- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
279-280

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanopisto - Kansanopistokurssit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kansanopistokurssit—Kansanrunous

280

K. muissa maissa. Polijois-Ameriikan Yh-1
dysvalloissa on tanskalaisten keskuudessa
viimeisten 25 v:n kuluessa ollut pitempiä tai
lyhempi» aikoja toimessa useita kansanopistoja. Alussa j
v. 1911 pidetty suuri mnalaisnuorison kasvatusta
pohtimaan kutsuttu kokous on päättänyt ruveta
perustamaan englanninkielisiä kansanopistoja
Yhdysvaltoihin. Englannissa on Fircroft opisto
Bournewillessa järjestetty pitäen tanskalaista
kansanopistoa esikuvana. Saksassa on blesvigiin
ja Ilclsteiniiu perustettu 1906-11 kolme
kansanopistoa, joista keväällä 1911 Nordborgissa
Sles-vigissä avattu on tarkoitettu saksalaistuttamnan
Etelä-Jyllannin tanskalaisia.

[N. F. S. Grundtvig, „Smaaskrifter om den
historiske hojskole" (1S72); Chr. Bruun, ..Folkelige
grundtanker" (2:nen pain. 1878); H.
Begtru-pin julk. Grundtvigin valitut teokset (1910); L.
Schröder, „Den nordiske folkehojskole" (1905);
A. Xordahl-Petersen, »Danmarks hojskoler"
1190S): A. II. Ilollman, „Die dänische
Volks-hochschule" (1909); Rasmus Stauri,
»Folkehog-skolen i Danmark, Norge, Sverige og Finland"
(1910, landsmaalilla; sisältää luettelon
pohjoismaiden opistoista); Ludvig Schröder, „N. F.
Grundtvig, kansanopiston isä"; A. Austlid, „Ein
Folkelærar" (Kr. Kold) ; G. Löunbeck, »Kertomus
Suomen kansanopistojen tilasta 1906-07";
,Svenska folkhögskolans årsbok" (7 vuosik.); T.
Holmberg, »Folkhögskola oeh folkupplvsning"
118S3) : „Hojskolebladet" (Tanskan kansanopiston
äänenkannattaja, ilm. kerran viikossa; v:sta
1876) ; ,.HogskoIebladet" (Norjan kansanopiston
äänenkannattaja, ilm. v:sta 1904).] K. K.

Kansanopistokurssit, luentotilaisuus, jossa
useana eri päivänä pidetään kansantajuisia
esitelmiä tiedon eri aloilta. Niitä on parina
viimeisenä vuosikymmenenä toimeenpantu eri osissa
maata sekä kaupungeissa että maaseudun
liikekeskuksissa joko yksityisten henkilöiden taikka
erityisten seurojen ja yhdistysten aloitteesta.
Ainakin toisin paikoin kunnat ovat niitä
rahallisesti avustaneet. O. M-e.

Kansanpankki, luottolaitos, joka tyydyttää
etupäässä vähävaraisten kansanluokkien
luoton-tarvetta. Tätä nimeä käytetään usein
luotto-osuuskunnista ja osuuskassoista (ks. n.).

Kansanparantola, parantola, joka etupäässä
on aiottu vähävaraisten hoitolaksi, vrt.
Parantolat.

Kansanpsykologia ks. K a n s a n s i e 1
u-tiede.

Kansanpuistot ovat puistoja, jotka ovat
perustetut etupäässä työväen hyödyksi ja huviksi.
Suomessa ovat kansanpuistojen tapaisia esim.
Helsingin Seurasaari ja Tampereen Viikinsaari.

Kansanpuolue. Tämännimisiä puolueita on
esiintynyt useissa maissa. — 1) Saksassa
muodostui 1868 kansanvaltainen saksalainen k.
(saks. deutsche Volkspartei), jolla on ollut
kannattajia etupäässä Etelä-Saksassa ja jota sen
vuoksi ja myöskin erotukseksi
saksalais-vapaa-mielisestä puolueesta 1893 eronneesta, etupäässä
pohjois-saksalaisten muodostamasta
vapaamielisestä k:sta tavallisesti sanotaan etelä
saksalaiseksi k:ksi. Puolueen äänenkannattajia
on m. m. »Frankfurter Zeitung". V. 1910
saksalainen k., vapaamielinen k. ja vapaamielinen
yhdistys sulautuivat edistysmieliseksi

kansanpuolueeksi. — 2) Itävallassa on
v :sta 1S96 olemassa saksalainen k., ohjelma
saksalais-kansallinen. — 3) Polijois-Ameriikan
Yhdysvalloissa syntyi 1891 k. (engl. People’s
party, Populist party), joka saavutti
kannattajia etupäässä maanviljelijäin liiton (National
Farmers’ Alliance) jäsenten keskuudessa. Se
vastustaa suojelustulleja, vaatii progressiivista
tuloveroa, rautateitten ja sähkölennätinlinjain
luovuttamista valtion haltuun, vapaata hopean
ra-haksilyöntiä, y. m. ja on eräissä
presidentinvaaleissa kannattanut demokraattien ehdokasta.
— 4) Ruotsissa perustettiin 1895 vapaamielisten
ainesten keskuudessa k. (ruots. folkpartiet), joka
1900 sulautui vapaamieliseen
kokoomuspuolueeseen. — 5) Suomessa ruotsalainen puolue 1906 otti
nimekseen ruotsalainen k. (ks. t.). J. F.

Kansanpuvut ks. Puku.

Kansanrunoilija merkitsee kansan keskuudesta
noussutta runoniekkaa, joka välittömin, yksin
kertaisin keinoin laulaa ilmi tunteitansa ja
nä-kemvksiänsä. Tällaisia ovat (sanan laajimmassa
merkityksessä) olleet ne runolaulajat (ks. t.),
joiden sepittämänä kansanrunoutemme on
syntynyt. Erikoisen ryhmän muodostavat ne
enimmäkseen savolaiset
talonpoikaisrunoili-j a t, jotka jo kirjoitustaitoa apunaan käyttäen
sepitteliviit runoja vanhalla Kalevalan mitalla,
mutta myöskin loppusointuja käyttäen. Näistä
mainittakoon Paavo Korhonen, Olli Kymäläinen,
Pentti ja Opatti Lyytinen, Pietari Makkonen,
Pietari Mansikka, Antti Puhakka, Jaakko
Räikkönen. [K. Grotenfelt, »Kahdeksantoista
runoniekkaa" (1889); Väinö Salminen, »Suomalaiset
kansanrunoilijat" (Oma maa V, siv. 515-522).]

Kansanrunous. Kansanrunoudella, folklorella,
käsitetään kansan muistin varassa suullisina
perintätietoina säilyneitä mielikuvituksen
tuotteita. Laajimmassa merkityksessään se on
kansan keskuudessa ilman kirjallisia välineitä
(kirjoitettua ja painettua sanaa) elävää
kirjallisuutta, runoutta, kansantietoa ja kansanuskoa.
Ahtaammassa merkityksessä ymmärretään sillä
vain sellaisia kansan muistossa säilyneitä
runollisia— joko suorasanaisia tai runomitallisia
tuotteita — joiden tekijää ei tunneta. Sellaisiksi
luetaan sadut, tarut, tarinat, paikallistarinat,
runot, laulut, loitsuluvut, lastenlorut, leikeissä
käytetyt luvut, itkuvirret, sananlaskut, arvoitukset
sekä tavallisesti myös taiat, luulot, ennustukset,
mytologiset muistot, vieläpä tapainkuvauksetkin
on monesti luettava folkloreen, häämenoissa,
hautajaisissa, juhlien vietossa j. n. e. kun usein
on tärkeä osansa suullisella esityksellä. Yleensä
kaikki kansat, alhaisimmallakin asteella olevat,
viljelevät jotakin lajia k:ta ja ovat sitä
nähtävästi luoneet niin kauan kuin inhimillinen
mielikuvitus on ollut olemassa.

K :ta alettiin länsimaissa kirjoittaa muistiin
ja julkaista vasta sangen myöhäisinä aikoina.
Itämailla oli jo vuosisatoja ennen ajanlaskumme
alkua monia käsinkirjoitettuja kokoelmia. Niinpä
esim. heprealaisten Vanhassa testamentissa on
säilynyt kansantarinoita, ja Korkea veisu sekä
Salomonin sananlaskut ovat epäilemättä suureksi
osaksi kansanrunouteen perustuvia, Kreikassa
taas Homeroksen (ks. t.) laulut. Länsimailla
sitävastoin ei tiedetä k:ta kirjoituksen avulla
säilytetyn vanhalla ajalla. Vasta 1500-luvulla alettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0160.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free