- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
211-212

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

211

Kannatuskaan Kannu

212

tavut osat: kato n-k :t (ks. Kattotuoli),
ra-keiiuusten kattoja kannattavat rakenteet.

J. C-én.

Kannatuskaari. suurempaa kuormitusta, esim.
muuria kannattava kaari. V-o N.

Kanne, vaatimus, joka tehdään toista vastaan
oikeudenkäynnissä. Se on vireille pantava
haasteen ks. t.) kautta. Alioikeudessa on
suullinen kanne sääntönä, mutta se voidaan
kirjallisestikin tehdä, jos asian laveus tai muut seikat
niin vaativat. Hovioikeudessa ja Senaatissa on
k aina esitettävä kirjallisesti. E. K-ja.

Kannegriesser /-gVssar], Karl Ludwig
17S1-1S61), saks. runoteosten kääntäjä.
Mainit-tavimmnt K:n kääntämistä teoksista:
Beau-mont’in ja Fletclierin draamalliset teokset(1808),
Danten ..Divina eommedia" (1809-21) ja
lyyrilliset runot (yhdessä Witten kanssa. 1827).
Leopardit ..Canti" ja trubaduurien runoja. .1. U-l.

Kannekirja, kirjallisesti esitetty kanne(ks. t.).

Kannel 1. kantele (liett. kanklcs), suom.
kansansoittokone. Muodoltaan se on kuin
vaakasuoraan asetettu harppu, jonka kielet on
kiinnitetty puiseen kaikupohjaan. K:n kielet ovat me-

talliset (tav. terästangosta), josta johtuu nimitys
..vaskikannel". „Jouhikannel" sitävastoin ei ole,
kuten nimestä voisi päättää, jouhisilla kielillä
varustettu kannel, vaan se on aivan erilainen, j o
itse 11a soitettava kielisoitin (ks. J o u h i k a
n-tele). K:n kieliä lienee alk. ollut 5, viritettyinä
molliasteikon toonikan ja dominantin välisen osan
mukaisesti (esim. g a b c d). Kielien luku on
vähitellen lisääntynyt. Nyk. yleisimmin levinneissä
..taide"-kanteleissa on 30 kieltä, viritettyinä
diatonisen asteikon mukaisesti siinä sävellajissa,
mitä soittaja kulloinkin tahtoo soittoonsa käyttää.
Kansansoittimena k. on joutunut jotenkin
syrjään. Mutta viime vuosikymmeninä on ruvettu
kanteletta taas suosittamaan „kansalliseksi"
soit-timeksi. Kreetta Haapasalon, A. Ockenströmin
ja Pasi Jääskeläisen jälkeen on ilmaantunut yhä
useampia ,.kantelekonserttien" pitäjiä sekä
kaupungeissa että maaseudulla. Mutta yleiseksi
kansansoittimeksi ei se uudelleen ole ainakaan
vielä päässyt. Esteenä on sen virityksen vai va-

loisuus, tekniikan epämukavuus ja äänisävyn
heikkous. Kuitenkin on sillä laulun s äes
tiine n ä hyvä vaikutus. Sellaisena se kylläkin voi
saavuttaa kansallis-taiteellista merkitystä.
K-nuottikirjallisuus on vasta alullansa
(Kansanvalistusseura: „Säveleitä Kanteleelle" I-III).

7. K.

Kanneleerata (ks. K a n n e 1 i). varustaa
kan-neleilla, uurtaa.

Kannelhiilet [känl-J (engl. cannel-coal), eräs
kivihiililaji. ks. Kivihiili.

Kanneli (ransk. canne = sauva), pystysuora,
pyöreäpolijainen uurrekoriste, etenkin
pylvään-varsissa (ks. Pylväs). V-o N.

Kanneviskaali, virkamies hovioikeuksissa ja
tullihallituksissa. Hovioikeuksissa k:n tehtävänä
on panna syytteeseen sellaisista rikoksista, joissa
hovioikeus tuomitsee ensimäisenä oikeusasteena.
Tullihallituksessa k. on ylin syyttäjä ja
oikeutettu jokaisessa asianomaisessa tuomioistuimessa
syyttämään tullisääntöä vastaan tehdyistä
rikoksista. E. K-ja.

Kannibaali (< esp. canibal, väännös nimestä
karibit), ihmissyöjä, antropofagi. Myös
raaka, tarkoitukseton hävittäjä, ks. I h m i
s-s y ö j ä t.

Kannibalismi 1. antropofagi a,
ihmissyönti : kuvanuollisesti: raakuus, ks. I h m i s-

syöjät.

Kannonkoski, koski Kivijärven pitäjässä,

Kivijärven ja Kannonselän välillä. Siellä on
ollut harkkohytti (perustamisvuosi tuntematon),
lakkautettu 1863. E. E. K.

Kannonnostaja, työase kantojen, juurien ja
kivienkin irroittamista ja nostoa varten.
Yksinkertaisin muoto on
tavallinen vipuvarsi
(Polhemin
kannonnostaja), jossa tukiosan
muodostaa kaksi
rinnakkaista pysty
lankkua. jotka ovat
varustetut kahdella
rivillä reikiä 8 cm: n
päässä toisistaan. Noin
2 m:n pituisen
vipu-puun alapäässä on
kaksi lovea, joiden
etäisyys vastaa reikärivien väliä, sekä vahva
rautakoukku, mikä kiinnitetään kantoon.
Vipu-puu asetetaan lankkujen väliin ja nojaa
edellämainittujen reikien läpi pistettyyn
rautapult-tiin vuoroin toisen, vuoroin toisen loven
kohdalla. Kaunon nostaminen tapahtuu vipuvartta
nostamalla ja laskemalla sekä muuttamalla
pultteja vähitellen ylemmäksi. — Voimakkaamman
muodon kannonnostajaa näyttää tässä oleva kuva
Fiskarin tehtaan valmistamasta
kannonnosta-jasta, minkä muodostaa vankkaan jalustaan
nojaava kela, jota hammasrattaan ja
päättymättömän ruuvin avulla kierretään käsikammilla ja
jonka ympäri kiertyy kettinki, minkä alapäähän
on kiinnitetty kantoon kiinnitettävät sakset. —
Samanluontoinen, mutta varmempi, on Bennetin
ameriikkalainen, vastusliaalla ja vastuslevyllii
varustettu kannonnostaja. 7. A. S.

Kannu (ruots. kanna), vanha suom. (ja ruots.)
tilavuusmitta, jota on käytetty sekä kuivan
tavaran että nesteiden mittaamiseksi. 1 k. = ’/io kuutio-

Kannonnostaja.

5-kleltnen
kantele (kanneton).

5-kleUnen
kannellinen kantele
Karjalasta

12-kielinen
kantele Karjalasta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0124.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free