- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
277-278

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanopisto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

277

Kansanopisto

270

Lapuan kirkolla, 1 km Lapuan asemalta, os.
Lapua. Av. 189S. Opett. 2: oppii. 12. Ei omaa
taloa. Kurssi 15 p. elok. — 30 p. kesiik.

Kokkolan emäntäkoulu, Kokkolassa, os.
Kokkola. Av. 1908. Opett, 5; oppii. 16. K. 34,816.
Kurssi 1 p. syysk. — 30 p. toukok.

Norjassa on kansanopistoaatteen
tienraivaaja Ole Vig (1824-57), kansanopettaja ja
kansanomainen kirjailija, joka levitti kansallisten
herättäjäin Wergelandin ja Grundtvigin aatteita
kautta Norjan. Ensimäisen k:n perustivat
Saga-tuniin Hämärin lähelle Herman Anker (k. 1S99)
ja Olaus Arvesen. Norjan k:jen kukoistusaika
oli 1870-luvulla. Opistot olivat kaikki yksityisiä
yrityksiä. K.-aatteen esitaistelijoita Norjassa oli
myös Kristoffer Bruun (s. 1839), joka perusti k:n
1867 (tuli 1S93 papiksi Kristiaaniaan. missä elää
ja vaikuttaa (1911) vielä). Useat Norjan
kansan-opistomiehet ovat ottaneet innokkaasti osaa
puolue-elämään, eroten siinä tanskalaisista. Sekin on
osaltaan vaikuttanut, että vallanpitäjät asettuivat
k:ja vastustavalle kaunalle. K:jen vastapainoksi
Norjan suurkäräjät päättivät 1875 perustaa n. s.
amtikouluja (amtskoler), joista tuli
valtionkouluja. Amtikiiräjät asettavat niille johtokunnan,
jossa piirin kansakouluntarkastaja on
itseoikeutettu jäsen. Tämä johtokunta laatii ehdotukset
opettajavirkojen täyttämisestä. Virkanimitykset
tekee ja amtikoulnjen työsuunnitelmat hyväksyy
hallitus. Ne ylläpidetään siten, että amtin
kassasta suoritetaan ’Jt, valtion rahastosta */4
menoista. Amtikouluja on nykyisin (1911) toimessa
39, niistä ovat monet olleet kiertäviä. Oppilaiksi
otetaan lapset heti, kun he ovat
kansakoulukurs-sin suorittaneet. Näiden runsasta valtioapua
nauttivien koulujen kanssa on yksityisillä
varoilla pystyssä pidettyjen k:jen ollut vaikea
kilpailla. Vanhemmat panevat mieluummin lapsensa
amtikouluun, koska siihen pääsee nuoremmalla
iällä, jolloin lapset paremmin joutavat.
Viimeaikoina on kuitenkin huomattu, ettei amtikoulu voi
korvata k:oa. Amtikoulu ei kykene antamaan sitä
henkistä herätystä, mikä saadaan vapaassa ktssa.
Edellisten oppilaista jättää suhteellisesti useampi
maalaisolot siirtyen kaupunkeihin ja
tehtaisiin tai Ameriikkaan. K:ista taas on huomattu
Norjassa, kuten muuallakin, että niiden oppilaat
yleensä palaavat entisille olinsijoilleen, omistaen
niille oloille työnsä ja harrastuksensa. Siksipä on
ruvettu amtikouluissakin enemmän noudattamaan
k:jen kokemuksia ja työtapoja. Myöskin on alettu
k:illekin myöntää valtioapua. Jos amtin kassasta
annetaan jollekin opistolle avustusta, niin valtio
myöntää kolme kertaa saman summan. Mutta
ymmärrettäväähän on, etteivät amtin viranomaiset
tavallisissa olosuhteissa ole halukkaat tukemaan
oman amtikoulunsa kilpailijaa. Norjan neljä n. s.
laajennettua k:oa, joissa on kaksi luokkaa, saivat
1909 valtioapua 6,300-7,000 mk, sekä varattomia
oppilaita varten kukin 3.500 mk. V. 1909
suurkäräjät myönsivät satunnaisen määrärahan, jrsta
annettiin avustusta sellaisillekin kansanopistoille,
joille amtivirastot eivät mitään suoneet. Sinä
vuonna saivat Norjan kaikki kansanopistot
ensi kerran valtioapua. Työkautena 1908-09 oli
Norjan 15 k :ssa 870 ja 38 amtikoulussa 1.460
oppilasta. Syksystä 1909 alkoi Norjassa kaksi uutta
opistoa toimensa, samoin syksyllä 1910, joten
viimemainitun vuoden lopussa oli kaikkiaan 19

k:oa. Muutamissa opistoissa on tyttöjä varten
lyhyitä käytännöllisiä kesäkursseja. Jotkut
opistot ovat kiertäviä. Kaikilla määrätyssä paikassa
toimivilla on oma rakennus, joiden arvo
vaihtelee 10,000-70,000 mk. Muutamat ovat
asunmlai-toksia samalla. Kaikki k:t ovat johtajien
omaisuutta. Laajennettuja kansanopistoja ovat:
Jæ-rens folkehogskole (osoite: Kleppe), Voss, Sund
(Inderoen), Telemarkens (Seljord).

Ruotsissa perustettiin ensimäiset k:t
Hvilan. Lunnevad ja önnestad 1808. Kevätkaudella
1910 työskenteli 42 k:oa, joista yksi lakkautti
toimintansa. Sam. v. oli kolme uutta opistoa tekeillä.
Naisille ruvettiin k:issa antamaan opetusta 1869.
Nykyisin opetetaan naisia kaikissa k:issa.
Yhdeksän maan pohjoisosassa toimivaa opistoa on
yhteiskouluja. Muissa opiskelevat miehet talvella
marraskuusta huhtikuun loppuun, naiset kesällä
touko-heinäkuun aikana. Muutamissa opistoissa
on toisvuotinen kurssi talvella, esim. Hvilanissa
ja önnestadissa. Useimmissa opistoissa on
maa-miestalvikurssi. V. 1908 oli 11 opistossa tytöille
kesällä jatkokurssi, jonka luonteen nimitys
emäntäkoulu ilmaisee. Sittemmin niitä on
perustettu useaan muuhunkin opistoon. Tämmöinen
emäntäkoulu on esim. Tiimassa, Lunnevadissa,
Hvilanissa. Useissa opistoissa toimeenpannaan
lyhyitä käytännöllisiä puutarha-, meijeri- v. m.
kursseja. V. 1909 oli 39 opistossa kaikilla
kursseilla yhteensä 1,093 mies- ja 1,008 naisoppilasta.
Kaikkiaan on 1868-1910 Ruotsin k:issa ollut
39.000 oppilasta. Opettajista on melkein
järjestään johtaja yliopistollisen oppiarvon
saavuttanut: filosofian tohtoreita on joukossa monta.
Useimmiten on ainakin ensimäinen opettaja
myöskin yliopistolliset opinarvot hankkinut. Uskonto
ei ole Ruotsissakaan erityisenä oppiaineena.
Luonnontiedolle omistetaan suurempaa huomiota kuin
Tanskassa.

Ruotsin k:jen taloudellinen asema on
ylimalkaan tukeva. Oppilasmaksut vaihtelevat 21-112
mk. Maakuntakäräjät antavat avustusta
700-4.900 mk. vuosittain opistoa kohti. K:ja
kannattavat myöskin maanviljelysseurat, kunnat ja
kannatusyhdistykset. Valtioapua annettiin ensi
kerran 1872. V. 1909 jaettiin 29 opistolle
yhteensä 248.793 mk., sekä varattomille oppilaille
49.000 mk. Valtioavun ehdoksi on pantu, että
opistolla tulee olla muita tuloja ainakin yhtä
paljon kuin sille myönnetään valtioapua. Miesten
talvikurssille on valtioapu korkeintaan 4,200 mk.
Naiskurssia varteu saadaan aina 2.520 mk.
Tois-vuotista kurssia varten myönnetään 2,800 mk.
ehdolla, että siinä on ’/» edellisen kurssin
oppilasmäärästä. Rinnakkaisosastoja varten saadaan
korkeintaan 1,400 mk. ylimääräistä valtioapua.
Rakennuksia varten maakuntakäräjät myöntävät
runsaita apurahoja. Laitoksilla on omat, yleensä
hyvät rakennukset. Sosiaalidemokraattisen
ohjelman pohjalla toimiva, 1906 perustettu
Brunnsvi-kin opisto (osoite: Sörvik) ei saa valtioapua. Siinä
annetaan runsaasti raittiusopetusta, joten
raittiusjärjestöt kustantavat sinne oppilaita. Samoin
työväen- ja osuustoimintayhdistykset. Se on
yhteiskoulu. V. 1909-10 oli siinä 75 oppilasta.
Ruotsin opistoja ei omista johtaja, vaan niiden takana
on kannatusyhdistys. Huomattavia opistoja ovat
Tärna, Lunnevad (osoite: Sjögestad), Hvilan
(Akarp).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0159.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free