- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
237-238

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansalais-yleiskanne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

237

Kansalais-yleiskanne—„Kansallis-kirjokirja"

(Myöskin valtion alueella oleskelevalla
ulkomaalaisella 011 tiimii velvollisuus.) Toinen
kansalaisvelvollisuus 011 uskollisuus; sen perusteella
kansalainen on velvollinen pidättäytymään
valtiota vahingoittavista teoista, erittäinkin
valtiopetoksesta ja maankaya 11 uksesta. — Näitä
velvollisuuksia useasti esitetään alamaisen
velvollisuuksina hallitsijaa kohtaan, mutta
oikeastaan ne ovat velvollisuuksia valtiota, valtiovaltaa
kohtaan. K. E.

Kansalais-yleiskanne, room. oikeuden arlin
popularis, sellainen rangaistuskanne, joka
Koomassa oli jokaisen kansalaisen nostettavissa, ja
jcta voitiin käyttää ainoastaan tärkeätä yleistä
ja julkista etua koskevissa asioissa.
Nykyaikaisissa oikeusjärjestyksissä ei sitä tunneta, vaikka
kieltämättä on olemassa oikeiissäännöstöjä, jotka
tarkoitukseltaan ja luonteeltaan sitä johonkin
määrään lähenevät. K. E.

Kansallinen heräys ks.
Suomenmieli-s y y s.

Kansallinen yksilöisyys (kansallinen
individualiteetti), yhden erityisen kansan
omituiset, ruumiilliset ja sielulliset,
erikoispiirteet. jotka erottavat sen muista kansoista.

Kansallisfilosofia on filosofinen oppisuunta,
joka kuvaavasti ilmaisee yhden kansan henkeä.
Koska filosofinen ajattelu ei ole vain
erikois-tosiasiain tieteellistä tutkimista, vaan kuvastaa
ajattelijan maailmankatsomusta, niin eri kansain
luonne ilmenee sangen tuntuvasti heidän
keskuudessaan esiintyneissä filosofisissa opeissa. Niin
esim. Englannissa on vallinnut kokemusperäinen
filosofia: saksalaisten filosofien haaveileva,
rohkeita aaterakennuksia muodostava
spekulatiivinen idealismi" kuvaa yhtä saksalaisen
kansallishengen puolta tahi ajanvaihetta; Boströmin
jyrkkää idealismia voinee katsoa ruotsalaisen
kansallisluonteen ilmaukseksi; puolalainen filosofi
Lutoslaxvski väittää, että äärimäinen
individualismi, yksilöllisvysoppi, on puolalaisten
kansallisfilosofia. Kuitenkin enimmäkseen erehdytään, jos
väitetään yhtä tarkkaan määrättyä oppia
jonkun kansan ainoaksi kansalliseksi filosofiaksi.
Kunkin kansan hengessä on enimmäkseen sijaa
sangen erooville aatesuunnille. Niinpä esim.
ranskalainen kansallinen ajattelutapa, joka ennen
kaikkea vaatii selviä, yksinkertaisia,
helppotajuisia periaatteita ja suorapiirteistä oppikehitystä,
ilmenee yhtä hyvin Descartesin varmassa
spiritualistisessa dualismissa kuin valistusajan
epäi-lysfilosofiassa ja materialismissa sekä
vallan-kumous-ajan jyrkissä, abstraktisissa opeissa
ihmisen ..luontais-oikeuksista". Saksalaisessa
kansallisluonteessa on muitakin puolia kuin
haaveellinen ilmalinnojen rakentaminen, jonka
tähden aivan toisenlaisetkin filosofiset opit kuin
spekulatiivinen idealismi voivat ilmaista
kansallista saksalaista aatesuuntaa (esim. Leibnizin
individualismi, kenties myöskin Nietzschen ynnä
muiden voimanihailu). Monet väittävät vastoin
Lutoslawskia, että yksilöllinen maailmankäsitys
ja filosofia on ensi sijassa germaanilaisten
kansain hengen ilmaus. A. Gr.

Kansallishenki, kansakunnassa elävä
yhteishenki. Jokaisessa ihmisryhmässä, jonka jäsenet
elävät läheisessä kanssakäynnissä keskenään ja
jolla on yhteiset edut puolustettavana, kehittyy
yhteisiä mielipiteitä ja harrastuksia, yhteinen

ajatus- ja toimimistapa. Niin jo perheessäkin,
samoin raakalaisheimossa, usein myöskin
erityisessä yhteiskunnallisessa luokassa; varsin
mahtavaksi yhteishenki kehittyy saman kansakunnan
jäsenten k.esken, varsinkin jos kansakunta samalla
muodostaa erityisen valtion. Raakalaisheimossa
yhteinen ajatus- ja toimintatapa tavallisesti hyvin
ankarasti sitoo yksityisihmisen, niin ettei hänelle
johdu mieleenkään poiketa niistä. Korkeammalla
sivistyskannalla, kun henkinen elämä yleensä
kehittyy monipuoliseksi ja rikastuu, yksilön
itsenäinen ajattelu vahvistuu, samaan yhteisöön
kuuluvien yksilöiden välillä ilmaantuu enemmän
eroavaisuuksia ja yksilö voi ruveta arvostelemaan
perinnäisiä katsantotapoja. Siten yhteishengen
kahlehtiva valta yksilöiden yli jossain määrin
höltyy. Mutta yksilöiden rikkaampi henkinen elämä
on sekin saanut alkunsa ja kehittynyt
ympäristön vaikutteiden johdosta, siinäkin sentähden
vaikuttaa mahtavasti mukana yhteisön yhteishenki,
kansallishenki, vaikka sen piiriin korkeammalle
sivistysasteelle mahtuu monipuolisia ja
erisuuntaisia aatteita ja pyrintöjä. — K. on, ainakin
muutamina aikakausina, ollut ihmiskunnan
historian voimakkaimpia vaikuttavia voimia.
Hegelin esittämiin ja Snellmanin kehittämän opin
mukaan k:ssii, joka viimemainitun mukaan on
sama kuin ..kansallisuus" ja ..isänmaallisuus"
yhdessä, elää syvempi ja varmempi tietoisuus siitä,
mikä on oikein ja hyvää, kuin yksityisihmisessä
(vrt. Hegel); yksilön tulee sentähdeu heidän
mielestään, etenkin valtiollisessa toiminnassaan,
katsoa korkeimmaksi tehtäväkseen ja ohjeekseen
noudattaa k:n vaatimuksia ja toteuttaa sen
pyrkimyksiä. A. Gr.

Kansalliskaarti (ransk. garde nationale) oli
porvarimiliisi, jonka Lafayette suuren
vallankumouksen aikana Ranskassa perusti 1789.
Siihen kuului n. 100,000 miestä, joilla oli oikeus
itse valita upseerinsa ja aliupseerinsa. Sitä ei
luettu seisovaan armeiaan ja se hajoitettiin
1827, mutta sen uudisti taas Ludvik Filip. V.
1848 se alistettiin sotaministeriön alaiseksi ja
kadotti oikeutensa itse valita päällystönsä. V:n
1S68 jälkeen kaikki asekuntoiset miehet, jotka
eivät olleet palvelleet vakinaisessa väessä, 30:unen
ja 60:nnen ikävuotensa välillä, tulivat kuulumaan
kansalliskaartiin. Yv:u 1870-71 sodassa se otti
osaa Pariisin puolustukseen saksalaisia vastaan.
Se hajoitettiin lopullisesti 1872. .1/. v. Il

Kansalliskirjallisuus, kansan sellaisten
kirjateosten kokonaisuus, joissa sen yksilöllisyys
selvänä ja omintakeisena ilmenee.
Kansalliskirjallisuuteen luetaan lähinnä kaunokirjallisuus sekä
teoksia kaiken kansallisen tutkimuksen ja
hen-genviljelyksen alalta. J. H-l.

..Kansallis-kirjokirja", Akseli Gallön-Kallelan
suunnittelema kuvitettu Kalevala, jossa eivät
ainoastaan Kalevalan päätapahtumat olisi kuvin
esitettynä, vaan joka muodostaisi Suomen
kansanelämää ja luontoa esittävän taiteellisen
kokonaisuuden. Kuoleman sattuessa työn jatkaminen
oli jätettävä seuraavan sukupolven taiteilijoille.
K. oli säilytettävä erityisessä Kansallismuseon
huoneessa, joka pyhitettäisiin Kalevalalle ji
Lönnrotille, ja siitä oli otettava erihintaisia
jäljennös-painoksia värillisin ja värittömin kuvin sekä
koti-että ulkomaisilla kielillä. [Valvoja 2:nen vhk.
1909.]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0139.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free