- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
231-232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansakoulu - Kansakoulu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kansakoulu Kansakoulunopettajat leski- ja orpokassa

232

kouluja. Lukuv. 1S77-7S oli uiitii 48,j % kaikista
k: ista. mutta lukuv. 1907-08 89%.
Varhaisemmilta ajoilta olevat erikoiskoulut muutetaan
nekin vähitellen yhteiskouluiksi. Keskimäärin tuli
lukuv. 1S77-7S kutakin koulua kohden 38
oppilain. 1SS7-88 sama luku; 1897-98 45 ja kutakin
mies- ja naisopettajaa kohden 40 ja 1907-08
kutakin koulua kohden 42 ja kutakin
opettajaa kohden 35 oppilasta. —
Kaupunki-kouluissa oli lukuv. 1875-70 opett. 180, oppii.
6.483. Lukuv. 1885-86 opett. 439, oppii. 14,251.
Lukuv. 1895-96 opett. 711. oppii. 23,098. Lukuv.
1900-01 opett. 873, oppii. 26,098. Lukuv. 1905-06
opett, 1.036, oppii. 30,043. Lukuv. 1907-08 opett.
1.150, oppii. 32.993. Lukuv. 1908-09 opett. 1,300,
joista miesopettajia 342 ja naisopettajia 958,
oppii. 38,095, joista poikia 18,750 ja tyttö jä 19,345.
— Lukuv. 1881-82 oli maassamme 177 kuntaa,
joissa ei ollut ylempää kansakoulua, 1900-01 oli
sellaisia kuntia ainoastaan 7. 1907-08 1 ja
1908-09 ei yhtäkään. Uusimpien laskujen mukaan tuli
maaseudulla 1896-97 yksi k. 1.619 asukasta kohti,
1907-08 sitä vastoin yksi k. 957 asukasta kohti.
Tehtyjen laskujen mukaan oli Suomen
maalaiskunnissa v:n 1905 lopussa 216,959 lasta ylemmän
kansakoulun iässä (9-12 vuotisia). Saman laskun
mukaan oli n. 117.000 kouluikäistä lasta
mainittuna vuonna kansakoulun ulkopuolella. Siten
54 ya kansakoulua käymättä, 46 <f0 kävi
kansakoulua. Uusimpien laskujen mukaan oli lukuv.
1907-08 maaseudulla kouluiässä olevista lapsista
49 r/0 sellaisia, jotka eivät kansakoulua käyneet.
Toiset laskut taas osoittavat, että joskin jo
olemassa olevia kouluja tarkoin käytettäisiin, niin
että kuhunkin kouluun tulisi suurin määrä
oppilaita, mikä niihin voidaan ottaa, tarvittaisiin
maaseudulla kuitenkin vielä ehkä pari tuhatta
koulua, jotta niihin mahtuisivat kaikki
kouluiässä olevat lapset. Varsin yleisiksi k:t ovat
tulleet Uudenmaan kuin myös Viipurin ja
Hämeen lääneissä.

Kansakoulu kustannukset tekivät v. 1903
maalaiskouluista 6,304,816 mk.,
kaupunkikouluista 2,866,010 mk. Valtioapu mainittuna vuonna
teki maalaiskouluille 2,240,743 mk. ja
kaupunkikouluille 632,031 mk. V. 1909 kansakoulujen
avustamiseksi vahvistetut määrärahat nousivat:
maalaiskouluja kohti Smk. 5,351,000:— ja
kaupunkien kansakouluja kohti Smk. 1,020,000:—.
[Paitsi kansakouluasetuksia M. Soininen,
„Kansa-koululaitoksemme, sen voitot ja voitettavat"
(Oma maa III, siv. 333), A. J. Tarjanne.
..Kansakoulu" (Yhteiskunnall. käsikirja),
„Suo-men kartasto" (1910). Muiden maiden k:a
koskevasta kirjallisuudesta mainittakoon: Westling,
,,Hufvuddragen af den svenska
folkundervisnin-gens historia" (1900), Lagerstedt, „Svenska
upp-fostringsväsendets historia" (1903) ; Heppe,
„Ge-sehichte des deutsehen Volkssohuhvesens (5 nid.
1858-60), Petersilie, „Das öffentliche
Unterriohts-wesen im deutsehen Reich und in den iibrigen
eu-ropäiselien Kulturländern" (2 nid. 1897); K rause,
„Die englische Volksschulgesetzgebung" (1907) ;
Schröder, „Das Volksschulwesen in Frankreich"
(2 nid. 1884-87); Levasseur, „L’enseignement
pri-maire dans les pays civilisées" (1897)]. Tähän
liitekuva kansakoulurakennuksia. O. M-e.

Kansakoulu, kasvatusopillinen aikakauskirja,
joka seminaarinlehtori O. W a 11 i n i n toimit-

tamana ilmestyi Jyväskylässä vv. 1875-81. Lehteä
ilmestyi 24 numeroa vuodessa.

Kansakouluasetus ks. Kansakoulu.

Kansakoulukokous. 1866 v:n
kansakoulu-asetuksessa (4§, 6) velvoitetaan Koulutoimen
ylihallitus kutsumaan kansakoulunopettajat joka
kolmas vuosi yleiseen kokoukseen ja
ylihallituksen on myös määrättävä ne kansakoulua
koskevat kysymykset, joita kokouksissa käsitellään.
Kokouksen puheenjohtajana on kansakoulujen
ylitarkastaja ylihallituksessa. Asiain käsittelyyn
ja ratkaisuun saavat ottaa osaa paitsi
kansakoulunopettajia ylihallituksen jäsenet, seminaarien
opettajat, kansakouluntarkastajat sekä
koulun-johtokuntien jäsenet; muukin yleisö on oikeutettu
olemaan läsnä kokouksessa. Näitä kokouksia onkin
säännöllisesti pidetty kolmivuotisen väliajan
jälkeen ja on niissä käsitelty useita tärkeitä,
erittäin koulun sisäistä toimintaa koskevia
kysymyksiä. Kun kokousten jäsenluku viime aikoina on
käynyt kovin suureksi, nousten Oulun
kokouksessa 1911 kolmeen tuhanteen, on tehty
ehdotuksia, että yleiset kansakoulukokoukset
muutettaisiin edustajakokouksiksi. O. il-e.

Kansakoulunjohtokunta, kansakoulun
toimintaa valvova lähin paikkakunnallinen virasto,
johon kuuluu kuusi kansanopetusta harrastavaa
henkilöä, miehiä tai naisia. Sen kokoonpanosta
ja tehtävistä määrätään kansakouluaset uksen
14-16 ja 126 §§ :ssii. O. il-e.

Kansakoulun lehti, kasvatusopillinen
aikakauskirja, alkoi ilmestyä Turussa 1883
kansakoulujen tarkastajan Aksel Bernerin
toimittamana 12-numeroisena. V. 1890 lehden toimitus
siirrettiin Helsinkiin ja vuosikerta laajennettiin
24-numeroiseksi. Toukokuussa 1892 tuli Bernerin
kuoltua lehden päätoimittajaksi
kansakoulunopettaja A. K o h o n e n.

Kansakoulunopettaja ks. Kansakoulu.

Kansakoulunopettajain leski- ja orpokassa
perustettiin 1870-luvulla. Kun kassaa varten
yksityisellä keräyksellä oli koottu 30,000 markkaa,
myönsi keisari päätöksellä 18 p. tammik. 1877
200,000 markan apurahan maksettavaksi, sitten
kun ohjesääntö oli hyväksytty ja laitos saattoi
aloittaa toimintansa. Samaa tarkoitusta varten
myönsivät vielä valtiosaädyt valtiopäivillä
1877-78 50,000 markkaa viiden vuoden aikana. Kassan
ohjesääntö vahvistettiin inaalisk. 11 p. 1880, ja
seuraavan huhtik. 1 p. kassa aloitti toimintansa.
Oikeus ja velvollisuus olla kassan osakkaana on
jokaisella vakinaisella miesopettajalla kuin myös
vähintään 600 markan rahapalkkaa nauttivalla
apulaisopettajalla niissä korkeammissa ja
alemmissa kansakouluissa, jotka ovat ylihallituksen
tarkastuksen alaisia ja joita kunnat voimassa
pitävät. Johtokunnalla on oikeus myöntää
osallisuus myös yksityisen kansakoulun opettajalle.
Kassaa hoitaa kolmijäseninen johtokunta, jonka
kotipaikka on Helsingissä. Se valitaan yleisessä
kansakoulunopettajien kokouksessa kolmeksi
vuodeksi erältänsä. Kassan varat muodostavat
yllämainitut pohjavarat, vuotuiset jäsenmaksut,
korot ja mahdolliset lahjoitukset. Kassan osakkaat
sekä osakkaiden leskille ja lapsille annettavat
eläkkeet jaetaan kahteen luokkaan.
Suoritettavien jäsenmaksu jen ja eläkkeiden suuruus
määrätään 12 vuodeksi erältänsä, l p:stä tammik. 1903
aina 1914 vuoden loppuun on vuotuinen maksu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0136.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free