- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
245-246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanskallis-osakepankki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

245

Kansallis-osakepankki—Kansallispuisto

246

joonaksi markaksi v:n 1890 vaiheilla ja
maisteri O. Autere noin 5,100 miljoonaksi markaksi
v. 1903. Molemmissa arviolaskuissa on se osa
yksityisomaisuudesta jätetty huomioon ottamatta,
joka ei joutuisi suunnitellun omaisuusveron
alaiseksi. Suomen valtion omaisuus nousi v. 1907
toimitetun arvion mukaan n. 920 miljoonaan
markkaan. O. A-e.

Kansallis-osakepankki ks. P a n k k i.

Kansallispuisto. Ennenkuin uutisasukkaat
olivat joutuneet Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltojen
Kalliovuorten kaukaisimpiin laaksoihin,
lähetettiin sinne insinöörejä ja tiedemiehiä maata
tutkimaan ja pääasiallisesti vuorten aarteita
hakemaan. Kotiin tultuaan nämä insinöörit ja
geologit kertoivat ihmeen kauniista maasta, joka oli
Kalliovuorten lomissa aivan vedenjakajana
Missouri- ja Columbia-jokien latvahaarojen välillä.
Päätettiin (1872), että tämä siihen aikaan aivan
asumaton (muutamia kuljeskelevia intiaaneja
lukuunottamatta) alue suojeltaisiin
uutisasutuk-sesta »kansallispuistona". Näin syntyi tämä uusi
käsite, joka ei merkitse samaa kuin
»suojelus-metsä" ja »kruununpuisto", joita jo euneu oli
Euroopassa (ks. Yellowstone). Sittemmin on
sekä Yhdysvaltoihin että Kanadaan perustettu
lukuisia kansallis- ja luonnonpuistoja, toisten
päätarkoitus oli lintumaailman tai muiden
eläinlajien, toisten kasviston tai
maantieteellisten omituisuuksien säilyttäminen. Myös on
otettu huomioon, että nämä puistot tulevat
sijaitsemaan jokien latvatienoilla, joten ne
estävät maan kosteuden äkkinäistä haihtumista
tai haitallisia tulvia. Paitsi Yellowstonen
puistoa. joka on Uudenmaan lääniä suurempi, on
idässä n. 16,188 km’:n suuruinen »Appalachian
national Park", ,.The Montana natioual Bison
Range" Kalliovuorissa, »Superior national Game
and Forrest Reserve" Minnesotassa, „The grand
Canon national Game Reserve" Arizonassa ja
useita muita Yhdysvalloissa. Kanadassa on
..Roeky Mountain Park" Kalliovuorissa suurin.
— Ruotsissa on (1910) jo kymmenen tällaista
puistoa: 1) Abiskon laakso Tornio-järven
rannoilla, n. 5,000 ha, 2) Stora Sjöfjällen
kansallispuisto Luulajan ylilaaksossa, n. 1,500 km3 ja 3)
tähän rajoittuen Sarjek-tunturit, n. 1,900 km’, 4)
osa Suorsan 1. Rissan kruununpuistoa Tärennön
hoitoalueessa, 5) n. 200 ha:n laajuinen koivikko
Arjeplougin hoitoalueessa, 6) osa Son-tunturia
Härjedalenin hoitoalueessa, 7) osa ITamran
kruununpuistoa Länsi-Helsinglannin hoitoalueessa, 8)
Ängsön Tukholman läänissä, 9) Garphyttanin
kruununpuisto örebrou läänissä ja 10) r.sa
Gotlannin Sandöstä. Sitä paitsi on yhdistyksien ja
yksityisten ylläpitämiä luonnonpuistoja
Ruotsissa. Norjassa on perustettu suuri
kansallispuisto Patsjoen länsipuolelle. Se ulettuu Patsjoen
läpivirtaamasta Yaggetem-järvestä melkein
Inarin rajalle saakka. Metsä on siinä osittain
koskematon. kasvi- ja eläinkunta Norjalle hyvin
omituista, koska sillä on inarilais-kuollalainen luonne.
Pääsy sinne on vielä vaikea, kunnes
hinaajalai-voja pannaan käymään Patsjoen reitin
suuremmissa järvissä. Muuten on Norjassa seitsemän
puistoa esitetty erotettavaksi, joista yksi tulisi
olemaan Fämund-järven itäpuolella, yksi saarella
saaristossa j. n. e. Tarkoitus on suojella
ikivanhojen metsien viimeiset jäännökset. — Suo-

messa A. E. Nordenskiöld 1880 herätti
kansallispuisto-ajatuksen, jota Evon johtaja A. G.
Blamqvist 1884 kannatti, mutta piti paljoa
tärkeämpänä, että kaikenlaisia ulkomaalaisia
puulajeja istutettaisiin sopiviin paikkoihin. V. 1891
tolit. R. Hult kiirehti asiaa suurella innolla, ja
Maantieteellinen yhdistys päätti hänen
mielipidettään ja perusteluaan noudattaen kääntyä
senaattiin pyynnöllä, että kansallispuisto
perustettaisiin Polijois-Suomeen. V. 1897 prof. J. E.
Rosberg koetti turhaan herättää asian
uudelleen eloon sanomalehdissä ehdottaen
kansallispuiston asettamista Kuusamoon. V. 1905
Metsänhoitoyhdistys otti asian taas metsänhoitaja K. O.
Elfvingin alkuesityksestä puheeksi ja
valiokunta pantiin toimeen kaikista tieteellisistä
yhdistyksistä, joilla oli tämän kysymyksen kanssa
tavalla tai toisella tekemistä. Tämä valiokunta
on kerännyt paljon ainehistoa sopivista
kansallispuistoista. Päätettiin, että 1) k:ksi
ehdotettavan alueen tulee olla, jos suinkin mahdollista,
ihmiskädeltä säilyneessä seudussa sekä
kruunun-maalla; kuitenkin voi siihen liittää pienempiä
yksityismaita, jos alueen rajoittaminen sitä
vaatii taikka jos pakkoluovutuksella jokin
luonnonhistoriallisessa suhteessa erityisesti huomattava,
yksityisille kuuluva alue voidaan helposti
siilien liittää; 2) k. on perustettava sellaiseen
paikkaan, jossa se voidaan muodostaa
kyllin laajaksi, esim. 100-400 km1 laajuiseksi; 3)
k:n paikka on valittava niin, että siinä tavataan
niin runsaasti kuin mahdollista maassamme
yleisiä maisemamuodostuksia sekä metsä- ja muita
kasvistotyyppejii.

N. s. suojelusmetsäkomissioni, joka v. 1907 sai
tehtäväksi määrätä ja rajoittaa
suojelusmetsä-alueen Lapin tunturitienoilla, on mietinnössään
ehdottanut, että koko niemeke suojelusalueesta
Kolarin, Muonion. Kittilän ja Enontekiön
rajoilla, eli alue Ylläs-, Pyhä-, Akäs-, Pallas- ja
Etelä-Ounastunturien ympärillä olisi yhtenä
puistona. Toinen olisi Pyhätunturin tienoo
Kemijärven ja Sodankylän rajoilla ja kolmas
Savina-ja Oulankajoen laaksot Kuusamon ja
Kuolajärven rajoilla.

Pallastunturin puistossa ovat Suomen
korkeimmat tunturit, lukuunottamatta Enontekiössä
sijaitsevia. Siellä on sopiva tilaisuus Suomelle
ominaisen tunturikasvullisuuden ja puurajain
samaten kuin vuori- ja maaperän tutkimiseen. Pääsy
on sinne jotenkin helppo. Rautatieliikenteen
loppukohdasta, Rovaniemeltä, on hyvää maantietä
Kittilän kirkolle 16 penink. Tämä tie soveltuu
au-tomobiilikulkuakin varten. Kittilän kirkolta on
taas hyvä maantie Sirkankylään, ja sieltä kulkee
n. s. ratsastie Jerisjärven rannalle.
Loppumatkalla on vain tavallinen polku. Myöskin
Torniosta pääsee verrattain hejposti
Pallastunturille. Sieltä on n. 27 peninkulman pituinen hyvä
maantie Muonion kirkolle, josta kulkee ratsastie
Jerisjärvelle. Pallastunturin puistossa on hyvin
vaihteleva luonto, tuntureita, soita, metsiä,
järviä, jokia ja eräs kuivattu järvi sekä jylhä
tun-turirotko. Pyhätunturin ja Luostotunturin alue
Kemijärven pitäjässä on tunnettu laajojen
näkö-alojensa ja omituisen vuoriperänsä takia. Pääsy
sinne on verrattain helppo. Kemijärven kirkolta
on vakinainen laivaliikenne Pelkosenniemen
kylään. josta kulku Pyhätunturille ei ole vaikeata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0143.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free