- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
253-254

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansaneduskunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

253

Yhdysvaltain („tähtilippu"); myöskin Venäjällä
on samat värit, mutta toisessa järjestyksessä:
valkoinen, sininen, punainen. Saksan k. ovat musta,
valkoinen, punainen; Suur-Britannian punainen,
keltainen, sininen; Italian ja samoin Unkarin
vihreä, valkoinen, punainen; Ruotsin sininen ja
keltainen; Tanskan punainen ja valkoinen;
Espanjan keltainen ja punainen j. n. e.
Suomessa valtiollisen elämän jälleen herätessä 1803
syntyi myöskin vilkas keskustelu k:sta ja
hyväksyttiin jotenkin yleisesti, muiden muassa
Uo-peliuksen lämpimästi puolustamat värit: sininen
ja valkoinen. Mitään virallista päätöstä ei
kuitenkaan voitu tehdä, ja mainittujen sijasta on
yhä kannatettu ja käytetty Suomen vaakunan
perusteella valittuja värejä: punaista ja keltaista,
vrt. Lippu. K. G.

Kansaneduskunta ks. Eduskunta.

Kansanedustaja ks. Edustaja.

Kansanedustus ks. Eduskunta,
Edustuslaitos.

Kansan itsemääräämisoikeus, 1) kansalle
kuuluva oikeudellinen ja tosiasiallinen valta olla
mukana määräämässä valtioasiain hoidosta ja
julkisen vallan harjoittamisessa (valtiollinen
vapaus, valtiolliset oikeudet); 2) kansakunnan joko
täydellinen taikka ainakin osittainen vapaus
vieraan vallan alaisuudesta ja riippumattomuus
muista kansoista (täydellinen riippumattomuus;
sisällinen itsenäisyys). R. E.

Kansanjohdannainen 1.
kansanetymo-1 o g i a, sellainen kielipsykologinen ilmiö, että
joku sana suuremman tai pienemmän
äänteellisen yhtäläisyyden perusteella käsitetään olevan
samaa alkuperää kuin toinen sana tai sanarvhmä,
jonka kanssa sillä todellisuudessa ei ole mitään
etymologista yhteyttä. Tämä voi tapahtua
sanan muodon tai merkityksen lainkaan
muuttumatta, esim. kun puumerkki (< ruots. boinärke)
sanan alkuosa käsitetään suomen puu sanaksi.
Useimmiten sana kuitenkin muodoltaan
mukautuu asianomaiseen samanääniseen sanaan
merkityksen jäädessä ennalleen; esim. metso, saatu
alkuperäisemmästä muodosta metto asettamalla
tämä metsä sanan yhteyteen; sikalisko <
sisilisko + sika; liikavarvas < ruots. liktorn
liika-, painetti < ruots. bajonett -f painun-,
haju-sintti < ruots. hyacint + haju. Toisinaan
taas sanan muoto säilyy ja vain sen
merkitys muuttuu asianomaiseen suuntaan, esim.
hal-veerata merkityksessä „halveksia", kurtliiccrata
merk. „kursailla". Krista suurin osa syntyy
rahvaan naiivissa ja välittömässä ajatuspiirissä,
mutta jotkut tunkeutuvat yleiskieleenkin. Oman
lajinsa muodostavat oppineiden tekemät n. s.
oppitekoiset 1. tietei levät k:t (esim.
kainalo < kii[djen ala), ollen itsetietoisemman
harkinnan tuloksia. — Vieraspo Ii ja isiksi
sanotaan sellaisia k:ia, jotka kansanmies
kokonaan suorittaa hänelle vieraan kielen alalla,
kielen, jota hän jossakin määrin taitaa; esim.
pöytä-salva = ruots. borsalva (käsitetty: bordsalva, bord
= pöytä). K:sta on erotettava san a pii a (1.
vitsi), joka syntyy kun koomillisen vaikutuksen
saamiseksi sanoja yhdenäänisyvden perusteella
yhdistetään hyvin tietäen, että yhdistys ei ole
oikea; esim. kuhnia = ottaa Kalinen kylpyjä,
remu-kraatti = (sos\a-,i\\)dcmokraatti, vrt. remu. [A. V.
Forsman, ..Suomenkielen kansanjohdannaisista"

251

(Valvoja 1801); E. N. Setillä, ..Kielellisiä
virvatulia ihmisajatuksen tiellä" (Valvoja 1897, myös
eriks.).] A. K.

Kansankeittiöt, laitoksia, joiden tarkoituksena
on pitää työväestölle huokeasta hinnasta tarjolla
voimakasta ja terveellistä ravintoa. Ei
sekoitettava n. s. hätä apu keittiöihin (ks.
alempana), eikä myöskään yksityisinä
liikeyrityksinä hoidettuihin t y ö v ä e n r u o k a 1 o i h i n,
joista kuitenkin yleisesti käytetään samaa nimeä.
K. sanan varsinaisessa merkityksessä ovat aina
yleishyödyllisiä, mutta köyhiiinavustuslaitoksista
tarkoin erillään pidettäviä laitoksia, joko
yksityisten asianharrastajain yhteenliittymien,
tehtaiden isiinnistöjen tai kuntien toimeenpanemia
ja johtamia ja perustuvat
itsensäkannuttavai-suusperiaatteeseen. — K:n merkitys.
Työpaikan etäisyys työläisen kodista vaikuttaa, että
hänen ravintonsa pakostakin muodostuu hyvin
epätyydyttäväksi, sillä tavallinen korieväs on
yleensä mitä epäterveellisintii ja
ravitsematto-miuta laatua, — meillä useimmiten hapanta ja
suolaista kuivaa ruokaa, kahvia ja kaljaa. —
Lähellä työpaikkoja sijaitsevien k:n
tarkoituksena on saattaa työväestölle tärkeä
ravintokysv-mys terveemmiille pohjalle. Suurta kulutusta
varten järjestettyinä ne alhaisille hintoineen
tarjoavat työmiehelle muun edun lisäksi tilaisuuden
suoranaiseen säästämiseenkin. Terveelliset
kansan ravinto-olot näyttävät kaupungeissa ja
teollisuuspaikoissa olevan tätä tietä helpommin
saavutettavissa kuin vaikuttamalla työväen kylläkin
taitamattomasti hoidettuun yksityistalouteen,
sillä paitsi että työväki saa niistä useimmat
ateriansa, ne lisäksi opettavat sitä huomaamaan
tosi ravitsevan ruuan merkityksen terveydelle ja
työkyvylle ja järjestämään kotiravintonsakin
tämän mukaan. — Kehitys. K:n ajatus
johtuu jo 1800-luvun ensi vuosikymmeneltä,
jolloin R. Owen Skotlannissa eräässä muodossa
toteutti sen tehtaassaan. Sittemmin k. ovat
kuuluneet siihen „työväen menestyslaitosten"
ohjelmaan, jota työväestönsä parasta katsovat
teh-taanisännistöt varsinkin viime vuosikymmeninä
ovat kaikissa sivistysmaissa koettaneet
toteuttaa. — Etenkin Saksassa on tällä tavoin
syntyneiden k:n rinnalle saatu vapaan
kansalaistoiminnan kautta aikaan toinen, isiinnistöistä
riippumaton k:n muoto. V:n 1 S-l S jälkeen
syntyi Leipzigissä (kunnan kannatuksella),
Cliem-nitzissä, Hannoverissa y. m. yksityisten
asianharrastajain toimesta k:itii, jotka osaksi
menestyivät erinomaisesti ja ovat sitten levinneet
useimpiin Saksan suurkaupunkeihin, Baseliin. Wieniin
y. m. Huomattavin on se laitos, joka ISfiti Lina
Morgensternin johdolla syntyi Berliinissä ja on
nykyään laajentunut ainakin 15 alaosastoon.
Annosten hinnat 5-25 pfennigiä. — Suomessa
tämänlaatuiset k. eivät vielä qle saaneet
jalansijaa. Joissakin kaupungeissa on valtuusto
kuitenkin myöntänyt anniskeluvaroista lelle
satunnaista avustusta. Tehtaitten yhteydessä k:itä
sensijaan on ollut jo kauan, vaikka niidenkin
lukumäärä on jäänyt pieneksi. Jo 1849
mainitaan Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaan
perustama ruokala, joka tuotettuaan tehtaalle
tappiota sitten joutui yksityisten haltuun. V.
1892 tiimit tehdas Vaasan puuvillatehtaan
esimerkin mukaan perusti uuden ruokalan. Samalta

Kansaneduskunta—Kansankeittiöt

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0147.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free