- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
197-198

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanelihappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

197

Kaneliliappo—Kanervamehi Iäinen

198

luistetaan k a u e 1 i ö 1 j y ii, jota käytetään
liköörin maustamiseen. — Valkea k. on Floridassa
ja Antilleilla kasvavan puun Canella alban kuorta.

- V. 1909 tuotiin Suomeen kanelia,
kanelinnup-puja ja Cassio ligneaa yhteensä 31,652 kg,
arvoltaan 41,148 mk. J. A. W.

Kanelihappo esiintyy useissa hyvänhajuisissa
kasvituotteissa (palsameissa), niinkuin
stoor.ik-sissa. tolu- ja peru-palsamissa, sekä vapaana että
eetterinä. K. syntyy myöskin kaueliöljyu
(kaneli-aldeliydin) hapettamisessa, josta sen nimi johtuu,
ja sitä voi synteettisesti valmistaa
bentsildehy-dista. K. on kiinteä, kiteinen aine, jota
käytetään moneen tärkeään synteesiin. Sen eetterit
ovat hyvänhajuisia. Edv. IIj.

Kanelikivi = hessoniitti. ks. Granaatti.

Kanelipuu ks. K a n e 1 i.

Kaneliöljy (oleum cinnamomi). keltainen öljy.
jota on Ceylonin kanelissa ja joka on syynä tämän
hyvään hajuun ja makuun. Sisältää
kanelialde-hydia y. m. aineita. Edv. 11).

Kanem, Afrikassa. Tsad-järven koillispuolella
oleva, pohjoisessa kuiva, etelässä hedelmälliie n
rämeinen maakunta, kuuluu Hanskan Kongon
Tsad-järven alueeseen; n. 56,000 km3. As. (100,000)
tibbu-, kanuri-, kanembu-heimoja, arabialaisia
v. m. Kanembut, huomattavasti neekereihin
sekaantuneet, olivat ennen hallitsevia K:ssa, joka
aikoinaan oli mahtava valtakunta, sittemmin osa
Bornusta. Nyk. kanembut ovat työnnetyt
syrjään; paimentolaisheimo Ulad Soliman on
hallitsevana. Pääpaikka Mao. — Ranskan haltuun K.
lopullisesti joutui 1902. E. E. K.

Kanerva (Calluna vulgaris), matala pensas tai
korkea varpu, jolla cn laajalle haarovat juuret,
vastakkaiset, ristikkäin
asettuneet neulasmaiset
lehdet ja heleän punaiset,
joskus valkeat, lakastuneina
talven yli säilyvät kukat

yksipuolisissa tertuissa.
Kukkii Etelä-Suomessa
heinäkuun lopulla ja elokuussa,
on mehiläisten suosima
hunajakasvi. K. on
sosiaali-simpia kasveja peittäen
ravintoköyhällä, erittäinkin
hiekkaisella alustalla
laajoja aloja, meillä tavallisesti
hiekkaharjuilla, mutta myös
riimeillä. Kaskeamisen
jälkeen k. useimmin valloittaa
entisen metsämaan
valmistaen vähitellen uudestaan
multaa vaativampaa
kasvullisuutta varten. K:aa
voidaan käyttää nahan
parkitsemiseen ja villaa sekä
silkkiä ruskeaksi, punertavaksi
tai keltaiseksi värjättäessä, vrt. K a n e r v
a-kangas. J. A. W.

Kanervahunaja, mehiläisten elokuussa
kanervasta kokoama hunaja, on kirkkaan ruskean tai
tumman väristä, hyvänmakuista ja voimakkaasti
tuoksuavaa. arvokasta, kallista. Se on sangen
sitkeätä, sakeata, hyytelömäistä. joten se ei juokse
kennoista pois, vaikka veitsellä halkaisee
kanerva-hunajakakun. Tämä seikka, sen hyvä maku ja se.
että se pysyy kakuissa kauan kiteytymättä, te-

Kanerva.

kee sen sopivaksi nautittavaksi kakkuhunajana.
Sitä kootaan kanervamehiläisen kotimaassa
Saksassa suuret määrät, meillä kalseiden elokuun
ilmojen ja perin huonojen kanervamaiden vuoksi
tuskin nimeksikään. Sitkeytensä vuoksi vaikea
lingota ilman hunajan irroittajaa (pientä
piikeillä varustettua häkyläntapaista esinettä, minkä
piikit työnnetään kakkujen kennoihin panemaan
hunajaa liikkeelle), minkä avulla on mahdollista
saada kakut osaksi lingotuiksi. Tämä tapahtuu
kuitenkin parhaiten varsinaisessa k.-lingossa.

.1. M.

Kanervakangas, kuivanpuoleinen tav. nummi
hiekkakentällä tai vierinsoraharjulla sijaitseva
alue, missä valtakasvullisuuden muodostavat
poronjäkälä ja kanerva: metsän keski-iällä
saattavat myöskin seinäsammalet i llylocontium
yarie-tinum) y. m. käydä melkoisen runsaiksi.
Metsäiset k:t muuttuvat erittäin helposti aukeiksi, sillä
jos metsä cn esim. kulossa tullut hävitetyksi,
eikä taimistoa ole heti ilmestynyt, vaan ala on
joutunut olemaan kymmenkunnan vuotta tai pari
metsättömänä, on sen metsittäminen myöhemmin
erinomaisen vaikea. Tunnetuimmat meikäläisistä
aukeista kanervakankaista ovat
Hämeen-Pohjankangas (useita tuhansia hehtaareja)
Satakunnassa, Siikakangas (lähes 500 ha) Ruovedellä,
Vierusten-kangas (n. 250 ha) Karjalankannaksella.
Ensinmainitun kankaan metsittämistä
aloitettiin jo 1860-luvulla. mutta yleensä verrattaiu
huonolla menestyksellä, sillä vieläkin on suurin
osa kangasta autiona: samaten ovat enimmät
metsän vii jelykset Vierusten kankaalla, joita
aloitettiin 1870-luvulla, epäonnistuneet (vrt.
Autiomaa). Luoteis-Euroopassa ovat luontaiset
aukeat tai harvametsäiset kanervakankaat erittäin
yleisiä ja laveita, esimerkkeinä mainittakoot
Lüneburger Heide, Rostoeker Heide y. m. Saksassa,
liedet Jyllannissa y. m. Niiden metsättömyys lie
nee seuraus etupäässä maan liiallisesta
laihtumisesta huuhtoutumalla. .4. C.

Kanervakasvit fEricaceæ). kasviheimo
kaksi-sirkkaisten luokassa, n. 800 lajia, joista suurin
osa lauhkeissa vyöhykkeissä. Kehä
sikiäis-alai-nen tai -peräinen, teriö useimmin yhdislehtinen.
K. ovat usein joukottain kasvavia pensaita tai
varpuja. Kukat helakanväriset: niissä on mettä
erittävä pohjuskehrä: pölyytys hyönteisten tai
tuulen välityksellä. J. A. TV.

Kanervakäärme (Coronella austriacn i. r:yrkk\
hampaaton, 65 cm pitkä käärme
tarhakäärmeit-ten heimoa, levinnyt yli Euroopan Keski-Ruotsiin
ja Ahvenanmaalle saakka pohjoisessa. K.
erotetaan tavallisesta tarhakäärmeestä selkäpuolen
suomuista, jotka ovat harjuttomat, sileät j.i
kiiltävät. , K. il. L.

Kanervamehiläinen polveutuu yleisestä sak
salaisesta mehiläisestä, on ahkera,
parveilun-haluinen, antaa kesässä 2-5 parvea. Sen esiparvi
parveilee vielä samana vuonna, joskus
jälkipar-vikin. Alkaa toukkia kasvattaa aikaisin
keväällä ja pitkittää sitä myöhään syksyyn. On
saksalaisen mehiläisen suuruinen, väriltään sitä
vähän tummempi. Sen kotimaa on Ltineburgin
nummi, Hanno%rerin seudut. Oldenburg.
Braunschweig, Slesvig-Holstein, Thiiringen ja Sachsen.
Luonteeltaan lempeä, mutta tattarisadon aikana
pistohaluinen. Kehittyy aikaisin keväällä
parveiluun valmiiksi, asettaa lukuisia kuningatar-keu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0117.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free