- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
251-252

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallistietoisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

239

Kansalliskokous—Kansallismuseo

252

kurissa pitäminen osoittautui vaikeaksi, nousivat
kustannukset nousemistaan — liulitik. 9 p:stä
alkaen ne olivat päivältä keskimäärin 200,000
frangin — niin että yritys saattoi hallituksen
pian suureen pulaan. Asema kävi lopulta
sietämättömäksi. Toukok. 2G p. erotettiin Thomas,
joka vähää ennen oli tehnyt parannusehdotuksen,
ja sittenkuin Pariisiin kokoontuneen
kansalliskokouksen enemmistö oli osoittautunut
xansallis-t> "huoneitten vastustajaksi, antoi hallitus kesäk.
21 p:nä julistuksen, jonka mukaan m. m. osa
kansallistyöhuoneitten työväkeä oli erotettava ja
osa lähetettävä maakuntiin valtion töihin.
Tämän johdosta Pariisin työväki kesäk. 22 p:nä
aloitti n. s. kesäkuunkapinan, joka vasta
4-päiväi-sen kiivaan katutaistelun jälkeen saatiin
kukistetuksi. Heinäk. 4 p:nä kansallistyöhuoneet
kokonaan lakkautettiin. — Kansallistyöhuoneet
olivat alun pitäen vain hätäkeino, jolla hallitus ci
suinkaan toden teolla aikonut toteuttaa
»työnsaannin oikeuden" periaatetta, vaan jolla se vain
koetti rauhoittaa levotonta ja sosialistisen
kiihotuksen vaateliaaksi tekemää työväkeä, siksi
kunnes valtiollinen asema oli selvinnyt: ennen
kaikkea se tahtoi tälläkin toimenpiteellä heikontaa
L. Blancin vaikutusvaltaa Pariisin
työväenjouk-koihin ja ehkäistä hänen „tvön organisatsionin"
nimellä tunnettuja sosialistisia suunnitelmiaan.
Onpa väitetty, että hallituksen salaisena
tarkoituksena samalla oli osoittaa koko maailmalle,
mihinkä mahdottomuuksiin Blancin sosialistiset
aatteet käytännössä tulisivat viemään.
Todenteolla näillä aatteilla ei kuitenkaan ollut mitään
vhtevttä kansallistyöhuone-laitoksen kanssa.

J. F.

Kansallisuus (ransk. nationalité), 1)
kuulu-vaisuus johonkin kansakuntaan (nation)-, 2) se,
mikä on jollekin kansakunnalle ominaista
(yhteinen tietäminen ja tapa, Snellman); S) ryhmä
ihmisiä, joilla on sama kansallisuus
(merkityksessä 2). Viimeksimainitussa merkityksessä sitä
käytetään sekä semmoisista suurista
kansallisista ryhmistä, joiden nimitykseksi myös
soveltuu ..kansakunta", että myös osoittamaan
määrättyjä väestön ryhmiä saman valtion piirissä (esim.
Unkarin eri kansallisuudet). Kansallisuuden
tunnusmerkkinä on enimmiten yhteinen kieli,
mutta oikeastaan sillä kuitenkaan ei ole
varsinaista objektiivista tunnusmerkkiä, vaan
subjektiivinen: yhteisesti elettyjen vaiheiden
synnyttämä kansallistunto. E. S. 8.

Kansallisuusperiaate on se periaate, että
jokaiselle kansakunnalle on tunnustettava oikeus
muodostaa valtiollinen kokonaisuus. Tämä
periaate alkoi saavuttaa merkitystä kansainvälisessä
politiikassa 1820-luvulta alkaen ja on siitä lähtien
ollut erittäin tärkeänä tekijänä kansainvälisissä
suhteissa syrjäyttäen sitä ennen vallassa olleet
»valtiollisen tasapainon" ja »legitimiteetin"
periaatteet. Siellä missä samaan valtioon on kuulunut
useita eri kansallisuuksia, niinkuin esim.
Itävallassa ja Turkissa, k. on vaikuttanut voimassa
olevaan valtioyhteyteen hajoittavasti. Siellä taas,
mi.-sä sama kansakunta on ollut jakaantuneena
moneen eri valtioon, niinkuin Saksassa ja
Italiassa, k. on vaikuttanut yhdistävästi. Saksan ja
Italian yhdistyminen onkin k:n suurimpia
voittoja I9:nnellä vuosis. Tämän periaatteen
toteuttajina ovat valtiomiehet sellaiset kuin Bismarek ja

Cavour saavuttaneet maineensa. K:n
väärinkäyttämistä on se sorto, jota useat suuret kansat tätä
nykyä harjoittavat pieniä kansallisuuksia
vastaan. sillä tällainen menettely on ilmeisessä
ristiriidassa k:n oman sisällyksen kanssa. J. F.

Kansallisuusprinsiippi ks. K a n s a 11 i s u u
s-periaate.

Kansallisuustodistus (ransk. certificat),
rekisteriviranomaisen antama ote laivarekisteristä
(ks. t.). Sen pääasiallisena tarkoituksena on
olla todisteena laivan kansallisuudesta, mutta
siinä on sen ohessa joukko tietoja laivan
yksityisoikeudellisista suhteista. K:n tulee aina olla
laivan mukana ja laivarekisteriin tehdj-t
muutokset ovat siihen merkittävät. E. K-ja.

Kansallisvapaamielinen puolue. 1. Saks.
puolue (saks. Nationalliberale Partci). V. 1866
erosi Preussin edustajakamarin edistyspuolueesta
Laskeriu ja Twestenin johtama ryhmä, joka
pysymällä entisissä vapaamielisissä periaatteissaan
halusi antaa Preussin hallitukselle
vastuuvapauden edellisten vuosien omavaltaisesta
valtiotalouden hoidosta ja kannattaa sen
saksalais-kansal-lista politiikkaa. Näin syntyi
kansallisvapaamielinen puolue, johonka myöskin liittyivät
useimmat Preussiin sam. v. yhdistettyjen
maakuntien vapaamielisistä edustajista (Miquel,
Bennigsen y. m.). Uusi puolue saavutti suuren
merkityksen 1870-luvulla sittenkuin Saksan
valtakunta oli perustettu. Mutta jouduttuaan
1870-luvun lopulla riitaan Bismarckin kanssa osaksi
sosialistilain, osaksi Bismarckin silloin alulle
paneman suojelustullipolitiikan tähden puolue
alkoi heikontua ja hajaantua. V. 1879 siitä
luopui Voikin ja Schaussin johtama 17-miehinen
ryhmä, joka hyväksyi Bismarckin
talouspolitiikan; 1880 siitä erosivat jyrkät vapaakaupan
miehet (Forckenbeck, Rickert, Bamberger y. m.)
ja muodostivat vapaamielisen yhdistyksen, joka
1884 sulautui edistyspuolueen kanssa
saksalais-vapaamieliseksi puolueeksi. — 1890-luvun lopulla
alkoi kansallisvapaamielisen nuorison
keskuudessa syntyä nuor vapaamielisiä
yhdistyksiä, jotka 1901 yhtyivät koko valtakunnan
käsittäväksi liitoksi. [Patzig, »Die
nationalliberale Partei 1867-92".]

2. Tansk. puolue. 1840-luvulta lähtien nimeä
..kansallisvapaamielinen" käytettiin suunnasta,
joka halusi yhdistää Slesvigin lähemmin
Tanskan kuningaskuntaan yhteisellä valtiosäännöllä
(e i d e r t a n s k a I a i s e t). 1850-luvun
keskipalkoilta lähtien tämä puolue pääsi vallitsevaksi
hallituksessa ja ajoi perille useita vapaamieliseen
suuntaan meneviä lakeja sekä Tanskan ja
Slesvigin yhteisen valtiosäännön 18 p :ltä marr isk. 1863.
Mutta sittenkuin sen politiikka 1S64 oli
kärsinyt täydellisen haaksirikon, se vähitellen
menetti merkityksensä, sulautui yhdistyneeseen
oikeistoon ja lakkasi 1870-luvulla olemasta
itsenäisenä puolueena. J. F.

Kansallisvarallisuus ks.
Kansallisomai-s u ii s.

Kansallisvärit ovat jonkun kansan
kansalliseksi tunnusmerkiksi valitsemat ja lipuissa y. m.
käyttämät värit. Ne eivät riipu maan
vaakunasta, vaikka joskus ovatkin sen pohjalla
syntyneet. Hanskan, suuren vallankumouksen aikana
otetut k. ovat punainen, valkoinen, sininen (n. s.
trikolori), samoin Alankomaiden, Norjan ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0146.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free