- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
189-190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanava ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

193

Kanavakudos— Kanavoiminen

189

vaunuilla vedetään kiskotettua, jyrkästi nousevaa
rataa pitkin. Tällaiset laitokset ovat kuitenkin
hyvin kalliit ja hankalat liikenteelle.
Paikkoihin, missä k. on lähellä rautateitä, rakennetaan
kanavasatamia, joihin asemalta johdetaan
tarpeelliset pistoraiteet.

Ajatus rakentaa suuria kanavaväyliä
laiva-liikettä varten ei ollut vieras vanhoille
sivistyskansoille. Egyptin faaraot ja Ptolemaiokset
suunnittelivat Niilin ja Punaisen-meren
yhdistämistä. Kiinalaisten harrastuksia
kanavoimisen alalla kuvaa Junho- 1. Keisarinkanava,
joka yhdistää Pekingin ja Kantonin
laivaliiken-teellisesti toisiinsa. — Alankomaiden k:t
ovat tunnetut jo vanhastaan vesittämis- ja
laiva-liikekauavina. — Ranskassa
kanavaraken-nukset pääsevät suurempaan voimaan 17:nnellä
vuosis. Tärkeä kanava on vv. 1667-81
rakennettu Canal du Midi, jcka yhdistää
Atlantin-meren Välimereen. Sen pituus on 279 km,
leveys 20 m ja syvyys 2 m. Veden hankkimiseksi
n. 100 sulkuun on St Ferréolin luo rakennettu
mahtava säiliö. Myöhemmin rakennettiin Canal
du Centre, joka yhdistää Ranskan eteläiset
maakunnat jokien kautta Pariisiin ja Pohjanmereen.
Ranskan k:t muodostavat kyllä laajan
vesitieyhteyden maan eri osien välillä, mutta eivät
tuota loistavaa taloudellista voittoa niihin
uhratulle. suurelle (yli 800 milj. frangin) pääomalle.
— 18:nnella vuosis. rakennettiin
Englannissa Sankey-Mersey-kanava,
Bridgewater-kanava. joka on Manchesterin-kanavan ja
Liverpoolin kanssa yhteydessä, Grand-Trunk-kanava,
joka sitoo Liverpoolin, Hullin, Lontoon, Oxfordin
ja Bristolin vesiteillä toisiinsa. Atlantin-meri on
kanavatiellä yhdistetty Pohjanmereen. — P o
h-j o i s-A m e r i i k a n k: ista on mainittava New
Yorkin Philadelphiaan yhdistävä Erie-kauava
(rak. 1817-25). Myöhemmin syntyneen
kanava-verkon tarkoitus on yhdistää suuret jokialueet
Kanadan järviin ja valtameriin. Useimmat räistä
k:ista eivät kuitenkaan ole voineet kilpailla
rautatieliikenteen nopean kehityksen kanssa.

Suurimpia insinööritöitä on 1860-69 ransk.
Lessepsin johdolla rakennettu englantilaisten
hallussa oleva Suezin kanava, joka yhdistäen
Väli- ja Punaisen meren toisiinsa lyhentää
meritien Englannista Intiaan n. 6.000 km:llä.
Suezinkin kanavan rakensivat ranskalaiset ja
aloittivat Yhdysvaltain jatkamat, nykyisin
valmistumaisillaan olevat Panamankin kanavan
rakennukset. Tämä kanava ajateltiin aluksi
rakennettavaksi ilman sulkuja, mutta päätettiin
myöhemmin, äärettömien kustannusten
välttämiseksi, rakentaa sulkukanavaksi.

Saksassa joet ovat syviä ja kanavain
välityksellä keskinäisessä laivaliikeyliteydessä. Sen
jokiteistä on 12,400 km liikekelpoista ja n. 2,500
km kanavoitua. Saksa oli ensimäinen maa, missä
yleisemmin alettiin käyttää sulkuja kanavoissa.
Ensimäinen oli Elben ja Itämeren yhdistävä k.
Elben yhdistää Oderiin Finow- ja
Miillraser-kana-vat, jotka rakennettiin 17:nnellä ja lS:nnella
vuosis.; niiden pituus on 93 km. Main-Tonavan
kanava 173 km pitkä, Elbing-Oberländer 115 km
pitkä, Rein-Marnen kanava 104 km,
Rein-Rliönen kanava 132 km ovat pituutensa
puolesta mainittavimmat Saksan k:ista. Tärkeä k.
on Keisari Wilhelmin kanava, joka yhdistää

Itä- ja Pohjanmeren toisiinsa. Tämän kanavan
ynnä yleensä Preussin vesitieverkon
laajentamiseksi myönnettiin 1905 334,575,000 Saksan mk.
Kuinka laajaksi Saksan joki- ja kanavaliikenne
on muodostunut, osoittaa vertailu Saksan
meri-alusten yhteisen kantavuuden, joka 1902 lopulla
cli 3,« milj. painotonnia, ja sisävesialusten
vastaavan 5,o milj. painotonnin välillä. — R u o
t-s i n kanavaverkon tarkoitus on ollut yhdistää
Ruotsin sisäjärvet lännessä ja idässä mereen. —
Venäjän kanavain tehtävä on täydentää
suurten Venäjän jokien tarjoomaa edullista
kulkukelpoisuutta ja siten saada aikaan yhteys
Itämeren. Suomenlahden, Kaspian- ja Mustanmeren
välillä. V. 1732 valmistui 110 km pitkä
Laa-tokan-kanava, joten Volgan kanssa yhteydessä
oleva Olhava Uudelta Laatokalta lähtien tuli
yhteyteen Pähkinäsaaren kanssa.

Alustavia kanavoimistöitä tehtiin Suomessa
keskiajan lopulla n. 6 km itäänpäin nykyisestä
Lappeenrannan kaupungista. Jäännöksenä tästä
kanavahankkeesta, jolla nähtävästi on tarkoitettu
Saimaan yhdistämistä kuljettavalla vesitiellä
Suomenlahteen, oli vielä 1840 näkyvissä ollut
118 m pitkä Vanlia kaivanto. Sata vuotta
myöhemmin kuningas Kaarle IX käski Pentti
Severinpoika Juustenin ja Viipurin pormestarin
Klemetti Siprinpojan kaivattaa vesitien Savon
linnan ja Viipurin välille. Teknillisen taidon,
varojen ja työvoimain puutteessa keskeytyneiden
töiden jäännöksenä on 1 km pitkä, 6 m syvä
n. s. Uusi kaivanto. Kanava oli nähtävästi
ajateltu suluttomaksi. vrt. kuvaa 4, joka esittää
viime vuosisadalla syntyneen kanavaverkkomme
laajennusohjelmaa. Saimaan kanavasta
samoin kuin lähemmin muistakin Suomen
kanavista ks. lisäksi erikoisartikkeleita.

Pääkulkuväylällä Savonlinnasta Iisalmelle ovat
1835-39 rakennetut ja 1867-71 uudistetut
Taipaleen ja Konnuksen kanavat, v. 1878-79
tehty ja 1889-93 uudistettu Ruokovirran k..
1866-74 tehty ja 1884-85 uudistettu
Ahkion-lahden k." ja 1866-69 rakennettu ja 1900-02
korjattu Nerkoon k. Nämä työt maksoivat
n. 2,100,000 mk. Keskimääräinen vuotuinen
väylällä kulkeva alusmäärä on n. 8,700, tuottaen
voittoa n. 20.000 mk. Iisalmen-Kiuruveden
reitillä valmistui 1907 Saarikosken k. (929,000
mk.), Kuopion-Heinäveden reitillä rakennettiin
1895-96 K a r v i o n k. (120,200 mk.).
Heinäved^n-Joutsenveden reitillä toimitettiin 1903-06
Kerman, Vihovuonteen, Vääräkosken ja
P i 1 p a n kanavatyöt (n. 850,000 mk.). — Toisella,
itäisellä, pääkulkuväylällä Savonlinna-Nurmes on
1859-61 rakennettu ja 1881 uudistettu Oravin
k. (suluton) ja 1874-83 rakennetut ja 1891-96,
189S-1902 ja 1907 korjatut Pielisjoen k:t.
Tämän väylän k.-työt maksoivat yli 3 milj. mk.
Laivaliike on vilkastumassa, mutta k:t eivät
tuota voittoa. Saimaan vesistön kanavoiminen
maksanee yli 21 milj. mk.

Päijänteen vesistöä kanavoimalla on saatu
aikaan erittäin tärkeä liikennetie. joka yhdistää
Keski-Suomen Lahteen. Tämän vesistön
kulkuväylillä on (Jyväskylä-Vesijärvi:) 1S68-71
rakenneltu, 1S92, 1909-10 korjattu Vesijärven
kanava, jonka kautta vuosittain kulkee lähes
6.000 alusta, vuotuin, voitto n. 19,000 mk.;
| (Päijänne-Heinola:) Kalkkisten kanava, ra

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0113.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free