- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
kuva

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansakoulu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

225

Kansakoulu

227

hoito-oppi i tyttöjä varten), ylimiiUrilisiii ovat
käsityöt. puutarhanhoito, keittäminen, peseminen y. m.
iLait vv:lta 1S70, 1902 y. m.) Kansiikonlujen
toimintaa valvoo n. 100 opetusministeriön (Buurd
of rducalion) alaista piiritarkastajaa, joiden
rinnalla vielä paikoittain on paikallisten
kouluviranomaisten asettamia tarkastajia.

I t ä v a 11 a-U nkari. 1. Itävallan
kansakoululaitos perustuu lakeihin vv:lta 1868 ja
1883. Oppivelvollisuus on olemassa. Lukuvuosi
46 viikkoa. Oppiaika on 8 vuotta (6-14 ikäv.).
Varsinainen kansakoulu jakaantuu kansa- ia
kansalaiskouluun, edellinen kestää 5 v.,
jälkimäinen 3 v. Kansakouluissa opetetaan
tavallisten kansakouluaineitten lisäksi vielä
eriltäiu-kin kirjanpitoa ja mittnusopillista piirustusta.
Kansalaiskouluissa on aineopettaja järjestelmä,
muissa kansakouluissa luokkaopetusjärjesl-lmä.
Uskonnonopetuksesta huolehtii joku hengellinen.
Eri kruununmaissa pitää maan kouluneuvosto
huolen ylivalvonnasta, koulupiirissä piirin
kouluneuvosto ja yksityisissä kunnissa kunnan
kouluneuvosto. Koulujen ylläpito on Itävallan eri
maissa hyvin erilailla järjestetty. — 2. Unkari.
V:n 1868 laissa säädetään oppivelvollisuus, siinä
muodossa että lapset, jotka eivät syystä tai
toisesta käy koulua, ovat velvolliset kuitenkin
suorittamaan, muuten hankittujen tietojensa
osoitteeksi, tutkinnon julkisessa oppilaitoksessa.
Tämän laiminlyömisestä lasten vanhemmille on
määrätty sakko. 6-12 ikävuoteen on käytävä
kansakoulua ja ell’ei sitten siirrytä johonkin
korkeampaan oppilaitokseen, on käytävä /ielä 3 v.
jatkokoulua. Koulut ylläpidetään pääasiallisesti
kuntain kustannuksella. Jokainen kunta, jossa
on yli 5.000 asukasta, on velvollinen
ylläpitämään myös ylempää kansakoulua. — Tavallisten
kausakculuoppiaineiden lisäksi annetaan
Unkarissa vielä opetusta kansalaisen oikeuksista ja
velvollisuuksista. Koulujen ylivalvonnasta
huolehtivat tarkastajat ja kouluneuvostot.

Japani. Koululaki v:Ita 1900 määrää 4 v.
kestävän koulunkäyntivelvollisuuden 6 vuotta
täyttäneille. Kansakoulu jakaantuu alempaan,
jonka oppijakso on 4-vuotinen ja ylempään, jonka
oppijakso on 2-4 vuotinen; ylempien
kansakoulujen perustaminen ei ole välttämätön. Lukuvuosi
kestää vähintään 32 viikkoa. Oppiaineina ovat
m. m. siveysoppi, japanin ja kiinan kielen
kirjoitus, käsityöt, vapaaehtoisina maanviljelys- ja
kauppaoppi y. m. Ylemmässä kansakoulussa
(jonka suurin osa lapsista käy säännöllisesti)
on m. m. täydellisempi kiinan kirjoitusmerkkien
oppiminen y. m. Koko maassa 131
piiritarkastajaa. — Kansakoulu on pohjakouluna. Koulut
ovat kunnan ylläpitämiä: kansakouluja oli 1909
26,410 (oppilaita 0,000.092).

II a n s k a n kansakoululaitos perustuu v:ien
1881, 1882 ja 1886 lakeihin. Lasten on oltava
koulussa 0-13 ikävuoteen, mutta he voivat kpettaa
koulunkäyntinsä jo 11-vuotiaina osoitettuhan
tutkinnossa tarpeellisen tietomäärän. Lastentarliain
jälkeen tulevat varsinaiset kansakoulut
Inll-eis-kansakoulut), jotka ovat jaetut kolmeen osastoon,
(7-9, 9-11 ja 11-13 ikäv.), näiden jälkeen
ylemmät kansakoulut, joissa on kolmivuotinen kurssi.
Oppiaineina on tavallisten oppiaineiden ohessa
käytännöllinen siveysoppi (uskontoa ei opeteta),
maatalous, puutarhanhoito, käsityöt, sotilaalliset

harjoitukset y. m. Kouluja valvovat lähinnä
kansakouluntarkastajat.

Saksa. Jokainen liittovaltio järjestää
kansakoululaitoksensa itsenäisesti. Koulunkäyntipukko
on säädetty kaikkialla. Kouluikil on yleensä
6-14 ikäv. Muutamissa valtioissa, esim. Uaierissa,
on jatkokoulussakin käyminen (16 ikäv. asti)
tehty pakolliseksi. Paikoittain annetaan opetusta
myöskin käsitöissä ja taloudenhoidossa.
Kansakoulut ovat enimmiten tunnustuksellisia, ja
niiden paikallinen valvonta on usein hengellisten
käsissä.

Sveitsissä järjestää joka kanttoni itse
lähemmin kansakoululaitoksensa. Koulunkäynti
velvollisuus vallitsee koko maassa. Koulut ovat
osaksi kokovuosi-, osaksi taas puolivuosi,
kokopäivä- tai puolipäiväkouluja. Koulunkäynti-ikä
6 tai 7 ikävuodesta 15 (ja 16):een.

P o h j o i s-A m e r i i k a n Yhdysvallat.
Kukin valtio järjestää koululaitoksensa
itsenäisesti. Koulunkävutipakko 011 säädetty useimmissa
valtioissa. Kouluikii vaihtelee 7-17 ikäv:n
tiilillä. Viimeaikoina on kulkuneuvojen kehitys
tehnyt mahdolliseksi ryhtyä poistamaan
maal.iis-kansakonluja ja yhdistämään niitä
kaupuuki-kouluihin, joissa on kahdeksanvuotinen
kansa-koulukurssi. Kansakoulu on yleisenä
pohjakouluna. Opetusta on välttämättömiisti annettava
alkoholin ja tupakan luonnosta ja vaikutuksesta
ihmisruumiiseen. Valtionkouluissa ei opeteta
uskontoa. Useissa valtioissa (itäisissä ja
muutamissa eteläisissä) luetaan kuitenkin ennen
oppituntien alkamista valituita kohtia Raamatusta ja
..Isä meidän" rukous. Utahissa ja Nevadassa on
Raamatun käyttäminen kouluissa lainvastaisena
kielletty. Kouluja ylläpidetään suureksi osaksi
erityisillä koulurahastoilla, jotka useissa
valtioissa ovat syntyneet siten, että kouluja varten
on ajoissa varattu suuri maa-alue, jonka
myynneistä tai vuokrista saadut tulot on käytetty
yksinomaan koulujen tarpeisiin. Valtionkoulujen
ohessa on joukko uskonnollisten yhdyskuntain
seurakuntakouluja. [Rein, „Eneyklopädisches
Handbucli der Pädagogik".] (J. F.)

Suomessa vasta 18:nnen vuosis. lopulla
lausutaan julki se ajatus, että kansanopetuksen
pitäisi käsittää muutakin kuin uskontoa ja sen
yhteydessä olevia aineita. Asessori Ahlmanin
jälkisäädöksen nojalla syntyivät 19:nnen vuosis.
alussa Tampereen tienoilla lahjoittajan mukaan
nimitetyt ..Ahlmanin koulut" (ks. t.), joissa
annettiin opetusta sisäluvun ja uskonnon ohella
myös kirjoituksessa ja laskennossa sekä
„jiirki-peräisen maatalouden tärkeimmissä kohdissa".
Näiden koulujen merkitys oli m. m. siinä, että
ne aiheuttivat silloisiin oloihin nähden varsia
vilkkaan keskustelun siitä, miten kansanopetus
parhaiten olisi järjestettävä. Keskustelun
kuluessa Pestalozzis aatteet yleisestä
kansansivistyksestä raivasivat itselleen tietä meidänkin
maahamme. Bell Laneasterin
vuoro-opetusjärjestelmä alkoi myös tulla tunnetuksi, ja se käsitys
vliii varmistui, että kansan syviä rivejä voitiin
kouluissa opettaa. Yhä yleisemmin alettiin
toivoa todellisten kansakoulujen perustamista. Ja
niin lausuttiin k:n syntysanat viimein
kuuluisassa senaatin istunnossa maalisk. 24 p. 1856.
Siinä keisari Aleksanteri II antoi senaatin
tehtäväksi valmistaa ehdotuksen siitä, „kuinka hei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0134.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free