Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kangaskirvinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
201
Kangaskirvinen Kangaspaino
Näköala Haralan harjulta.
vainioiden, joiden keskessä etelänpuolella
aaltoilee Kirkkojärvi ja sen takana Roine, jonka
rannalla huomaa Liuksialan muistorikkaan
kuninkaankartanon. Pohjoiseenpäin katsoessa kohtaa
silmää Vesijärvi kauniine lahtineen ja
niemilleen. Kaakossa on näköpiirissä, lähes 4 km:n
päässä, K e i s a r i n h a r j u. Se kohoaa 45 m
yli Roineen (huomattava harjakorkeus) ja se on
saanut nimensä keisari Aleksanteri I:n siellä
käynnistä 1819. Siellä olevasta tornista on mitä
lumoavin ja avarin näköala yli ikivanhojen
viljelysmaiden, joille eloa antavat kauniit järvet,
pohjoisessa lainehtii Längelmävesi ja etelässä
Koine, luoteessa siintää Vesijärven pinta. Tätä
nähdessään kerrotaan kuningas Kustaa Jll:n,
tunnetulla Suomen matkallaan, huudahtaneen:
„Tässä varmaankin paholainen kiusasi
Herraamme, näyttäen hänelle koko maailman
ihanuuden"! — Siirryttäessä kaakkoa kohti, kohoaa
Pälkäneelle vievän maantien vierellä V e h o n i
e-men harju; sen tornista (n. 2 km: n päässä
Kaivannolta) avautuvaa näköalaa monet
pitävät vielä vieliättävämpänä kuin Keisarin- ja
Kirkkoharjujen. — Haralan- (1. Harjula n )
.,harju", josta myös puhutaan aina Kangasalan
harjujen yhteydessä, ei ole mikään todellinen
harju, vaan tavallinen korkea mäki Vesijärven
länsirannalla, jonkun matkaa Frantsilan
karta-uosta. Sinne on Matkailijayhdistyksen
haaraosasto 1895 rakennuttanut korkean näkötornin,
josta on. jos mahdollista, vielä ihanampi ja
laajempi näköala kuin mainituilta harjuilta; täältä
on m. m. saanut aiheensa runoilijan iki-ihana
laulu ..Kesäpäivä Kangasalla". Alapuolella leviää
satojen saarien täyttämä Vesijärvi, idässä
kimmeltää Längelmävesi lukemattomine lahtineen ja
niemineen, ja lounaasta pistää esiin Näsijärven
Aitolahti. — Harjuilla ja niiden ympäristöillä
on runsaasti kesähuviloita; lukuisa joukko sekä
koti- että ulkomaisia matkailijoita käy
vuosittain ihailemassa Kangasalan harjujen rauhaisaa
luonnonihanuutta. L. H-nen.
Kangaskirvinen ks. Kirviset.
Kangaskorte ks. Korte.
Kangaskosken ruukki (omist. C. J. H.
Stan-dertskjöld), Parikkalan pitäjässä Kokkolan- 1.
Hiitulan-joessa olevan ruukin omistaman
Kangaskosken partaalla, on perustettu 1901
puuhiomoksi, sitten varustettu koneilla pahvin ja (1907)
paperin valmistusta varten. Ruukilla on metsiä
Parikkalan ja Rautjärven pitäjissä. — Lähin
rautatienasema Syväoro Savonlinnan-Elisenvaa-
ran radalla. Valmistus 1,800 tonnia valkoista ja
ruskeaa puuvanuketta, pahvia sekä ruskeaa
käärepaperia. — Työväestö 40-60 henkeä (1910);
asuvat ruukin huoneissa. E. E. K.
Kangaslampi. 1. Kunta, Mikkelin 1.,
Rantasalmen kihlak., Rantasalmi-Kangaslammiu
nimis-miesp.; kirkolle Savonlinnasta 74 km.
Pieksämäen rautatienasemalta 70 km ja Varkauden
tehtaalta 27 km. Pinta-ala 266,» km2, joista
viljeltyä maata 2,458 ha (1901). Manttaalimäärä
18,7»i?; talonsavuja 139, torpansavuja 102 ja
muita savuja 28 (1907). 2,638 as. (1909); 590
ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 454 (1901). 228 hevosta, 1,367 nautaa
(1908). — Kansakouluja 3 (1911). Kunnanlääkäri
yhteinen Varkauden tehtaan kanssa.
Säästöpankki. Teollisuuslaitoksia: Viljolahden ja
Jout-senlahden meijerit. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Savonlinnan hiippak., tuomiorovastik.;
perustettu rukoushuonekunnaksi 1S62, kappeliksi
u/., 1869 ja omaksi kirkkoherrakunnaksi ’"/,„
1894. Kirkko puusta, rak. 1868-69. L. H-nen.
Kangasmaa ks. Kangas.
Kangasniemi. 1. Kunta, Mikkelin 1.,
Mikkelin khlak., Kangasniemen nimismiesp.; kirkolle
kesäisin Otavan satama-asemalta Puulavettä
pitkin (jolla säännöllinen laivaliike) 55 km.
Mikkelistä maanteitse 65 km. Pinta-ala l,001,i knr,
josta viljeltyä maata 10,387 ha (1901); 6521,/OT
manttaalia, talonsavuja 727, torpansavuja 383 ja
muita savuja 238 (1907); 11,391 as. (1910),
suomenkielisiä; 2,426 ruokakuntaa, joista maan
vilj. pääelinkeinonaan harjoitti 1.703 (1901).
1,131 hevosta, 5,573 nautaa (1908). —
Kansakouluja 9 (11 opettajaa). — Läsäkosken, Vuoja
lahden ja Äkrynkosken vesisaliat ja myllyt,
Ikosen, Topeliuksen, Unnukkalan höyrysahat ja
myllyt, ITokan ja Svnsiönjoen mylly ja V.
Topeliuksen marjanjalostustehdas; osuusmeijeri.
Säästöpankki (perust. 1859). — Oma kunnanlääkäri
ja apteekki. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Savonlinnan hiippak., Mikkelin rovastik.;
kuulunut Pieksämäkeen kappelina ja siitä erotettu
omaksi kirkkoherrakunnaksi n. 1650. Kirkko,
puusta, rak. 1812, vihitty 7,1815; korjattu 1886.
[Ad. Neovius, „Ur Finlands historia" (siv.
459-469); „Suomen muinaism.-yhd. aikak." X (siv.
99, 109-115, 117-119, 138-146); H. Laitinen,
..Kertomus Kangasniemen pitäjästä" (1875).]
L. H-nen.
Kangaspainimo on teollisuuslaitos, niissä
kankaita painetaan. Kangaspainoteollisuuden keskus
on Elsassissa Miilhausen ympäristöineen.
Suuria kangaspainimoita on myöskin Manchesterissä
Englannissa, Lodzissa Puolassa ja varsinkin
Moskovassa Venäjällä, missä etenkin toiminimi
Emil Ziiudel on tunnettu sekä teostensa että
tieteellisten tutkimustensa kautta
väritekniikan alalla. Suomen ainoa kangaspainimo on
Forssan puuvillatehtaalla. Painokoneita, jotka
kaikki ovat valssipainokoneita, on tehtaassa 4.
näistä 2 kaksiväristä. 1 kolmivärinen ja 1
kuusi-värinen. Painovalsseja on tehtaassa (1910) n.
700 kpl. vastaten osapuilleen 21 tuli. mk:n
pääomaa. K. )’.
Kangaspaino on valmiin kankaan osittain
värjäämistä, jonka avulla kankaalle saadaan eri
värisiä ja -muotoisia kuvioita. Vanhimpina
aikoina tämä työ suoritettiin siveltimellä maa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
