- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
271-272

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanopisto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

156 Kansanopisto 270

Lnentohuune tähden kansanpistossa.

Oppilaita oli työkautena 1910-11
suomenkielisissä 524 miestä ja 706 naista, ruotsinkielisissä
180 miestä ja 208 naista, yhteensä kaikkiaan
1.678. Oppilasmäärä vaihteli 20-117
(Jämsä-Lahti). Eniten oppilaita on viime vuosina ollut
Lahden ja Pohjois-Savon opistoissa.
Suomenkielisiä käy opistoissa 0,i ja ruotsinkielisiä l,j
jokaista 1.000 asukasta kohti. Jos otetaan
huomioon ainoastaan maalaisväestö, ovat vastaavat
luvut 0,s ja 1.5. Työkauden 1909-10
suomenkielisistä oppilaista oli 71 °/0 suorittanut
kansakoulu-kurssin kekonaan, 11% osittain, 18%
kansakoulun käymättömiä. Vastaavat luvut
ruotsinkielisissä opistoissa 80 %, 11 % ja 9 %. Lähes 2 % oli
käynyt jossakin kansakoulua korkeammassa
oppilaitoksessa. Oppilasten vanhemmista oli
suomalaisista tilallisia 68 tilattomia 23 % ja muita
9 %, ruots. opistoissa 68 %, 20 % ja 12 %.
Vapaa-oppilaita suom. 22 <?0, ruots. 25 Kurssimaksu
vaihtelee 15-30 mk. Jokaisessa opistossa entiset
oppilaat muodostavat toverivhdistyksen, jonka
jäsenet suorittavat jäsenmaksuja varattomien
oppilasten stipendirahastoa varten.

Opettajia oli 1910-11 suom. 95 miestä ja 87
naista, ruots. 68 miestä ja 30 naista, yhteensä
suom. ja ruots. 280. Opettajien lukumäärä
opistoa kohti keskimäärin 7. Yleisenä tapana on, että
johtaja on filosofian kandidaatti. Kuitenkin on
useita poikkeuksia, niin että johtajina on myös
pappeja, ylioppilaita, kansakoulunopettajia.
Johtajan rinnalla on johtajatar, joka hyvin usein on
johtajan puoliso ja myöskin valmistunut
opettaja-toimeen. Ensimäinen opettaja on useimmiten
agronomi, joskus fil. kandidaatti. Kussakin
opistossa opettaa 3-4 opettajaa käsitöitä ja
taloustoimia yksinomaan tai lisäksi vielä jotakin
tietopuolista ainetta. Jatko-opintoja ja opintomatkoja

Pohjols-Karjalan kansanopisto.

varten on erilaisia stipendejä.
Kansakoulunopettajiksi valmistuneet voivat saada apurahoja
kansak. opettajien yliopistollisille jatkokursseille.
Kansanvalistusseura ja ,,Ruotsalaisen
kansakoulun ystävät" antavat stipendejä ulkomaisia
opintomatkoja varten. Samaan tarkoitukseen antaa
kouluylihallitus yhden 800 mk:n stipendin ja
1,200 mk. 100-150-200 markan erissä kotimaisia
opintomatkoja varten. Palkat vaihtelevat
suuresti. Johtajien peruspalkka on tavallisesti
3,000 mk. Opettajien palkat vaihtelevat
400-3,400 mk. Rahapalkan lisäksi tulee melkein aina
asunto, lämpö ja valo. Kansanopistonopettija voi
päästä osakkaaksi yksityiskoulujen
eläkelaitokseen. K:jen opettajat ovat perustaneet (1905)
keskuuteensa (kaksikielisen) Suomen
kansanopistoyhdistyksen, jonka tarkoituksena on elia
yhdyssiteenä opettajien kesken sekä pohtia sekä
opetusta että opistojen ja opettajien taloudellista
asemaa koskevia kysymyksiä.

Kaksi Suomen k:ista on yksityisen henkilön
omaisuutta (Puhos ja Räisälä). Lahden k. on
itsensä omistava laitos, jolle valitsee johtokunnan
kuntain edustajakokous, johon jokainen
kannattava kunta valitsee yhden edustajan. Muiden
k:jen takana on kannatusyhdistys, joiden
toiminta toisin paikoin on laimea. V. 1909 opistot
saivat kannatusyhdistyksiltään avustusta 0-5,617
mk.: avustus teki yhteensä 44.453 mk. Toinen
tärkeä avustaja ovat kunnat, joiden kannatus 27
opistolle nousi 39,829 mk:aan, vaihdellen
100-6,200 mk:n välillä opistoa kohti. Muutamat
opistot saavat korkoja pysyvistä lahjoitusrahastoista.
Niinpä Oscar Toppeliuksen rahaston (40,000 mk.)
koroista annetaan vuosittain puolet Oulun läänin
k:ille. Vapaaherra A. Tandefeltin 40,000 mk:n
rahaston korot saavat tasan Kyminlaakson ja
Virolahden opistot. Tätä rahastoa hoitaa
Kansanvalistusseura, jolla on sen lisäksi hoidossaan
muitakin kansanopistorahns-toja yhteensä n. 70.000 mk.

Oppilasmaksu ja kertyi
1909 suomenkielisille
kansanopistoille 20,925 ja
ruotsinkielisille 5,761 mk.
Parissa ruotsalaisessa ja
yhdessä suomalaisessa ei
kanneta oppilasmaksuja.
Val-tioapua kukin k. saa 6,000
mk. ehdolla, että siinä on
ainakin 20 oppilasta.
Kahtena ensimäisenä vuotena
on avustus ainoastaan 3,000
mk. Eduskunta on useita

Pohjois-Savon kansauopisto.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0156.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free