Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanopisto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
269
Kansanopisto
270
seen, valtiolliseen ja taloudelliseen elämään on
erittäin suuri. Sanotaan, että Tanskassa on
,.si-vistyneimmät talonpojat". Vaikka
kansanopisto-miehet harvoja poikkeuksia lukuunottamatta
pysyttelevät erossa poliittisesta elämästä, on k:n
vaikutus siihen sittenkin hyvin suuri. Tätä
osoittaa m. m. se, että nykyisin (1911) on
päämiuis-teiinä entinen kansanopiston johtaja, ja
sivistys-ministerinä Askovin k:n johtaja. K:jen
kasvateista talonpojat ovat saaneet edustajansa
kunta-ja lääninneuvostoihin jopa valtiopäivillekin.
Etelä-Jyllannissa kansallisuutensa puolesta taistelevat
tanskalaiset ovat saaneet johtomiehensä emämaan
k:issa olleista miehistä ja naisista. Mahtavan
osuustoimintaliikkeen johtomiehet ovat k:jen
entisiä oppilaita. Muutenkin on yleisesti huomattu
Tanskan k:jen suuret ansiot maan taloudellisen
elämän nopeassa kehityksessä.
Suomessa ruvettiin k:sta julkisuudessa
puhumaan 1860-luvun lopulla. V. 1868 piti
teologian kandidaatti K. G. Leinberg esitelmän
Kasvatusopillisen yhdistyksen kokouksessa näistä
grundtvigilaisista valistuslaitcksista. V. 1869
kirjoitti Yrjö-Koskinen asiasta artikkeleita
Kirjalliseen kuukauslehteen. Sam. v.
kansakoulunopettaja Anders Svedberg julkaisi (ruotsiksi) tansk.
kansanopistontiehen Chr. Nielsenin kirjoituksen
„Miten nuorukaisista tulee miehiä", varustaen
sen esipuheella, jossa kuvataan Tanskan k.jen
työtapaa. Sitten harrastus k:oon näyttää
nukahtaneen enemmäksi kuin vuosikymmeneksi. V.
18S1 K. Verkko julkaisi Turussa kirjasen
..Pohjoismaiden kansanopistoista". Jo 1879 hän oli
kääntänyt suomeksi A. Nielsenin kirjan: ..Kun
Hannu tulee kansanopistoon". V. 1886 K. J.
Hagfors kirjoitti Skandinaftvian k:ista ,.Ruotsalaisen
kansakoulun ystäväin" kalenteriin. V. 1887 oli
kansanopisto keskustelun alaisena
Kansanvalistusseuran juhlakokouksessa Jyväskylässä ja syksyllä
sam. v. pappeinkokouksessa Lappeenrannassa. V.
1889 lehtori J. Päivärinta julkaisi kirjan
..Kansanopistosta ja sen perustamisesta Suomeen’’.
En-simäiuen suomalainen k. naisia varten
perustettiin maahamme 1888 Kangasalle. Perustaja
Sofia Hagman (1842=1900) oli sitä ennen
ollut talvikauden (1887-88) tutustumassa Ruotsin
ja Tanskan k:ihin. Sofia Hagmanin laitos oli
kansanopistohenkinen käsityökoulu, ei siis k.
tanskalaisessa eikä nykyaikaisessa mielessä.
Sellainen ei ollut myöskään vielä 1889 perustettu
Porvoon ruotsalainen k. alkuaikoinaan. Siellä
näet pidettiin aluksi luentoja ainoastaan iltasin
niille henkilöille, jotka päivällä saivat oppia
kaupungissa toimivissa veisto-, kutoma- ja
ruuan-laittokouluissa. Varsinaisia k:ja nykyisessä
merkityksessä olivat vasta ne, jotka 1890-luvulla
syntyivät tuloksena siitä vilkkaasta ja jalosta
kansanopistoharrastuksesta, joka 1890 vaiheilla
heräsi ylioppilasnuorisossa ja joka
pani kunkin ylioppilasosakunnan ponnistelemaan
siksi, kunnes yksi, jopa kaksikin opistoa oli
perustettu osakunnan alueelle. Aloitteentekijöistä
mainittakoon rouva M. Asp, joka lähetti
Pohjalaiselle osakunnalle kehoituskirjeen, ja vapaah.
Kr. von Alfthan, joka piti innostavan esitelmän
kansanopistoasiasta Pohjalaisessa osakunnassa.
(Alfthanilla on myös ansioita Kruunupyyn ruot s.
k:n perustamisessa.) Niinpä siis täysin ottein
alkoivat toimintansa 1S91 Kruunupyyn ja Espoon
ruots. k:t. Ensimäiset täydelliset suomalaiset
opistot avattiin 1892, Huittisissa 2 p. m-irra.sk.,
Joroisissa 3 p. marrask.. Ilmajoella 7 p. marrask.
ja Limingassa 15 p. marrask. V:n 1900 lopussa
oli 15 suonien- ja 6 ruotsinkielistä opistoa.
Routavuosien epävakaisina aikoina k:jen perustaminen
taukosi. Suurlakon jälkeen niiden lukumäärä
taas on nopeasti noussut, niin että niitä ryt
(1911) on 27 suomen-ja 14 ruotsinkielistä. Kaikki
Suomen k:t ovat yhteiskouluja. Ruotsalainen
„kansanakatemia" vastaa Askovia. Siihen
tulevat oppilaat ovat olleet ennen k:ssa tai
jossakin muussa kansakoulua korkeammassa
oppilaitoksessa.
Aluksi oli kansanopistojemme opetusohjelma
jotenkin samanlainen kuin tanskalaistenkin, paitsi
että meillä alunpitäen uskonto ja käsityöt ovat
olleet oppiaineina. V:sta 1894 ruvettiin liittämään
k:ihin n. s. isäntä- (maamies-) ja emäntiiosastoja.
Ilmajoella oli emäntäosasto opiston
perustamisesta saakka. Isäntä- ja emäntäosaston mukana
tuli Suomen k:oon joukko käytännöllisiä aineita.
K:n toisella vuosikymmenellä saivat
maatalous-aineet valtavan aseman k:issa, niin että niitä
nykyisin opetetaan eräässä opistossa 11 tuntia
viikossa. Tavallisesti niitä on 5-6 tuntia viikossa.
Käytännöllisiä aineita on tullut paljo
välttämättömyyden pakosta. Maalaisnuoriso ei ylimalkaan
voi varojen eikä ajan puolesta päästä useammaksi
vuodeksi opiskelemaan. Siksi on k:n pyrittävä
antamaan niin paljo kuin mahdollista. Myöskin
lienee siihen vaikuttanut se, että käytännöllisten
aineiden vuoksi saadaan runsaampaa valtionapua.
Oppiaineiden valinnassa ja oppikurssien
laajuudessa vallitsee suuri vapaus. Niinpä saavat
«’ukko-tunteja uskonto l-2’/i, äidiukieli ja sen
kirjallisuus 4 ’/,-11, historia 3-7, yhteiskuntaoppi 1-2,
laulu 1-9, luonnontieto 1-3, maantieto 1-3, laskento
2-4’/:• mittausoppi 1-2kirjanpito 0-2,
terveys-oppi 1-2, voimistelu 0-5, käsityöt ja piirustus S-19.
tyttöjen talousopetus 15-50. Taloustoimien
opetusta nauttii vain 3-10 tyttöä kerrallaan.
Työskentelyä kestää klo 7 e. p. p. - 9 j. p. p. Työkausi
jatkuu marraskuun alusta toukokuun alkupäiviin.
.Muutamissa opistoissa tytöt saapuvat 1 à 4
viikkoa aikaisemmin, jossakussa he jäävät
kasvitarha-töihin ja taloustoimiin toukokuun loppuun.
Joissakin opistoissa toimii erityisenä osastona
maainies-talvikoulu. Tämä muoto on parhaiten edustettuna
Hämeen ja Vestankvarnin opistoissa.
Viimeaikoina on myöskin ruvettu toimeenpanemaan
puu- ja kasvitarhakursseja. Kokovuotiset kurssit
on Pohjois-Karjalan ja vanhin kesäkurssi Hämeen
k :11a.
Lahden kansanopisto.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
