- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
213-214

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kannunvalaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

213

Kannunvalaja

a—Kanooppi

214

jalkaa = 100 kuutiokymmenystuumaa = 2,«u 1. K.
oli = 2 tuoppia = 8 korttelia = 32 jumprua.

ü. S:n.

Kannunvalaja. llolbergin huvinäytelmästä
..Valtioviisas kannunvalaja" saatu nimitys, jolla
tarkoitetaan itsestään suuria luulevaa, poliittista
suunsoittajaa.

Kannurustot ks. K u r k u n p ii ä.

Kannus, ratsumiehen jalkineen kantaan
nauloilla. nipistimillä tai nilkan ympäri
sidottavalla hihnalla kiinnitettävä metallinen ase, jota
painamalla hevosen kylkiin joudutetaan sen
kulkua. Kannuksessa, joka useimmiten on rautaa
tai messinkiä, joskus hopeata tai muuta metallia,
on säännöllisesti kaari, joka ympäröi koron, sekä
siitä lähtevä kaula, joka vanhempina aikoina
päättyi kärkeen, mutta 1200-luvulta alkaen
tavallisesti tähdenmuotoiseen, usein varsin suureen
pyörään. Näiden osien muoto ja suhde toisiinsa
on tärkeä kannuksen ikää määrätessä.
Vanhempina aikoina, erittäin 1500-1600 luvuilla,
kannus oli usein varustettu runsailla koristuksilla,
jotka tehtiin metallia pakottamalla, jalompaa
metallia siihen upottamalla j. n. e., jopa
emal-joimallakin. Tällaisia käytti ratsuväki, mutta ei
vähemmässä arvossa pidetty jalkaväki, ja
kannuksesta tulikin täten ritariston vertauskuva.
Ritareilla oli kannukset kullasta. Vieläkin käytetään
sananpartta ..ansaitsee kannuksensa". [Zschille
und Forrer. ,.Der Sporn in seiner
Formentwieke-lung" (1891).] K. K. il.

Kannus (ent. nimi Ylikannus). 1. K u n t a,
Vaasan 1., Pietarsaaren khlak.,
Lohtaja-Himanka-Kannuksen nimismiesp. Pinta-ala 405.3 km3, josta
viljeltyä maata 6,087 ha (1901). Manttaalimäärä
30,:«87; maatilojen lukumäärä 385: talonsavuja
473, torpansavuja 106 ja muita savuja 122
(1907); 4,546 as. (1909), joista 0,s %
ruotsinkielisiä (1900); 663 ruokakuntaa, joista
maan-vilj. pääelinkeinonaan harjoitti 533 (1901). 388
hevosta, 2,399 nautaa (1908). — Kansakouluja 4
11911). Kunnanlääkäri yhteinen Lohtajan,
Himangan, Toholammen ja Lestijärven kuntain
kanssa. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia:
höyrysaha (omist. kauppaneuvos Aug. Eklöf), vesisaha
ja 2 vesimyllyä. — Kirkonkylä Lestijoen
rannalla. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Turun arkkihiippak.. Kokkolan rovastik.:
perustettu Lohtajan kappeliksi 1692, omaksi pitäjäksi
*/s 1 Si9 (K. M. kk.). Kirkko, puinen, rakennettu
1817, korjattu 18S0. [E. E. Takala,
..Muinais-muistcja Pietarsaaren kihlakunnan suom. osasta"
sivv. ’13-14. 137-38, 171, 191, 208. 261-62, 295,
303 ja 307 (Suomen muinaism.-yhd. aikak. XVII).]
— 3. Rautatieasema (III 1.) Kannuksen
kirkonkylässä, Oulun radan varrella. Kälviän ja
Sievin asemain välillä. 592 km Helsingistä, 162
km Ouluun. L. H-nsn.

Kannuskosken puuhiomo on Valkealan
pitä-jäu Sorsalan kylässä olevan. Kivijärvestä
Kymiin laskevaan reittiin kuuluvan Kannuskoskeu
iputouskorkeus 4.» m. 100-800 hevosv.) varrella.
13 km Kaipiaisten asemalta. Tehtaaseen (rak.
1883 puusta, sittemmin lisätty. 1910 uusittu
tiili- ja betonirakennuksilla) kuuluu 2.600 ha
metsämaata: omistaja ,.Kannuskosken
osakeyhtiö" (pääoma 138,455:69; 1910), valmistus
puu-pahvia (815 tonnia 1909; 1S90: 450 t. 1900:
910 t.). Työväestö (52 henkeä 1910) asuu enim-

mäkseen tehtaan huoneistoissa; sairasrahasto,
kirjasto. E. E. K.

Kannusruoho ks. L i n a r i a.

Kano, pääkaupunki (ks. F u 1 b e, kuva)
samannimisessä Englannin länsi-afrikkalaisen
Northern-Nigeria-siirtomaan hedelmällisessä, taajaan
asutussa maakunnassa (27,530 km2, n. 300.000 as.),
vakinaisia as. n. 35,000. Joen rannalla olevan,
7-8 m:n korkuisen, 14 porttisen muurin
ympäröimän K:n pohjoisosassa asuu enimmäkseen
hausalaisia ja arabialaisia, eteläosassa
hallitsevaa fulbe-kansaa. Kauppa on tavattoman vilkas:
kaupunki on Afrikan tärkeimpiä kaupan
keskustoja: siihen keskittyvät Tripoliksesta,
Marokosta. Wadaista, Bornusta tulevat karavaanitiet.
Pääkauppata varat: puuvillakankaat, kolapähkinä,
sucla. ennen myös orjat. Teollisuus tärkeä: K:ri
värjäyslaitosten tuotteet ja nahkatavarat
leviävät Atlantin ja Välimeren rantamaille asti. —
K. on sähkölennätin-yhteydessä Lagoksen kanssa.
Rakennuksen alaisena on rautatie (valmistunut
1911) Nigerin satamasta Baro. K:n valloittivat
engl. 1903. Siihen asti se oli ollut osa Sokotosta.

E. E. K.

Kanon ks. Kaanon.

Kanonadi (ransk. canonnade), yhtämittainen
tykeillä ampuminen.

Kanonikko ks. K a n i i k k i.

Kanoninen, kaanonin mukainen, kaanoniin
kuuluva, vrt. Kanoninen oikeus.

Kanoninen oikeus (lat. jus canörnicuifl.; ks.
Kaanon), roomalaiskatolisen kirkon
kirkollisen lainsäädännön kautta syntyneet
lakimääräykset. Tärkeimmän osan siitä muodostavat
kirkolliskokousten päätökset ja paavien dekretaalit,
mutta niiden rinnalla on säännöksissä paljon
epäperäistäkin ainesta. Tärkeimmät vanhemmat
kokoelmat Collectio dionysiana ja Collectio
his-pana joutuivat syrjään erään bolognalaisen
muukin 12:nnen vuosis. puolivälissä julkaiseman
kokoelman tieltä, joka kantaa toimittajansa
mukaan nimeä Decretum Gratiani. Myöhemmät
paavit julkaisivat uusia kokoelmia, kuten
Decre-tales Gregorii noni (1234). Bonifacius Vlll:n
Liber sextus (1298), Klemens V:n
Clemen-tinarum libri V (1313), jotka yhdessä
Gratia-nuksen kokoelman kanssa muodostavat Corpus
juris canonici nimisen lain. Tärkein osa
kanonisen lain asiallisesta sisällöstä on kotoisin
roomalaisesta oikeudesta, ja sentähden se on
ollutkin vaikuttavana välittäjänä
tutustuttamassa germaanilaisia kansoja viimemainittuun
oikeudenhaaraan. Mutta toisaalta on
germaanilainenkin laki vuorostaan vaikuttanut kanoniseen
oikeuteen. Kirkon vallan laajetessa varsinaisten
seurakunnallisten asiain ulkopuolelle tuli
kanoninen oikeuskin sisältämään yhä eAemmän
määräyksiä siviili-, rikos- ja prosessioikeuden aloilta
ja on sentähden tarkkaan erotettava
kirkko-oikeudesta, joka rajoittuu kirkkoa
koskeviin säädöksiin. [Schulte, „Geschiclite der
Quel-len und Literatur des kanonischen Rechts"
(1875-80, 3 nid.).] A. J. P-ä.

Kanonisatsioni (mlat. canonisä’tiö).
kaanoniin, s. o. katolisen kirkon pyhimysten luetteloon
ottaminen, pvhimvkseksi julistaminen.

A. J. P-ä.

Kanoniset kirjat ks. Kaanon.

Kanooppi, enimmäkseen kivestä tehty astia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0125.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free