- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
255-256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansaneduskunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kansan kirjailija—Kansankirjastot

256

vuosikymmeneltä ou uiitä ollut toimessa
Tampereen pellavatehtaalla, Forssassa,
Pitkiissäran-nas.-a, Oravaisissa v. m. suurissa tehtaissa, joko
tehtaan omistamina tahi vain avustamina. Mutta
u ii tn. i laitokset näkyvät toinen toisensa jälkeen
lakkaavan tai joutuvan yksityisten huostaan.
Syynä sanotaan olevan kannatuksen puutteen
työväen puolelta. Toiset k. ovat pitäneet
ruoka.. ainoastaan tehtaan työssä oleville lapsille.
Tampereella on käyttäjistä suurin osa ollut
naisia. Annosten hinnat yleensä 5-10 penniä,
jos-kun 15-20:kin p. Tampereen pellavatehtaalla on
keittiössä käytetty tehtaan 15-18 vuotisia tyttöjä
vuoroviikkonsa palvelemassa ja oppimassa
ruuanlaittoa y. m. V. 1899 tarjottiin Finlaysonin
tehtaan keittiössä 358.314 koko- ja 179,309
puoli-annosta (myyntiarvo 44.796 mk. 80 p.),
pellavateh-taan keittiössä 648.500 kokoannosta (myyntiarvo
64,850 mk.). Sittemmin ovat nämäkin molemmat
suuret k. siirtyneet pois tehtaitten välittömästä
hoidosta. V. 1901 F:n tehdas uudelleen luovutti
keittiönsä eräälle yksityiselle kannattaen yritystä
vapaalla huoneistolla, mutta laitos on sitten
tässäkin muodossa lakannut. Pellavatehtaan keittiö
on keväästä 1908 P:n työväen osuuskaupan
omistama ja pysyy pystyssä sen kautta, että saa
tehtaalta vapaasti suurenmoisen huoneiston, valon
ja lämmön. Keittiön myynti on ollut yli 50.000
mk. vuodessa. Tampereen Lapinniemen tehtaan
keittiö sen sijaan on yhä tehtaan hallussa.

K:ksi sanotaan myöskin
hätäapukeit-t i ö i t ä 1. „sopankeittolaitoksia" (Suppenan&talt),
joita hyväntekeviiisyvsyhdistykset tai kunnat
perustavat satunnaisesti erinomaisina hätäaikoina
jakaakseen ravintoa hätääntyneille.
Huoka-annok-set saadaan tavallisesti ennakolta jaeltujen
ruoka-lippujen nojalla. Joskus voi ainakin osalle
käyttäjistä tulla kysymykseen alhainen maksukin.
— Aate lienee 1700-luvun lopulla lähtenyt
ame-riikkalaissyntyisestä fysiikan tutkijasta ja
ihmisystävästä Benj. Thompsonista, Rumfordin
kreivistä, joka Baierin hovissa oleskellessaan teki
paljon lieventääkseen köyhien hätää. Hänen
vaikutuksestaan syntyivät ne keittiöt, joita Saksassa
perustettiin hätävuosina 1818, 1846-47 ja mvöh.
useissa kaupungeissa. — Suomessa on
tämäntapainen köyhäin ruokkiminen tunnettu, paitsi
katovuosilta’ 1867-68, tvöttömyysajoilta 1891-94.
jolloin Helsingin ja Tampereen valtuustot
myönsivät varoja „sopankeittolaitoksille", sekä
1900-tuvulla. Niitä ovat kaupungeissamme
ylläpitäneet erinäiset hyväntekeväisyysvhdistykset tai
hätäapukomiteat, joskus kunnan kannatuksella.

E. K-si.

Kansankirjailija. On tullut tavaksi nimittää
meillä kansaukirjailijoiksi semmoisia
kirjailijoita, jotka varsinaisia oppikouluja käymättä
ovat antautuneet kirjalliseen työhön luontaista
vaistoaan noudattaen, kuvaillen useimmiten
suoranaisia vaikutelmiaan kansan elämästä, kuten
esim. P. Päivärinta ja Heikki Meriläinen. Jotkut
heistä ovat itseoppineina kohonneet tietoisempaan
taiteellisen tekotavan hallintaan, joka on
taide-kirjailijan edellytyksenä, joten ei rajaa näiden
kirjailijaryhmien välillä voida suinkaan varmasti
vetää. V. T.

Kansankirjastot ovat tarkoitetut palvelemaan
etupäässä laajempien kansalaiskerrosten
lukuja sivistystarvetta. Tällaisia kirjastoja on erit-

täinkin Euroopassa: sitä vastoin esim.
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa, missä kirjastot ovat
kehittyneet sangen huomattaviksi
yhteiskunnallisiksi sivistyslaitoksiksi, ei ole kirjastoja
erityisesti tätä tarkoitusta varten, vaan seu sijaan
yleisiä kirjastoja, jotka työskentelevät
kaikkien kansalaiskerrosten sivistyksen
kohottamiseksi.

Suomen ensimiiinen kansankirjasto, Anjalan
Regina-koulun, perustettiin jo viime vuosisadan
alussa (1802 t. 1S03). Mutta varsinainen
kausan-kirjastoliike alkoi vasta samoihin aikoihin kuin
kansallinen herääminen tapahtui. Silloin (1845)
näet viipurilainen kauppapalvelija Juha P y n n
i-n e n ryhtyi työskentelemään innokkaasti
kansankirjastojen perustamiseksi. V:een 1850
perustettiin maahamme 19 kansankirjastoa (n. s.
pitäjä nkirjastoa). V. 1875 oli kansankirjastoja n.
436, 1900 tienoilla lähes 2,000 ja 1906
kirjastoja, jotka eivät olleet seurojen omia, 1,470.
Nuoriso-, raittiusseurain ja työväenyhdistysten
kirjastoja oli 1907 yhteensä n. 972. Tämän
mukaan oli 1907 kirjastoja 2.442. Kun otetaan
huomioon sellaistenkin seurojen kirjastot, jotka
eivät sisälly edellä olevaan tilastoon, ja
myöhemmin perustetut useat sadat uudet kirjastot
(erittäinkin lastenkirjastoja on 1907 jälkeen
perustettu paljon), on kansankirjastojen lukumäärä
nykyään (1911) n. 3,000. Näistä on
ruotsinkielisiä ainakin 300 (1900 tienoilla oli n. 220). —
V:n 1900 tienoilla oli 1.709 kirjastossa yhteensä
525.928 nidosta (siis n. 308 keskimäärin kussakin
kirjastossa) ja 1,111 kirjastosta tehtiin yhteensä
810,029 lainausta (siis noin 729 lainausta
keskimäärin kustakin kirjastosta). Ensimäisissä
kirjastoissa oli miltei yksinomaan uskonnollista
kirjallisuutta, mutta myöhemmin on
kaunokirjallisuus anastanut ensi sijan. — Maalaiskirjastot
saivat 1905 kunnilta kannatusta 49,814 mk.
(1890: 11.730 mk.), kaupunkien kirjastot 136,920
mk., yhteensä 186,734 mk. Valtiolta kirjastot
saivat 1903-05 ja 1908 kunakin v. 5,000 uik.
Virallista kirjallisuutta on eduskunnan
anomuksesta päätetty myöntää kuntien omistamille
kantaki rjastoille, sellaisille kuntien
pääkirjastoille, jotka kirjavarojensa (erittäinkin
tietokirjallisuuden), hoitonsa y. m. puolesta
pyrkivät tyydyttämään suurempia vaatimuksia kuin
tavalliset kylissä toimivat kirjastot,
piirikirjastot, ja jotka samalla pyrkivät tukemaan
piirikirjastojen toimintaa;
valtiopäiväasiakir-joja saavat myös piirikirjastot, jos ennen niiden
valtiopäiväin alkua, joiden asiakirjoja itselleen
toivovat, ilmoittavat eduskunnan
kirjastonhoitajalle haluavansa niitä saada. — Jo v:n 1866
kansakouluasetuksessa säädettiin, että jokaiseen
kansakouluun oli perustettava vähitellen kirjasto,
josta sekä koulun oppilaat että muut opinhaluiset
kuntalaiset voivat saada hyödyllistä lukemista.
Tämä pykälä on viimeisinä vuosina vedetty
unohduksista esille. Koulukirjastojen perustaminen ja
kannattaminen on vielä vapaaehtoinen asia,
eivätkä tällaiset kirjastot vielä nauti
valtionavustusta; seminaareissa annetaan v:sta 1911
kirjaston hoidonopetusta. — Kansankirjastojen hyväksi
on työskennellyt erittäinkin Kansanvalistusseura
(ks. t.), joka jo v:sta 1882 alkaen on julkaissut
luetteloita kansankirjastoihin sopivista kirjoista,
aluksi kalentereissaan, sittemmin (v:sta 1893)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0148.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free