- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
kuva

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansakoulu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

225

Kansakoulu

226

1559 sisältyy luku, jossa säännöitellään
kansanopetusta maallakin, ja useissa muissa saman
aikakauden koulujärjestyksissä pyritään
kansanopetuksen järjestelyyn. Mutta varsinaisesta
kansakoulusta uskonpuhdistuksen ajalla ei voida
pulina. — Kun Ratke ja Comenius 17:nneu vuosis.
alkupuolella olivat esittäneet kasvatusopilliset
uudistusohjelmansa, virisi kansanopetuksen
harrastus voimakkaaseen eloon. V. 1G42 annetaan
Gotlian herttuakunnan koulujärjestys, jolla
ensimäinen evankelinen kansakoulu tulee
perustetuksi. Preussin koulujärjestyksessä v:lta 1736
on jo säännöksiä oppivelvollisuudesta viidennestä
kolmanteentoista ikävuoteen ja Fredrik II: n
hallitessa pannaan toimeen oppipakko 1763.
Opettajia valmistetaan erityisessä seminaarissa. Sama
tuli säädetyksi Itävallassa Maria Teresian
hallitessa 1774. — Etupäässä Pestalozzis
vaikutuksesta kansakoulu 19:nnellä vuosis. saa
laajemman kantavuuden ja syvemmän merkityksen
sivistyselämässä. Useimmissa sivistysvaltioissa
säädetään oppivelvollisuus, niinpä Ranskassa ja
Englannissa 1880. Oppiaika määrätään 6-, jopa
8-vuotiseksi, opettajavalmistusta suuresti
parannetaan. Tämän lisäksi järjestetään vielä
useampivuotinen säännöllinen jatko-opetus. Sen sijaan
jo Comeniuksen esittämä aate, että kansakoulu
olisi tehtävä yleiseksi pohjakouluksi ylemmille
kouluille, enimmäkseen odottaa vielä
toteutumistaan, vaikka onkin pitkän aikaa ollut vilkkaan
pohdinnan alaisena kaikkialla sivistysmaissa.

Ruotsissa ovat 7-14 ikäv:n väliset lypset
oppivelvolliset. V:n 1897 kansakoululain
mukaan on olemassa kolmenlaisia kouluja:
pientenlastenkouluja (kaksivuotinen oppijakso),
kansakouluja (nelivuotinen oppijakso) ja pienempiä
kansakouluja (niihin sisältyy aina myöskin
pientenlastenkoulu, oppijakso kuusivuotinen).
Lukuvuosi on 34 ’/2 viikkoa, mutta useissa kouluissa,
ja varsinkin n. s. pienemmissä kansakouluissa,
jokainen oppilas saa opetusta vain puolet tästä
ajasta tai vähemmän. Oppiaineiden joukossa
saattavat olla myöskin käsityöt, taloudenhoito ja
puutarhanhoito. Yleensä jokainen kirkollinen
seurakunta muodostaa koulupiirin, ja kirkonkokous
päättää koulujen ylläpitoa koskevista asioista
ja valitsee vakinaiset opettajat ja
kouluneuvoston. jonka puheenjohtajana aina on seurakunuan
kirkkoherra. Koulujen toimintaa valvovat
kouluneuvoston ohessa piispa ja tuomiokapituli sekä
kansakouluntarkastajat. Kansakoulun jatkona on
olemassa jatkokouluja ja n. s. korkeampia
kansakouluja.

Norjassa on oppivelvollisuus. Kouluikä
7-14(15) v. Maalaiskansakoulu on
kaksiosastoinen (7-10 v., 10-14 v.), kaupunkikansakoulu
kolmi-osastoinen (7-10 v., 10-12 v., 12-14 v.).
Lukuvuosi on ainakin ensinmainituissa 12-15 viikkoa.
Oppiaineista mainittakoon yhteiskuntaoppi
(historian yhteydessä) ja terveysoppi (sen yhteydessä
myös alkohologia). Kansakoulu on kunnallinen
laitos. Koulun hallintoa ja tarkastusta hoitavat
koulunjohtokunta, tarkastusvaliokunta, jonka
puheenjohtajana on joku johtokunnan jäsenistä ja
jäseninä kolme lasten vanhempain valitsemaa
henkilöä ja joka lähinnä valvoo koulun
toimintaa, ja amtin ylitarkastusneuvosto. Norjassa on
yritetty täydellisestä kansakoulusta tehdä v
lci-nen pohjakoulu, mutta yritys ei ole vienyt
tyy-8. IV. Paineltu 10/il2.

dyttäviin tuloksiin. Jatkokouluja ovat n. 9.
iltakoulut ja amtikoulut. (Laki v:lta 18S9,
täy-deunyslait vv:lta 1S92, 1894, 189G.)

Tanskassa ovat v:n 1899 lain mukaan
7-14-vuotiset lapset oppivelvolliset, ja vanhimpia,
jotka eivät hanki lapsilleen kansakoulusivistvstä,
rangaistaan nousevilla rahasakoilla. Lukuvuosi 41
viikkoa. Kansakoulut ovat kunnallisia laitoksia.
Niitä valvoo kunnallinen koulukomissioni, jonka
puheenjohtajana on maalaiskunnissa kirkkoherra;
koulukomissionin yläpuolella on piirirovustin ja
amtmannin muodostama kouludirektsioni.
Tanskassa on kansakoulusta pyritty muodostamaan
yleistä pohjakoulua.

Venäjällä ei vielä ole oppivelvollisuutta.
Kansakoulu-oloissa vallitsee suuri kirjavuus.
Koulut ovat osaksi kansanvalistusministeriön, osaksi
Pyhän synodin tai muiden viranomaisten
alaiset. Alkeiskansakoulut ovat joko yksiluokknisia
(3-vuotinen oppijakso) tai kaksiluokkaisia
i5-vuo-tinen oppijakso). Oppiaineiden joukossa saattavat
olla m. m. poikien käsityöt, puutarhan- ja
mehiläishoito. Laajempi kurssi on
kaupunkikouluilla, joissa on tavallisesti neljä luokkaa
(6-vuo-tinen oppijakso).

Alankomaat. Kansakouluja koskeva It>ki
on v:lta 1878; oppivelvollisuus säädettiin 1900
ja sen mukaan ovat kaikki lapset
koulunkäynti-velvollisia 7-13 ikävuoteen (yleiseksi tavaksi on
tullut 6-12 ikäv.). Uskonnon opetusta ei anneta
kunnallisissa kouluissa, josta on seurauksena,
että viimemainittujen rinnalla on suuri joukko
yksityisiä tunnustuksellisia kansakouluja. Kolme
suorastaan ministerin alaista päätarkastajaa ja
joukko alempia tarkastajia pitää huolen
kansakoulujen tarkastuksesta. Suuremmissa kunnissa
kunnallisneuvoskunnan määräämä komissioni
valvoo koulujen toimintaa.

Belgia. Kansakoululaitos on järjestetty 1884
ja 1895 annettujen lakien mukaan. Vanhempien
on hankittava lapsilleen opetusta; lasten ei ole
kuitenkaan pakko käydä koulua, mutta heidän
täytyy vuosittain suorittaa määrätyt nävtteet
yleisissä kouluissa. Kouluikä kestää 8 14
ikävuoteen. Kuntien kansakoulujen rinnalla on
yksityisiä, joista osa saa kunnilta kannatusta.
Sitäpaitsi on vielä jatkokouluja. Vapaaehtosia aineita
ovat: ranskan kieli (toiskielisillä alueilla),
luonnontieteet, kirjanpito, taloudenhoito (tyttöjen),
perustuslaillinen oikeus y. m. — Koulujen
toimintaa valvovat piiri- ja ylitarkastajat. Huomiota
ansaitseva on kansakoulujen säästökassat-utos.

Englannissa on olemassa
koulunkäynti-pakko. Tavallinen kouluikä 5-13 v. Kansakouluja
on kahta lajia: jonkun uskonnollisen
yhdyskunnan yhteydessä olevia kirkkokouluja
(non-provi-ded scltnnls) ja kreivikuntaneuvostojen ja
kau-punkihallitusten alaisia neuvostokouluja (council
scliools, provided schools). Kaikkia näitä
kansakouluja ylläpidetään osaksi valtion avustuksella,
osaksi paikallisilla veroilla. Kirkkokouluja oli v.
1902 20,391 (oppilaita 2.545,437), neuvostokouluja
11,111 (oppilaita 2.369.980). Uskonnon opetus ei
ole pakollinen, mutta todenteolla useimmissa
kouluissa tätä opetusta annetaan, kirkkokouluissa
tunnustuksellista, neuvostokouluissa yleistä
uskonnonopetusta; suurin osa niitä kouluja, joissa
uskontoa ei opeteta, on Walesissa. Pakollisista
oppiaineista mainittakoon siveysoppi ja talouden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0133.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free