Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansalais-yleiskanne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
239
Kansalliskokous—Kansallismuseo
240
Kansalliskokous, kansan valitsema
edustajakokous, joka perinpohjaisten valtiollisten
mullistusten yhteydessä taikka sellaisten jälkeen
saapi tehtäväkseen laatia uuden valtiollisen jär- !
jestyksen ja joka seuvuoksi — ainakin
useim-miten — 011 varustettu rajattomalla n. s.
konsti-tueeraavalla vallalla. Sama tehtävä ja asema
saattaa kyllä mainitunlaisissa oloissa joutua
kuu-lum iän säännölliselle kansaneduskunnallekin
(siten Ruotsin säädyt vv. 1719-20 ja 1809
päättelivät rajattomalla perustuslainsäädäntövallalla),
mutta varsin useasti on, kuten historia todistaa,
uudistustyön suorittajana ollut tilapäinen,
yleisillä vaaleilla valittu kansalliskokous, jommoisen
mahdollisuutta siihenastisessa
oikeusjärjestyksessä ei ollenkaan ole edellytetty. —
Kuuluisin kansalliskokous on se, joksi Ranskan
valtio-säädyt 1789 yhtyivät, ja joka johti tämän
maan valtiollisen elämän aivan uuteen
suuntaan. Helmikuun vallankumouksen jälkeen, 1848,
uuden valtiosäännön säätäminen myöskin joutui
kansalliskokouksen tehtäväksi. Niinikään ovat
Ranskan nykyiset valtiosääntölait täysivaltaisen
kansalliskokouksen säätämät; tämä kokoontui jo
helmikuussa 1871, mutta sai vasta neljää vuotta
myöhemmin perustuslainsäädäntötehtävänsä
suoritetuksi. — Voimakkaan kansanliikkeen
vaikutuksesta kokoontui 1848 Frankfurt am Mainiin
yhteissaksalainen kansalliskokous, jolle
liittoneuvostokin antoi virallisen tunnustuksen sekä
tehtäväksi „hallitusten ja kansan
yhteisvaikutuksella luoda Saksan valtiosääntölaitoksen".
Kokous tahtoi kuitenkin toimia täysivaltaisena
Saksan valtakunnan orgaanina, mutta sen
päätökset eivät johtaneet mihinkään tulokseen.
Monen muunkin valtion historia tuntee tällaisia
kansalliskokouksia. Mainittakoon myöskin että
Suomessa v:n 1905 suurlakon yhteydessä
muutamilla tahoilla harrastettiin
„kansallis-kokouksen" asettamista (valtiosäätyjen
kekoon-kutsumisen sijasta), mikä tuuma kuitenkin
raukesi tyhjiin.
Säännönmukaistakin, s. o.
valtiosäännössä edellytettyä ja määrättyä edustusorgaania,
erittäinkin perustuslakia säätävää, nimitetään
muutamissa maissa kansalliskokouksiksi. Niinpä
Ranskassa, kun molemmat kamarit yhtäpitävästi
ovat päättäneet, että valtiosäännön muuttamiseen
on ryhdyttävä, yhtyvät ne heti yksikamariseksi
kansalliskokoukseksi (assemblée nationale), joka
sitten muutoksen suorittaa. Vaalikollegiumina
toimii taas samalla tavalla muodostettu
kansalliskokous, kun tasavallan presidentti on valittava.—
ks. Edustuslaitos, Konstit u eer aava
v a 11 a, K o n v e n 11 i. R. E.
Kansalliskonventti (ransk. Convention
nationale), kolmas Ranskan suuren vallankumouksen
aikana kokoontuneista kansaneduskunnista; oli
koolla 21 p:stä syysk. 1792 26 p;ään lokak.
1795; julisti Ranskan tasavallaksi ja antoi ennen
hajaantumistaan maalle uuden valtiosäännön,
ks. R a n s k a. J. F.
Kansallislaulu. Musikaalisessa suhteessa k:t
eivät yleensä ole ylevän tarkoituksensa tasolla.
Toisissa k:issa on metodiikka sydämellinen
yksinkertainen, mutta samalla melkein lapsekkaan
koruton ; sellainen on esim. Haydnin säveltämä
Itävallan ja Saksan k. („Gott erhalte Franz den
Kaiser", ..Deutschland. Deutschland iiber alles")
[..Nouse riennä. Suomen kieli"] ja Carey’n
säveltämä engl. „God säve the king", („Eläköön
armias"). Toisissa k:issa sävelmä tapailee
mahtipontisuutta, pääsemättä kumminkaan mihinkään
syvemmälle juurtuvaan ylevyyteen; sellaisina on
pidettävä esim. ransk. ..Marseljeesi" sekä suom.
„Maamme"-laulun sävelmä. Korkeampaa
taide-vaikutusta lähenevät yksinkertaisille piirteineen
ven. juhlallisen vakava „Boze tsarja liraui",
alankoni, karskipiirteinen „Wilhelmus van
Nas-soinve" sekä jap. pentatoninen, sekuntiinsa
päättyvä „Ki mi gajova". Viimemainittuun on eräs
saks. musiikkitirehtööri tilauksesta tehnyt
tonaaliseen väärinkäsitykseen perustuvan
soinnutuksen, joka siitä huolimatta on otettu Japanissa
viralliseen käytäntöön. Italialla ja Espanjalla
011 k: 11 asemesta pelkästään soittimilla esitettävä
kansallinen juhlamarssi. K:jen sävelmäin
syntyperä on mitä kirjavinta laatua. Vanhin on
alankom., vapaussotien ajoilta (julkaistu 1626).
18:nnelta vuosis. ovat engl. ja itävalt. k.j samoin
myös tansk. ,,Kong Christian", jonka sävelmä
alk. kuului erään sävelnäytelmän aariaan (v:lta
1780), sekä „Marseljeesi", jonka sävelmä on otettu
erään „Esther" nimisen oratorimaisen kantaatin
alkukappaleesta (v:lta 1787). Ven. k:n
säveltäjäksi mainitaan L j v o v (1833), mutta oletetaan
myös, että hän on muodostanut sen sävelmän
erään ransk. sotilasmarssin keskiosasta (eli
„trio"sta). I. K.
Kansallisliiga ks. Irlanti, historia.
Kansallismielinen nuorisoliitto ks.
Nuorisoseurat.
Kansallismuseo, huoneisto, jossa kansan ja
maan historiaa ja kulttuuria valaisevia kokoelmia
säilytetään, sekä itse kokoelmat
kokonaisuutenaan. — Suomen k:n synnyinsanat lausuttiin
19 p. helmik. 1887, jolloin yliopiston konsistori
m. m. tilanpuutteen takia pyysi hallitusta
ottamaan huostaansa historiallis-kansatieteellisen
museon sekä tälle samoinkuin Suomen
muinaismuistoyhdistyksen, Muinaistieteellisen
toimikunnan ja ylioppilasosakuntain kokoelmille
hankkimaan sopivan huoneiston. Kesäk. 30 p. sam.v.
senaatin kirkollisasiain toimituskunta käski
Mui-naistieteellistä toimikuntaa valmistamaan
>ksi-tyiskohtaisen ohjelman sanottua huoneistoa
varten. Alustavat työt suoritti Eliel Aspelin
lentokirjasessaan ..Suomalainen kansallismuseo".
Helmik. 10 p. 1888 toimikunta antoi senaattiin
ohjelmansa, minkä mukaan museoon oli
rakeu-nettava esihistorialliselle, historialliselle ja
kansatieteelliselle osastolle eri kerros kullekin siten,
että esihistoriallinen osasto tuli ali- ja
kansatieteellinen ylikerrokseen. Museo oli sijoitettava
Tähtitorninvuorelle tai Nikolainkadun
pohjoispäähän. Kun yleisten rakennusten ylihallituksen
ylitirehtööri Seb. Gripenberg oli kirkollisasiain
toimituskunnan käskystä tehnyt museotalon
luonnokset ja kustannusarvion ja Muinaistieteellinen
toimikunta niistä antanut lausuntonsa, sai
yleisten rakennusten ylihallitus 13 p. toukok. 1891
toimekseen laatia lopulliset piirustukset ja
kustannusarvion, jotka molemmat annettiin
senaattiin 15 p. jouluk. 1891; kustannusarvio päättyi
493.000 mk:aan, ja Helsingin kaupungin
valtuusmiehet tarjosivat tarkoitukseen Tähtitorniuvuoren
pohjoisrinteen. Sittenkuin piirustukset vielä
kerran oli jätetty Muinaistieteellisen toimikunnan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
