- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
203-204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kangaskirvinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

äO;5 Kangaspuna

laamalla, siitii kehityttiin n. s. käsipainoon,
joka osittain vieläkin on käytännössä.
Käsipainossa käytetään puulnattoja, joihin
painettavat kuviot ovat leikatut koholle; tällainen
pai-namisuieuettely -iveltuu etupäässä isompien
mallien. kuten gobeliini jäljittelyjen painamiseen sekä
semmoisissa tapauksissa, missä tarvitaan paljon
eri värejä samaan malliin. Käsipainosta
kehittyi u. s. |> e r r o t i i 11 i p a i n o k o n e. jossa
myöskin käytetään puulaattoja, mutta
painaminen tapahtuu koneella. Nykyään enimmin
käytetty cn v a 1 s s i p a i n o k o n e. Koneessa on
iso, kankaalla päällystetty valssi, n. s. depressori.
jota vastaan painovalssi on puristettu ja joka
myös saa liikkeensä painovalssin välityksellä.
Painovalssi on tehty kuparista ja painettavat
kuviot ovat siilien kaiverretut syvennykselle.
Värikaukalossa oleva painoväri tulee väli-valssin
välityksellä painovalssille, mistä veitsi (n. s.
rak-kelii sen vetää pois muualta paitsi syvennyksistä.
Kun painettava kangas kulkee depressorin ja
painovalssin välitse, tarttuu väri valssin
syvennyksellä olevista kuvioista kankaalle, kangas
tulee painetuksi. Koneen taka-osassa, n. s.
mansar-dissa, kuivaa näin painettu kangas ja joutuu
sitten värin kiinnityslaitokseen. Kun painettavan
mallin eri värien lukumäärä 011 riippuvainen
koneen valssien lukumäärästä, mikä nyk. ei
kernaasti ole 12 suurempi, ei valssipainokone sovellu
kovin moniväristen mallien painamiseen.

Painoväreihin nähden kangaspaino on joko
suorapaino, jolloin painettava väri ja sen
peitta suorastaan painetaan kankaalle,
syövy-tvspaino, jossa valmiiksi värjätylle kankaalle
painetaan aineita, mitkä hävittävät kohdallaan
olevan pohjavärin, joten saadaan valkeita, tahi
— sekoittamalla painoväriin syövytysainetta
kestäviä värejä — värillisiä kuvioita värjätylle
pohjalle, tahi säilytyspaino (reserveeraus),
jolloin värjäämättömälle kankaalle painetaan
aineita, mitkä estävät, kangasta painamisen
jälkeen värjätessä, värin kiinnittymästä
painettuihin kohtiin. Säilytyspainokin on ioko valkoinen
tahi värillinen.

Painovärien kiinnittäminen kankaalle
tapahtuu höyryttämällä. Ettei väri painettaissa
leviäisi, 011 se tärkkelysliisterillä tehty sakeaksi.
Kun väri on kiinnitetty, pestään liisteri ja
ylimääräinen väri pois. vrt. K a n g a s p a i 11 i 111 o.
fLauber, „Handbuch des Zeugdruckes" (11)01 -03;
Supplementband 1905), Lauber, „Jahresberieht
iiber die Fortschritte des Zeugdruckes" (v:sta 1908
alkaen).] K. P.

Kangaspuna, valoa ja pesua kestävä atsoväri,
jolla voidaan värjätä myöskin yhdessä väripuista
saatujen väriaineiden kanssa. S. V. 11.

Kangaspuut ks. K u t o m a t e o 1 1 i s u u s.

Kangasrousku ks. Helttasienet.

Kangassirriäinen ks. S i r r i ii i s e t..

Kangasturve (saks. Rohhunuts, Trockcnlorf),
enemmän tai vähemmän hapan, turvemainen,
tiivis multakerros, joka jyrkällä rajalla eroaa
alla olevasta kivennäismaasta. Viimemainittu
on usein vaaleaksi huuhtoutunut (n. s.
..lyijy-hiekkaa"); tämän vaalean kerroksen alla
vihdoin on tavallisesti ruosteesta ruskeahko
kerros, joka toisinaan voi olla hyvin kovaksi
kovettunut (ortsteni). Kangasturvetta tavataan
aivan yleisesti meikäläisillä metsäkankailla, jota-

—Kangastus 204

vastoin lehtomaisissa metsissä, etenkin
Keski-Euroopassa, 011 varsinaista multaa (Mullboden),
joka tarjoo puille paljoa parempia toimeentulon
edellytyksiä. K:ta muodostuu seuraavissa
tapauksissa: 1) hyvin laihoilla mailla, 2) mailla, joissa
ilmanvaihto on huono. 3) hyvin saderikkaissa
seuduissa, 4) kylmissä seuduissa, ja 5) hyvin
kuivilla paikoilla, yleensä siis siellä, missä
elimellisten aineiden lahoaminen tapahtuu huonosti,
(ks. Maaperäalueet.) C.

Kangastus, näköharhaus, joka johtuu
valonsäteiden taittumisesta ja kokonaisheijastuksesta
(ks. Heijastuminen) eri tiivisten
ilmakerrosten rajalla. K. syntyy, kun ilmakerrokset
lähellä maanpintaa ovat tavallista suuremmassa
määrässä tiheydeltään erilaiset. Niin voi
tapahtua etenkin hiekkaerämaassa, missä maa auringon
paahtaessa kovin kuumenee, että alimmat
ilmakerrokset ovat melkoisesti ylempiä
harvemmat. Ylhäältä alaspäin tunkeutuva valosäde
taittuu niin ollen normaalista poispäin, joten tulo
kulma kahden kerroksen rajalla tulee sitä
suuremmaksi, kuta alempana ne ovat, kunnes se
lopuksi tulee rajakulman suuruiseksi tai sitä
suuremmaksi. Säde heijastuu nyt takaisin
kulkien ylöspäin tiiviimpään ilmaan ja taittuen
normaaliin päin. Valo on täten edentvnyt
käyrää myöten, jonka kupera puoli on alaspäin.
Katsoja näkee esineen sen suoran jatkoksella,
jota myöten valo viimein silmään saapuu.
Selostetussa tapauksessa siis todellista paikkaansa
alempana. Puut ja rakennukset kuvastuvat
ylösalaisin käännettyinä kuni tyyneen
vedenpintaan. Hairahdus tulee täydelliseksi, kun katsoja
ei näe maanpintaa, vaan sen sijaan taivaan
Kuvastuneen sinen ikäänkuin tyynenä vedenpintana,
jonka yli kukkulat saarina kohoavat. Meillä
näkee usein suuremmilla selillä kylmänä,
tyynenä aamuna etenkin kevätkesällä rannat ja
saaret oikeilta paikoiltaan kohonneina. Ilmiö
syntyy syystä, että ilma mainituissa olosuhteissa
lähellä vedenpintaa 011 hyvin kylmää ja siis
ylempänä olevaa ilmaa tuntuvasti tiiviimpää.
Alhaalta tuleva valosäde taittuu matkallaan
ylöspäin normaalista poispäin. Tulokulman tästä
aiheutuva kasvaminen aikaansaa lopulta
kokonaisheijastuksen. Alaspäin edentyessään säde
taittuu normaaliin päin. Sen matka 011 siis
kuperan puolensa ylöspäin kääntävä käyrä.
Säteen loppusuunta tähtää yläpuolelle esineestä,
joka niin muodoin näyttää siirtyneen paikaltaan
ylöspäin. U. 8:n.

Kangastusmaisema erämaassa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0120.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free