa ja piti asuntoa hänen
kodissaan. Hänen kirjastostaan, joka kuitenkin on
ainakin osaksi Pohdon keräämä, tavattiin
sittemmin useita varsin harvinaisia ja arvokkaita
suomenkielisiä kirjoja; n. 650 nidettä sisältävänä
se ostettiin 1908 Yliopiston suomalaisen
seminaarin omaksi. K. oli samalla etevä maanviljelijä, oli
osallisena kotipitäjänsä yhteisissä pyrinnöissä,
vieläpä oli valittuna eräihin yleisempiinkin
luottamustoimiin (m. m. Suomen pankin
tilintarkastajaksi talonpoikaissäädyn puolesta).
E. SI-a. (E. N. 8.)
Kanakhos, kreik. kuvanveistäjä, kotoisin
Si-kyonista, sikäläisen taiteilijasuvun jäsen (luult.
6:nnen vuosis. loppupuolella e. Kr.). Hänen
teoksistaan tunnetaan parhaiten miletolaisten alueella
olevan Didyman Apollonin pyhäkössä ollut
Apollon Philesioksen pronssinen kuvapatsas, jota on
säilynyt useita jäljennöksiä (kuvapatsaita ja
rahakuvia). Se esitti Apollonia alastomana
jotensakin jäykässä asennossa seisovana, kädet
kyynärpäistä eteenpäin ojennettuina, vasemmassa
kädessä jousi, oikealla kämmenellä hirvenvasikka.
Tämän kuvapatsaan Kserkses tai (luultavammin)
jo Dareios vei Ekbatanaan, josta, lähes 200
vuoden kuluttua Seleukos I lähetti sen takaisin
miletolaisille. O. E. T.
Kanakit, valkoihoisten käyttämä nimitys
Ha-tvaii-saarten asukkaista; ulotetaan usein kaikkiin
polyneesialaisiin. (E. E. K.)
Kanakolera on helpon tarttuvaisuutensa vuoksi
siipikarjan vaarallisin tauti. Sitä poteva eläin
näyttää uupuneelta ja raukealta, sillä on kova
jano ja ripuli, ja kuolema seuraa tavallisesti
1-3 päivän kuluttua. Taudin alussa annetaan
juomavedessä suolahappoa, jota myöskin voidaan
käyttää taudin ehkäisyaineena vielä
sairastamat-toinille eläimille. Terveet ovat heti eristettävät,
kuolleet kuopattavat ja kanala desinfisioitava.
Kp.
Kanalinnut (Rasores 1. Gallinæ) tunnetaan
vahvoista, mataloista astumajaloistaan, joissa
sääri on kokonaan höyhenikäs ja ruumiista
ulkona, ja takavarvas etuvarpaita ylempänä.
Nokka on kupera, lyhyt ja tanakka.
Höyhenpeite vahva, kova, sukupuolet usein eriväriset.
Siivet lyhyet, pyöreäpäiset, harvoin pitkät ja
suipot. Kyynärvarren suuret peitinhöylienet
pitkät ja useampaan riviin asettuneet. K. munivat
tav. suureu luvun munia, joista kehittyvät
poikaset ovat näkeviä ja voivat heti seurata emoaan.
Asustavat kaikissa maapallon osissa,
napaseuduilta päiväntasaajalle saakka. Meidän
linnustomme lajit jaetaan seuraaviin heimoihin:
metsäkanat (Tetraonidæ), peltopyyt
(Perdicidæ), fasaanilinnut (Phasianidae) ja
arokanat (Pteroclidce). ks. liitekuvaa
Kanalintuja. E. 11’. S.
Kanalisatsioni (lat. canä’lis = putki, avoin
vesiränni, ransk. canalisation), kanavoiminen,
kanavaverkko lika- y. m. vesien poisjohtamiseksi.
ks. Lokaviemäri.
Kanaliseerata (ransk. eanaliser), kanavoida,
rakentaa kanavaverkko.
Kanalja (ransk. canaille = roskaväki, < lat.
canis = koira), lurjus.
Kanankaali ks. B a r b a r e a.
Kananliha (entis anserina), se ihon tila, jossa
— kylmän tahi myöskin joskus ankarien
mielen-liikutusten aiheuttamana — ihokarvain juurissa
olevien lihassäikeitten vaikutuksesta hiuspussit
1. näitten karvain tupet talirauhasineen ynnä
peittävine pintoineen kohoavat pienille
nystyröille, niin että iho saa kanan ihonpintaa
muistuttavan ulkonäön. (SI. O-B.)
Kananoja, kylä ja samanniminen kartano
Viipurista Lappeenrantaan vievän maantien
varrella, lähes 3 penink. luoteeseen päin
ensin-mainit. kaupungista. Venäläisen sotajoukon
leiripaikka elok. 1741; */, km päässä silloisesta
Ruotsin rajasta. L. H-nen.
Kanapea (ransk. eanapé, < kesk. lat.
eana-pë’um, väännös kTeik. konope’ion, < könops =
sääski, sääskiverholla suojattu sänky), leposohva.
Kanaran kieli ks. Dravid a-k i e 1 e t.
Kanarialasi, uraanilla vihreänkeltaiseksi
värjätty, fluoresseeraava lasi. (S. V. H.)
Kanarialintu (Serinus canarius) on kotoisin
Kanarian- ja Kap Verden-saarilta ja Madeirasta.
1500-luvun jälkeen sitä on pidetty kesynä
Euroopassa. Villi k. on yleensä vihreä, liarm
>an-sinisine selkäpuolineen ja mustanruskeine
siipi-ja pyrstösulkineen. Laulutaito on hyvä, mutta
kesytetyn k:n kuitenkin monipuolisempi.
Erittäinkin Saksassa kasvatetaan k : ja vuosittain
miljoonittain. E. W. 8.
Kanarianheinä (Phalaris canariensis),
etelä-eurooppal., n. 60-70 cm korkea heinä, jolla on
lyhyehköt lehdet ja munanmuotoiset,
mykerömäi-set, n. 3 cm:n pituiset tähkät, kaleet
siipipaltei-set. Viljellään Saksassa suurin määrin
häkkilintujen ruuaksi sopivien jyviensä tähden. Meillä
satunnainen rikkaläjillä kaupunkien lähettyvillä
ja lastauspaikoilla. J. A. IV.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
