- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
265-266

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanleikit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

265

Kansanleikit— Kansan Näyttämö

266

vaikutuksia eri aikakausien taidetyyleistä, mikäli
niillä on ollut mahdollisuutta tulla laajemmissa
kansankerroksissa kuuluville. Vertaava
tutkimus taipuu nykyään olettamaan, että
kansansävelmät yleensä ovat jätteitä entisaikoina
ylempien kansankerrosten käyttämästä
taidemusiikista, jota kansan syvemmät rivit ovat
jäljitel-leet ja entisten tottumustensa vaikutuksesta
luonnollisella vaistollaan muodostelleet. Niinpä
esim. suom. k:issa on runsaasti aineksia
keskiajan katolilaisen messukulun ja ritarilaulun
melodiikasta. Mvöhäisempänä kerroksena on
havaittavissa 18:nnen vuosis. tanssimusiikin ja
seuralaulun kajahduksia. Jopa ovat uusimmalla
ajalla suosituimmat kansakoululaulut ja
tutuimmat posetiivinsoittajain levittämät
oopperamelo-diat jättäneet jälkiänsä ympäri maatamme.
Rannikoilla tavataan merimieslauluja, joiden
sävelmät ovat skand. tahi engl. sukuperää ja
Karjalassa myös venäläisperäisiä sävelmiä.
Sitkeimmin keskiaikainen melodiikka lienee säilynyt
Etelä-Pohjanmaalla. — Hengellisiin kau
sansävelmiimme on vaikuttanut, paitsi kirkollista
koraalia, myös 17:nnen vuosis. „välittävä"
sä-vellystyyli, tuottaen niihin erityistä
syvätun-teista viehkeyttä. Uudemmalla ajalla niihin on
tunkeutunut myös monenlaista epähengellistä
rallatusta. Lounais-Suomessa, Rauman ja
Porin ympäristöllä, on luultavasti hengellisen
k:mme alkuperäinen tyyssija; siellä tavataan eri
säveltyylit sekaisin, ihanimman omintakeisista
muodostuksista aina kaikkein pintapuolisimpiin.
Pohjanmaalla vallitsee koraalimainen jylhä tyyli,
joka hieman lieventyneenä on levinnyt
Pohjois-Savoonkin. Erikoinen, mieltäkiinnittävä
toisin-telutyyppi on tavattu muutamissa Karjalan
pitäjissä, Sortavalan ja Joensuun välisillä alueilla.
Sieltä ja täältä muualtakin Suomesta on
muistiinpantu yksityisiä hengellisiä k:ja. — Erityisiä
k:n lajeja ovat myös runo- ja työlaulut (ks. t.).
— K:jen vertaileva musiikillinen tutkimus on
vasta alullansa. Mutta sävelmäkokoelmia on.
pääasiallisesti 19:nnen vuosis. kuluessa, julkaistu
runsaat määrät enimmissä Euroopan maissa.
Erittäin ovat tässä suhteessa huomattavasti
edustettuina monet pienet sorretut kansallisuudet.
Omaperäisistä sävelmistään ne toivovat saavansa
aineksia kansalliselle säveltaiteelleen ja myös
yleensä vahviketta kansallisille harrastuksilleen.
Erikoisuudellaan k:t ovat sitäpaitsi omiansa
suuressa määrin herättämään tutkijain
mielenkiintoa. Suomessa on Suomalaisen
kirjallisuuden seura ryhtynyt julkaisemaan
kansansävelmiämme laajana kokoelmasarjana: Suomen
kansan sävelmiä: I. Hengellisiä sävelmiä.
II. Laulusävelmiä. III. Tanssisävelmiä. IV.
Runosävelmiii. V. Työlauluja. vrt. Runolaulu.

I. K.

Kansanleikit, määrättyjen perintätapaiu
mukaan harjoitetut kansanomaiset ajanvietteet. K.
ovat yhtä vanhat kuin ihmiskunta. Eläinten
pennut harjoittavat leikkien erilaisia vaistojaan.
Ihmislapset oppivat hekin leikkien avulla
elämisen taitoa.

Kansanleikit kulkevat perintönä sukupolvelta
toiselle ja paikkakunnasta toiseen. Niinpä
tapaa nykyajan kansanleikkejä jo
muinaishistoriallisilla kansoilla: egyptiläisillä oli pallo-,
sokko- ja muita leikkejä, kreikkalaisilla kansan-

leikit kohosivat korkeimmilleen suurissa
kansallisissa juhlissa; heidän leikeistään mainittakoon
nuorakeinu, puujaloillakulku, piilosilla olo j. n. e.
Boomalaisten juhlissa esiintyi myöskin
kansan-leikkejä. Aasiau kansoille ovat ominaisia
ratsain suoritetut leikit. Austraalian saaristolaisilla
ovat m. m. uinti, kukkotaistelu ja kaikenlaiset
pelit yleisinä leikkeinä, Afrikan villikansoilla
sotaisat tanssit. Pohjoismaisten kansojen
historia on erityisen rikas urheiluntapaisista
kansau-leikeistä, joista mainittakoon kilpajuoksu, paini,
hiihto, luistelu, kivenheitto, miekkatanssi y. m.
Muutamilla paikkakunnilla ja eri maissa
tavataan vieläkin näille seuduille ominaisia
leikkejä; sellaisia ovat italialaisten b o e c i a,
espanjalaisten pelota, ranskalaisten le m a il,
englantilaisten ericket, skotlantilaisten golf
ja c u r 1 i n g, ameriikkalaisten b a s e-b a 1 1,
kanadalaisten 1 a e r o s s e, gotlantilaisten p ä r k
ja varpan heitto. Suomessa leikkejä on
harrastettu yleisesti varsinkin joulunaikana,
mutta onpa leikitty muinakin juhlina. Moni
Suomen kansan leikeistä lienee perintöä
pakanuuden ajoilta. — Kansanleikit voidaan jakaa
henkisiin eli ajatusleikkeihin ja ruumiillisiin
leikkeihin. Ajatusleikkejä ovat lorujen
lukemiset („01i ennen Onnimanni"), seura- (myöskin
pantti-) leikit (äitisillä, nauriisilla, ämmänvaihto)
ja pelit (neulanakki, tikkuaminen, tarhasilla).
Ruumiillisia leikkejä ovat juoksuleikit (hippasilla.
hytynkanto, karttupiilosilla), liyppäysleikit
(pa-danhyppäys, krampunloikkaaminen), heitto- ja
lyöntileikit (hurripallo, kankkuaminen,
pilpan-lyönti, kiekonheitto), kiikkuminen (kelakiikku,
villikelkka, kehähuissa), kujeet
(tiihtien-katso-minen, kengän-nauraminen,
jäniksen-ampuminen), voimainkoetukset (kynsikapia,
suutarin-sohiminen, markuksen-tervehtäminen),
notkeus-harjoitukset (kiiskisilläolo, ketun-valkaisu,
sou-ruttaminen), arpomiset (saratarha, onnennosto.
kasanveto) ja kansanomaiset laululeikit
(sika-silla, leikarisilla, hanhisilla). vrt. Leikki.

[J. Häyliä, ..Kuvaelmia itä-suomalaisten
vanhoista tavoista" (1893-1900), A. Collan. ..Suomen
kansan leikkejä" (1904), A. J. Arvidsson.
..Svenska fornsänger" (3 os., 1S42), E. Meier.
„Deutsche Kinder-Reime und Kinder-Spiele aus
Schwaben" (1851), E. L. Rochholz,
,.Aleman-nisches Kinderlied und Kinderspiel aus der
Schweiz" (1857), Vernaleken und Frz. Branky.
„Spiele und Reime der Kinder in österreieh"
(1S73), H. Dunger, „Kinderlieder und
Kinder-spiele aus dem Vogtlande" (1874), H.
Hande-mann, ..Volks- und Kinderspiele aus
Schleswig-Holstein" (1874), E. Fournier, „Histoire des
jouets et des jeux d’enfants" (1889), M. Zettler.
„Die Bewegungsspiele" (1893), A. B. ilomme,
..The traditional games of England. Scotland
and Ireland" (1894, 1898), É. T. Kristensen.
..Danske bornerim, remser og lege" (1898),
B. Støylen. „Norske barnerim og leikar" (1899).]

A-i C.

Kansan Näyttämö. V. 1907 perustettiin
„Kan-san Näyttämö osakeyhtiö" ylläpitämään
kansan-näyttämöä Helsingissä. Sam. v. eduskunta
myönsi laitokselle 20.000 mk:n vuotuisen
valtio-avun, sekä kaksi vuotta myöhemmin lisätyn
5,000 mk:n avustuksen, jonka on määrä alkaa
v:sta 1911. K. N. näyttelee nykyään (1911) Yli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0153.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free