Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanleikit ... - Kansanopisto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
267
Kansanopetus—Kansanopisto
268
oppilastalossa. Ohjelmistossa on etupäässä
uudempaa näytelmäkirjallisuutta kuten esim. Ibsen,
Bjornson, Strindberg. Shaw, Wied, Thoma, Balir,
Sudermann. Fulda, Tolstoi, Eino Leino, Kaarle
Halme y. m. — Teatterin johtajana on v:n 1911
loppuun ollut laitoksen perustaja Kaarle
H a 1 m e.
Kansanopetus ks. K a n s a k o u 1 u, K a n s a
n-opisto, Kansanvalistustyö,
Alkuopetus.
Kansanopisto on oppilaitos varttunutta
nuorisoa (miehiä ja naisia) varten ja sen tarkoituksena
on kansakoulun oppimäärälle perustuvan yleisen
kansalaissivistyksen syventäminen ja
kohottaminen. Tärkeimpänä kasvatusvälineenä k:ssa on
e 1 ä v ä. puhuttu sana. K : issa eivät tule
kysymykseen tarkasti määritellyt kurssit
ulkolukui-neen eivätkä tutkinnot. Opetusaineiden joukossa
annetaan yleensä etusija historialle ja runoudelle,
kuuluen viimemainittuun erittäin runsaassa
määrässä harjoitettu laulu. Muita oppiaineita, joita
k:issa harrastetaan, ovat äidinkieli, laskento,
maantieto, luonnontieto, kansantalous j.i
yhteiskuntaoppi, terveysoppi. voimistelu ja käsityöt.
Uskontoa ei opeteta kaikkien pohjoismaiden k:issa,
vaikka kaikissa opistoissa, jotakin harvaa
poikkeusta lukuunottamatta, vallitsee harras
uskonnollinen henki. Muutenkin on opetusaineisiin
nähden eri maiden k:issa, jopa samankin maan
opistoissa paljo vaihtelevaisuutta ja
valinta-vapautta. Oppijakson pituus 3-6 kuukautta.
Tanskassa on k:n syntysanat lausuttu.
Siellii k. on myöskin ensiksi käytäntöön sovitettu.
Kansanopistoaatteen isä on tansk. pappi N. F. S.
Grundtvig (ks. t.). Ensi kerran hän puhui
tästä asiasta 1831, heinäkuun vallankumouksen
jälkeisenä vuonna. V. 1844 perustettiin
ensimäi-nen kansanopisto Roddingiin Etelä-Jyllantiin.
Tästä laitoksesta toivottiin tukea sille
kansalli-suustaistejulle, jota tanskalaiset kävivät
saksalaisuutta vastaan. Sodan vuoksi Roddingin opisto
oli suljettuna 1S48-49, avattiin jälleen 1850, mutta
suljettiin 1864, jolloin Slesvig joutui Preussille.
Roddingin opiston silloinen johtaja L. Schröder
siirtyi rajan pohjoispuolelle Askovin kylään,
missä kansanopistoa sitten jatkettiin marraskuun
alusta 1865. Askovin kansanopisto on vähitellen
kehittynyt Tanskan kuuluisimmaksi. V. 1878
muodostettiin Askovissa talvikurssi n. s.
laajennetuksi kansanopistoksi, johon
pääsevät oppilaiksi henkilöt, jotka jo aikaisemmin
ovat käyneet tavallisen k:n tai ovat
opiskelleet jossakin muussa kansakoulua korkeammassa
"ppilaitoksessa. Kristen Koldin iki-ansio on, että
k:sta tuli se kansanomainen koulumuoto,
jom-moisena se on tullut rakkaaksi kautta
pohjoismaiden. Kold toimi k:n johtajana ja opettajana
1851-70. Ilä n aloitti kansanopistotyönsä
Ryslin-gessä, jatkoi Dalbyssä ja Dalumissa. Nämä
opistot olivat hänen yksityisomaisuuttaan. Niinpä
onkin Tanskassa yleisenä sääntönä, poikkeuksia
lukuunottamatta, että johtaja omistaa
ohjaamansa opiston. Kold järjesti talvikurssin
marraskuun alusta maaliskuun loppuun nuoria miehiä
varten. Tultuaan Dalumiin 1862 hän alkoi
keväällä 1863 nuoria naisia varten kesäkurssin
toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Tämmöistä
naiskurs?ia Grundtvig ei ollut lainkaan ajatellut.
Kummatkin kurssit ovat tulleet tavallisiksi Tans-
kassa. Niinikään on yleistä se, että nuorukaiset
ovat k:ssa talvella, neitoset kesällä. Joitakin k:ja
on vain tyttöjä varten. Askovin laajennettu k. on
yhteiskoulu. Kaikki k:t Tanskassa ovat
asuma-laitoksia. Vv. 1844-64 kasvoi k:jen luku ja
oppilasmäärä hitaasti. Mutta onnettoman sodan
jälkeen 1864 k:t ja niitä käyttävä nuoriso ovat
lisääntyneet erittäin nopeasti. Vv. 1S65-70
perustettiin 43 k:oa. V:een 1910 oli näitä laitoksia
syntynyt 136, joista sam. v. oli vielä toimessa 78.
Näistä ovat liuomatuimmat Askov (osoite Vojen
st.), Vallekilde, Iiyslinge, Fredriksborg (Hillerod),
Roskilde, Testrup (Maarslet), Grundtvigs hojskole
(Lyngby), Ollerup (Svenborg), Hong. K:t ovat
melkein järjestään grundtvigilaisia.
Korkeakir-kollinen sisälähetysseura on perustanut muutamia
k:ja, joista mainittakoon v:sta 1891 toimiva
Has-levin opisto. Syksyllä 1911 alkoi
Kööpenhaminassa k. sosiaalidemokraattisella ohjelmalla.
Oppilaiden lukumäärä vaihtelee muutamasta
kymmenestä 500:aan, jakaantuen kahteen kurssiin.
Koulua kohti tulee keskimäärin lähes 100 oppilasta.
Miehiä oii hiukan runsaammin kuin naisia.
Oppilaista on 6% kaupunkilaisia, muut maalaisia.
Noin 30% Tanskan nykyisestä täysi-ikäisestä
maalaisväestä on käynyt k:n. V. 1910 oli
Tanskan 78 opistossa 3,542 mies-ja 3,146 naisoppilasta,
eli yhteensä 6,688 oppilasta. Valtioapua
myönnettiin 1910 opistoille yhteensä 210,000 rnk., josta
myönnetty avustus vaihteli 1,211-4,200 markan
välillä. Askovin laajennettu opisto sai 20.390 mk.
Valtioavun suuruus riippuu oppilaitten
lukumäärästä ja opettajien pätevyydestä (yliopistossa
suoritetuista tutkinnoista). Hallitus on asettanut
k:ja varten erityisen tarkastajan, jonka
kuitenkaan ei tule määräillä opistojen työtapaa tai
sisäistä elämää. V. 1902 julkaistu laki säätää
hallituksen suhteen kansanopistoihin. Pääasiallisen
tulonsa Tanskan k: t saavat oppilasmaksuista,
jotka talvikurssilta tekevät 70 mk., kesäkursseilta
suhteellisesti vähemmän. Oppilasten
täyshoito-maksut ovat siksi runsaat, että niistä jää opistoille
melkoinen säästö. Siksi isot opistot kannattavat
hyvin. Oppilaat saavat runsaasti valtionavustusta.
V. 1910 käytettiin siihen tarkoitukseen 280,000
mk. Suurin osa oppilaista saa tätä avustusta, ja
sitä annetaan jotenkiu sen verran, minkä ruoka
ja asunto opistoaikana tulevat maksamaan. —
Opettajia oli v. 1906 71 opistossa yhteensä 548,
joista naisopettajia 165. Vakinaisia opettajia oli
413, tuntiopettajia 135. Opettajien lukumäärä
opistoa kohti vaihteli 2-20. Opettajien valmistus on
hyvin erilainen. Ainoastaan 20 johtajaa ja 43
opettajaa on saavuttanut yliopistollisen oppiarvon.
V:sta 1895 on vuosittain pidetty k:jen opettajia
varten yliopistollisia kursseja, joissa yliopiston
professorit ja muut tiedemiehet opettavat.
Askovin k:ssa on kesäisin kurssit k:jen opettajia ja
niiksi aikovia varten. Tanskan huomatuimmista
kansanopistomiehistä mainittakoon: Kristen Kold
(k. 1870), Dalum; Ernst Trier (k. 1895),
Vallekilde; L. Schröder (k. 1908), Askov; P. la t’our
(k. 1908), Askov; J. Norregaard, Testrup; H.
Begtrup, Fredriksborg; A. Poulsen, Iiyslinge;
J. Appel, Askov; Th. Bredsdorff. Roskilde"; H.
Ro-sendal. Lyngby. — K:jen opettajia varten on
eläkelaitos, johon vuosittain suoritetaan yleisistä
varoista yhtä paljo kuin osakkaat maksavat.
K:jen vaikutus Tanskan kansan sivistykaelli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
