- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
209-210

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

20!) Kanki- Kannattaja

Kankaisten kartano.

nautti N. Fredensköldin (Turun hovioikeuden
varapresid. Nils F:n poika) ja hänen leskensä
kuoltua kartanon omisti hovioikeudenneuvos
Florus Toll (k. 1844) ja T. puolisoiden kuoltua
sen osti everstiluutnantti Berndt Aminoff
sääntö-perintötilaksi suvulleen, jona se vieläkin on.
Suuruudeltaan kartano on 2 a/, manttaalia.
Päärakennus on harmaasta kivestä, asemaltaan
neliömäinen ja pyramidikattoinen. Sitä on arveltu
jo keskiajalla rakennetuksi. Todennäköisesti
onkin kartanossa jo keskiajalla kivinen
asuinrakennus ollut, mutta epätietoista on,
minkäver-ran siitä on jäljellä nykyisessä päärakennuksessa,
joka lähinnä muistuttaa kartanolinnoja
Ruotsin suuruuden ajan alulta. „Suuri kivirakennus
ja monta suurta puurakennusta" mainitaan siinä
olleen 1683. 1700-luvulla oli kivirakennus autiona,
ja kun puinen päärakennus oli palanut,
korjattiin ensinmainittu jälleen asuttavaksi, kuten
kerrotaan, Augustin Ehrensvärdin piirustusten
mukaan. Rakennuksen kolmas asuinkerros
poistettiin silloin. ./. Ile.

Kanki ks. Puutavaralajit.

Kankirauta ks. Rauta.

Kankirikki, tankorikki, lyhyiksi tangoiksi
valettu rikki. ks. Rikki.

Kankkonen, Matts Gustafsson
(1815-99), talonpoika Kokkolan pitäjästä; sai paljon
kiitosta osakseen reippaana ja tarkkakätisenii
pyssvmiehenä ottaessaan vapaaehtoisena osaa
Kokkolan puolustukseen Halkokarin kahakassa
(ks. t.) ’/„ 1854. Kutsuttiin sitten Pietariin
keisarin puheille, joka taiteilija V. Svertskovilla
maalautti K:n muotokuvan. E. E. K.

Kankrin (Cancrin), Jegor Frants
e-vits (1774-1845), kreivi, ven. valtiomies. Hänen
isänsä, syntyänsä saksalainen Franz C.,
suolakaivosten tarkastaja, siirtyi 1784 Venäjälle. Poika
K. opiskeli Saksassa oikeustiedettä ja muutti
1796 Venäjälle; nimitettiin 1812 länsiarmeian ja
seuraavana vuonna koko sotajoukon
yli-intenden-tiksi. V. 1823 hän tuli Venäjän raha-asiain
ministeriksi, jota virkaa hän hoiti vuoteen 1844. K.
saattoi tosin rappeutuneet raha-asiat
järjestykseen, mutta esti samalla, suojelustulleja,
monopoleja y. m. liiaksi suosimalla. Venäjää
taloudellisesti kehittymästä. Hän koetti etupäässä
hankkia valtion harjoittamalla teollisuudella rahaa ja
käytti valtion malitikeinoja estääkseen kilpailua

210

3’ksityisen teollisuuden puolelta. V. 1844 K.
nimitettiin valtioneuvoston jäseneksi. Hän kirjoitti
valtiotieteellisiä teoksia sekä matkakuvauksia
(ks. K:n raha-asiain hoidosta A. Schmidtin
kirjoitusta aikakauskirjassa „Russische revue", nid.
7, 1875). G. R.

Kankriniitti, heksagonisesti kiteytyvä
vaalean kellertävä kivennäinen, kokoomukseltaan
lähellä nefeliiniä (NaAlSiO,), mutta sisältää
lisäksi vettä ja hiilidioksidia. Sitä tavataan
nefe-liini- ja kankriittisyeniitissä. On ainoa
liiiJi-dioksidinpitoinen kivennäinen, joka esiintyy
säännöllisenä eruptiivivuorilajin aineksena. /’. E.

Kankriniittisyeniitti, vuorilaji, joka
kokoomukseltaan ja aineksiltaan lähenee
nefeliinisve-niittiä, mutta sisältää nefeliinin asemasta
kankri-niittia. Tätä harvinaista vuorilajia on tavattu
vain Taalainmaalla Ruotsissa ja meidän
maassamme Pyhäkurussa Ivuolajärvellä. P. E.

Kankroidi, sarveissyöpä, ihokoi, ihon
mar-raskedestä kehittyvä kasvannainen 1. syöpä, jonka
soluilla on taipumus muuttua sarveisainetapaisiksi
kovettumiksi.

Kanna-antilooppi ks. Hirviä n tilooppi.

Kannabiini, alkaloidi, joka esiintyy
hamppukasvissa ja vaikuttaa nukuttavasti. Edv. Hj.

Kannanlabti (karj. K a n n a n 1 a k s i). 1.
Vienanmeren luoteisin lahti (ven. Kandalakskij
zaliv), joka pistää Kuollanniemimaan ja
pohjoisen Vienan-Karjalan väliin. Suurin lev.
(Tols-tikin niemestä Solomennoin niemeen) 85 km ja
suurin pit. näiltä kohdin lahden perukkaan
190-200 km; molemmat rannat, etenkin pohjoinen,
jyrkkiä ja rikkinäisiä; rannikot paikoittain
saarisia, etenkin pohjukka, jonka pikkusaarista on
louhittu kupari- ja lyijymalmeja. K. on syvin
osa Vienanmerta, suurimmalta osaltaan hiukan
päälle 200 m., ja syvin kohta n. 383 m (180 ven.
syltä). K:een purkaa vetensä kaksi laajaa
järvialuetta: pohjoisesta Imantero Nivajoen kautta
ja lounaasta Paana-, Tuoppa-, Pää- ja
Koutajär-vet Koutajoen kautta. Tärkeimmät liikepaikat:
Kannanlahden ja Kieretin kauppalat, sekä
Kou-dan kylä, jotka lähettävät puutavaraa ja seitiä
(Vienanmeren silliä). — 2. Kauppala (ven.
Kanda-laksa) samannim. lahden perukassa, Nivajoen
oikealla rannalla, Kuollaan menevän postitien
varrella. Ennen muinoin tärkeä ja huomattu paikka,
m. m. kolmikirkkoisen luostarinsa tähden
(luostari nyk. hävitetty). L. H-nen.

Kannattaja on tekniikassa yleinen nimitys
kuormaa kantavalle rakenteelle. Kantotapansa
mukaan k:t ovat palkki-k:ia, jos ne siirtävät
niille tulevan kuorman tukikohdille
pystysuoriksi paineiksi, tuki- t. k a a r i-k: ia, jos kuorma
aikaansaa vinon työnnön k:n tukea vasten ja
riippu-k:ia, jos työnnön asemasta syntyy veto
k:n tukikohdissa. Taso-k:ksi sanotaan sellaista
k:aa, jonka kaikki osat ovat samassa tasossa, ja
a v a r u u s-k:ksi sellaista, jonka osat ovat eri
tasoissa kuten kupukattojen (vrt.
Kattotuoli). Rakenteensa puolesta on 1 e v y-k a
n-n a 11 a j ia, jotka ovat levyistä ja
kulmaraudoista koottuja eheäpintaisia rakenteita, ja r i
s-t i k k o-k annattajia, jotka kyhätään kokoon
suorista sauvoista kiinnittämällä ne päistään
yhteiseen nurkka-levyyn, niin että koko k.
muodostuu kolmiosilmäiseksi sauvaverkoksi. Eri
tarkoituksia vastaavat: silla n-k:t, sillan (ks. t.) kan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0123.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free