- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
233-234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansakouluntarkastaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

233

Kansakouluntarkastaja—Kansalaishu olen pito

234

ensini. luokassa 80, toisessa 40 markkaa: täysi
eläke vastaavissa luokissa 600 ja 300 markkaa.

0. M-e.

Kansakouluntarkastaja, virkamies, jouka
tehtävänä on kansakouluasetuksen ja Koulutoimen
ylihallituksen ohjeiden mukaisesti tarkastaa ja
valvoa opetustointa piiriinsä kuuluvissa
kansakouluissa. Kansakouluntarkastajan asettaa
kou-lumiessivistyksen ja -kokemuksen omaavista
henkilöistä maalla Senaatti ylihallituksen
esityksestä, kaupungeissa kunta. Maalaistarkastajia
on nykyään 26, ja lisäksi yksi niitä
maalaiskouluja varten, joissa oppilaiden enemmistö on
kreik.-katol. Tehtävistä määrätään lähemmin
ylihallituksen johtosäännössä 1 p:ltä kesäk. 1885.

O. M-e.

Kansakoulupiiri. 24 p. toukok. 1898 annetun
armollisen asetuksen mukaan kukin kunta on
velvollinen jakamaan alueensa
kansakoulupiirei-hin, joissa pisin koulumatka ei saa yleensä olla
viittä kilometriä pitempi. Kuhunkin piiriin on
kunnan perustettava ylempi kansakoulu, jos
kou-luunpantavaksi ilmoitetaan vähintään 30 piiristä
kotoisin olevaa kouluikäistä lasta. O. M-e.

Kansakunta (ruots. ja saks. nation),
ihmisyhteisö, joka yhteisen korkeamman kulttuurin
perustuksella muodostaa kokonaisuuden.
Tunnusmerkkinä on tavallisesti yhteinen kieli
(kuitenkaan ei niin, että samaa kieltä puhuvat aina
kuuluisivat samaan kansakuntaan, vrt. esim.
Englannin ja Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltojen
kansakuntia; riidanlaisena on kysymys,
voidaanko ..kansakunta" nimeä myös käyttää
erikielisistä ryhmistä, jotka muodostavat
kulttuuriyhteyden, esim. Sveitsin kansasta). Useimmiten k.
muodostaa myös samalla „kansan" (ks. t.)
valtio-oikeudellisessa merkityksessä, vaikka tämä ei ole
välttämätöntä (esim. Saksan kansakuntaan
voidaan lukea kaikki saksalaiseen kulttuuripiiriin
kuuluvat saksan kieltä puhuvat henkilöt,
vaikkapa eivät kuulukkaan Saksan valtakuntaan).

E. N. S.

Kansalainen, henkilö suhteessansa siihen
valtioon, jonka vallan alainen hän on ja jossa hän
nauttii valtiollisia ja yhteiskunnallisia
oikeuksia. Kun yksilöä katsotaan niitten
velvollisuuksien kannalta, jotka valtion lait hänelle
määräävät, nimitetään häntä alamaiseksi, valtion lakien
hänelle turvaamien oikeuksien ja etujen
kannalta taas kansalaiseksi. Tavallista on, että
ainoastaan perustuslaillisissa maissa puhutaan
kansalaisesta, koska ainoastaan niissä yksilöillä on
varsinainen valtiollinen vapaus ja yleensäkin
heidän julkiset oikeutensa esivaltaa kohtaan ovat
laillisesti turvatut ja taatut. Kuitenkin puhutaan
kansalaisuussuhteesta ja kansalaisoikeudesta
kaikkien valtioitten alamaisiin nähden,
hallitusmuotoon katsomatta, ks. Kansalaisen
oikeudet, Kansalaisoikeus,
Kansalaisuus. K. E.

Kansalaisadressi, se maalisk. 5-12 päivinä
1899 ympäri koko Suomenmaata n. 525,000
kansalaisen allekirjoittama ja n. s. suuren
lähetystön 15 p. samaa kuuta Pietariin Nikolai 11: lie
viemä adressi, jossa pyydettiin
helmikuun-julistuskirjan (ks. t.) peruuttamista. Keisari ei
kuitenkaan lähetystöä vastaanottanut. — Toinen k.,
sisältävä 475,000 kansalaisen tekemän
vastalauseen elokuun 1 p. 1901 Suomelle julkaistua lai-

tonta venäläistä asevelvollisuus-asetusta vastaan,
jätettiin seuraavan syyskuun 30 p. Suomen
senaattiin.

Kansalaisen oikeudet, ne oikeudet, joita
valtion kansalaiset valtion lakien nojalla voivat
itselleen vaatia. Suorastaan kansalaisuussuhteesta
koituvat kansalaisille sellaiset oikeudet kuin oikeus
oleskella maassa ja oikeus saada turvaa ja
suojelusta valtion viranomaisilta. Nykyaikana
ylimalkaan perustuslait takaavat yksilölle joukon
n. s. yleisiä kansalaisoikeuksia eli
perusoikeuksia. Suomessakin perustuslainsäännökset
turvaavat kansalaisille erityisesti seuraavat
tärkeät oikeudet: ruumiillisen
loukkaamattomuuden, vapauden (lain suojeluksen mielivaltaista
vapauden riistämistä vastaan), oikeuden tulla
laillisessa tuomioistuimessa tuomituksi sekä n. s.
saavutetut oikeudet (kuten omistusoikeuden ja
yhdenvertaisuuden lain edessä) sekä nykyänsä
(1906 annetun perustuslain nojalla) kokoontumis-,
yhdistys- ja lausunto (paino-) vapauden.
Yleisessä laissa on vielä esim. kotirauhaa ja
elinkeinovapautta turvaavia säännöksiä. Uskonnollinen
vapaus on vielä varsin vaillinaisesti toteutettuna.
Kansalaisten yleisille oikeuksille ominaista on,
että ne osaksi turvaavat yksityisille vapaan
toimintapiirin, johon julkinen valta ei puutu, osaksi
saattavat valtiovallan hänen hyväksensä
toimimaan oikeudenhoidon ja hallinnon aloilla. —
Kansalaisten yleisistä (yhteiskunnallisista)
oikeuksista ovat erotettavat valtiolliset oikeudet
(erittäinkin valtiollinen äänioikeus), jotka suovat
kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa
valtiovallan käyttämiseen, ja jotka eivät
erotuksetto-masti kuulu kaikille kansalaisille. R. E.

Kansalaishuolenpito. Tavallisen
köyhäinhoidon ja sosiaalivakuutuksen välillä on joukko
välimuotoja, joita voidaan yhtä vähän pitää
köyhäinhoitoon kuuluvina kuin varsinaisena
vakuutuksena. Yhteistä näille on, että määrätyillä
väestö-piireillä on lakiin perustuva oikeus saada
valtiolta määrätynsuuruisia vuotuisia avustuseriä,
joihin tarvittavat varat kannetaan veroina
kaikilta veroamaksavilta. Tämäntapaista
kansalais-huolenpitoa (saks. Staatsbiirgerversorgung)
myöntävät: Islannissa, lieinäk. 11 p. 1890 annettu laki
apuatarvitseville perustetuista avustuskassoista,
Tanskassa huhtik. 9 p. 1S91 julkaistu laki
van-huusavusta kunnioitusta ansaitseville
apuatarvitseville, mikä laki sittemmin muutettiin toukok.
23 p. 1902, Ranskan laki heinäk. 14 p. 1905
pakollisesta avustuksesta vanhuksille, heikoille ja
parantumattomasti sairaille. — Austraaliassa on
olemassa laissa säädettyä kansalaishuolenpitoa
useampien eri lakien nojalla:
Uudessa-Seelannissa, Uudessa Etelä-Walesissa ja Viktoriassa eri
lakien mukaan vv:lta 1898-1908 ja tammik. 1 p.
1909 julkaistun lain nojalla/ myöskin muissa
Austraalian liittovaltioon kuuluvissa valtioissa.
Austraalialaisten lakien mukaan valtio suorittaa
jokaiselle määrätyn iän täyttäneelle henkilölle
vuotuisen elinkoron, suuruudeltaan korkeintaan
26 puntaa (= 650 mk.) vuodessa eli 10 sillinkiä
viikossa. Ikärajana on 65 v., mutta siitä on
poikkeuksia eri valtioissa. Uudessa
Etelä-Wale-sissa on henkilö oikeutettu saamaan
vanhuus-koron jo 60 vuotta täytettyään, ellei itse kykene
itseään elättämään. Viktoriassa saa jo
pitkälli-sesti sairaskin puheenalaisen elinkoron, jos sai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0137.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free