Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanelihappo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
109 Kanervatar— Kangasalan harjut 200
Näköala Kangasal
noja, rakentaa paljon kuhnurikennoja ja
kasvattaa niissä mielellään koirastoukkia. Syyssadon
aikana kokoo suuret hunajamäärät, siksi
parhaiten sopiva syyssato-seutuihin. Pidetään paljon
kauppamehiläistarhoissa parveiluhalunsa tähden
ja antamassa ristisiitoksen kautta uutta verta
parveiluhitaille mehiläisille. A. M.
Kanervatar. Kaalimadon loitsussa joskus
rukoillaan: ,.Kulitar (Kulotar?) neito kuulu, K.
vainio kaunis, tule kytke koiriasi ennenkuin
Ukko pääsi särkee" (H. Laitinen IV 22).
Ampiaista toisinaan puhutellaan „K:n karitsaksi"
(M. Nurmio 2,735). Syntynyt sen paikan
runollisesta personoimisesta, jossa mainittujen
hyönteisten ajatellaan oleskelevan. K. K.
Kangas, rautatieasema (V 1.) Oulun radalla,
Ylivieskan ja Oulaisten välillä, 643 km
Helsingistä, 111 km Ouluun. L. H-nen.
Kangas tarkoittaa metsänhoitokirjallisuudessa
’ metsä-) maata, jossa pinta on kangasturpeeu
peittämää ja kasvullisuuden muodostavat
sammalet tai jäkälät ynnä varpukasvit; vastakohtana
on lehtomaa. K:ita erotetaan tavallisesti
kuivat ja tuoreet, joista edellisillä vallitsevat
jäkälä ja kanerva, jälkimäisillä sammalet ja
marjavarvut; k:siin laajemmassa merkityksessä
luetaan myös suotumaisillaan olevat maat (n. s.
korven- ja rämeentapaiset maat). Usein
käsitetään k:illa myöskin ainoastaan kuivia
kanerva-kankaita. A. C.
Kangasala. 1. Kunta, Hämeen 1., Pirkkalan
kihlak., Kangasala-Messukylän nimismiesp.;
kirkolle Kangasalan rautatienasemalta 6 km,
Tampereen kaupungista 18 km. Pinta-ala 395,» km1,
joista viljeltyä maata 7,755 ha (1901).
Manttaalimäärä 100.u««; talonsavuja 256, torpansavuja
205 ja muita savuja 647 (1907). 6,926 as. (1909),
miltei kaikki suomenkielisiä; 1,294 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
690 (1901). 927 hevosta, 3,347 nautaa (1908). —
Kansakouluja 13 16 opett. 1911).
Kunnanlääkäri yhteinen Sahalahden kunnan kanssa, samoin
eläinlääkäri. Apteekki. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: B. A. Thulén urkutehdas, Kan-
in Kirkkoharjulla
gasalan osuusmeijeri, Vääksyn mylly. — Vanhoja
herraskartanolta: Liuksiala ja Vääksy. —
Luonnonnähtävyyksiä: kuuluisat »Kangasalan
harjut" (ks. t.); luonnonihanat järvet Roine,
Vesijärvi ja osa Längelmävettä sekä Kaukajärvi.
— Luonnonihanuuksiensa vuoksi K. on orittäin
suosittu matkailu- ja kesänviettopaikka.
Matkai-lijaliikennettä varten mainittava: Seurahuone,
Lepo- ja matkailijakoti kirkolla, sekä Kaivannon
matkailijakoti. Satamapaikka Kaivannon
kanavalla (ks. t.), josta laivaliike m. m.
Hämeenlinnaan. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Porvoon hiippak., Tampereen rovastik.; mainitaan
eri pitäjänä ainakin jo 1366; K:aan on kuulunut
myös Kuhmalahden kappeli. Kirkko, kivinen,
rakennettu 1765, korjattu 1896; lehterillä
Kaarle XII:n, Kaarina Maununtyttären ja
hänen tyttärensä Sigrid-prinsessan muotokuvat.
[A. O. Heikel, »Kertomus Pirkkalan kihlakunnan
muinaisjäännöksistä", sivv. 70-83 (Vet. soc.
Bi-drag tili kännedom om Finlands natur och folk,
N:o 38); K. Ignatius, »Tietoja Kangasalan
pitäjästä 1540-77" (»Länsi-Suomi" IV).] -—3.
Rautatieasema (V 1.) Vaasan radalla, Vehmaisten
ja Suinulan asemien välillä, 13 km Tampereelta.
— K:n kirkolle matkaa 6 km. L. Il-nen.
Kangasalan harjut käsittävät joukon
yhtenäiseen harjuryhmään kuuluvia, enemmän tai
vähemmän erillisiä vierinkiviharjukatkelmia
Längelmäveden etelä- ja Roineen pohjois- sekä
koillispuolilla ynnä Vesijärven ympäristöillä
Kangasalan pitäjässä; ne ovat Pyynikin suoranaista
jatkoa ja niiden kulkusuunta on parhaastaan
länsiluoteesta itäkaakkoon, kääntyen
itäpuolessaan yhä enemmän luoteis-kaakkoissuuntaisiksi.
Viimeksimainittuun suuntaan kulkee m. m.
Längelmävettä Roineesta erottava harju, jonka
katkaisee Kaivannon kanava (ks. t.). K:n
harjujen luonnonkauneus on laajalti tunnettu.
Luon-nonihanimmista mainittakoon : V e h o n i e m e n-,
Keisarin- ja Kirkkoharjut.
Viimeksimainittu sijaitsee aivan Kangasalan kirkon
pohjoispuolella. Siellä olevasta näkötornista
avautuu viehättävä näköala yli kirkonkylän viljavien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
