- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
281-282

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanrunous ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

281

Kansanrunous

282

länsimailla k:teen kiinnittää huomiota, samoihin
aikoihin sekä satuihin että lauluihin, mutta
opsi-mäisissä julkaisuissa pidettiin silmällä
yksinomaan kaunokirjallista puolta ja niitä
muodosteltiin senvuoksi aivan mielivaltaisesti. 1800-luvulla
alkoi etupäässä Ilerderin ja Grimm-veljesten jul
kaisujen ja tutkimusten johdosta päästä
vähitellen valloille oppineissa piireissä käsitys, että
kaikkia lajeja kansanrunoutta olisi kerättävä ja
sellaisenaan julkaistava, niissä kun kuvastuu
kansojen luonne ja vaiheet aina historiantakaisista
ajoista alkaen. 1800-luvun keskivaiheilla keräys
pääsi miltei kaikissa sivistysmaissa vauhtiin.

Kun keräykset on alettu näin myöhäisenä
aikana, on selvää, ettei niistä vielä ole ennätetty
saada kuin pieni osa julkaistuksi ja tutkimuskin on
monissa suhteissa vasta alulla. K:n ensimäisinii
tutkijoina pidetään tavallisesti Grimm-veljeksiä
(ks. t.). Tutkimusmenetelmä on ollut ja on
vieläkin kovin häilyvällä kannalla. Kansansatujen
ks. t.) tutkimiseen sekii Kalevalan runoihin ja
Eddaan on pääasiallisesti menetelmiä käytetty.
Muut k:n alat ovat vielä jokseenkin selvittämättä
ja tutkimukset niistä ovat kovin hajanaisia.

Suomalaiseen kansanrunouteen kiinnitti
ensimäisenä huomiota Taneli Juslenius. Mutta
Henrik Gabriel Porthanin ansioksi on luettava,
että niitä tieteellisiä tutkimuksia varten
yleisemmin alettiin kerätä. Pieniksi keräykset jäi
vät (Lencqvist, Ganander. Topelius. K. A.
(Gottlund. A. I. Arwidsson, A. J. Sjögren, A.
Pop-pius), kunnes 1831 perustettiin Suomalaisen kir
jallisuuden seura, ja Kalevalan ilmestyminen
teki kansanrunouden muistiin kirjoittamisen
kansalliseksi tehtäväksi. Mainittu seura lähetti vv.
1845-48 kuusi stipendiaattia k:ta keräilemään.
V. 1854 oli 6 miestä liikkeellä, vv. 1845-61
kaikkiaan kolmekymmentä kerääjää, jotka toivat
kaikkia lajeja kansanrunoutta. 1870-luvun lopulla oli
Suomalaisen kirj. seuralla koossa koko suuret
kansanrunouskokoelmat. Ne käsittivät 101 eri
henkilön muistiinpanot. Joukossa oli melkoisen
suuriakin kokoelmia. Niinpä D. E. D.
EuropÆuk-sen 2,800 numeroa käsittävä runokokoelma, johon
vielä tulee 58 satua, 55 itkuvirttä sekä
sananlaskuja ja arvoituksia, Elias Lönnrotin 2.100
runoa, Saxbäekin 1.200. Ahlqvistin 1,000 runoa.
— 1870-luvun keräilijöistä on mainittava A.
Borenius (Lähteenkorva) ja A. Genetz. Julius
Krohnin kansanrunouteen soVelluttama
tutkimussuunta antoi keräyksille 1880-luvulla ennen
aavistamattoman vauhdin. Sanomalehdissä
kehotettiin kansalaisia lähettämään mainitulle
seuralle kokoelmia ja selvitettiin kaikkien
toisintojen vertailevalle tutkimukselle olevan
tärkeitä ja että oli saatava muistiinpanoja joka
pitäjästä, että siten voitaisiin selvitellä ?ri
toisintojen synty ja leviäminen. Vv. 1880-1900 otti
keräyksiin osaa n. 550 henkilöä, joista monet
lähettivät useita eri kertoja kokoelmia. Parissa vuosi
kymmenessä kerääntyi siten seuralle satuja n.
22.000, runoja 12.000, lauluja 13.700, loitsuja
■6,500, taikoja 40,000. leikkejä ja tapainkuvauk
sia 1.470. itkuvirsiä 330. sananlaskuja 75,000.
arvoituksia 24.000, sävelmiä 4.500, siis yhteensä
n. 200,000 numeroa. Kuluvalla vuosisadalla ei
keräys ole ollut laimenemaan päin. Siihen on
ottanut osaa 1901-11 n. 280 henkilöä, jotka ovat
lähettäneet lähes 100,000 numeroa eri lajeja kan-

sanrunoutta. Etevimmiit. kerääjät 1880-1911 ovat:
Kaarle Krohn ja Vihtori Alava, kumpikin n.
3,000 runoa (satujen kerääjistä ks.
Kansansadut), V. Porkka (ks. t.) 2,000 ja Ad.
Neovius n. 2,400 runoa, A. Rytkönen 2,100, Viiinö
Salminen n. 1,500 ja J. Fr. Ruotsalainen 1.000
runoa. j. n. e. satujen, taikojen, sanani iskujen
keräyksistä ks. erikoisartikkeleita. Tähänastiset
Suomalaisen kirjallisuuden seuran hallu.su
käsikirjoituksina säilyneet kokoelmat käsittävät
kaikkiaan n. tullannen eri henkilön keräykset, n.
350,000 numeron kansanrunoutta. Julkisuuteen ei
niistä ole saatettu kuin pieni osa satuja, runoja,
taikoja ja sananlaskuja. Tutkimuksista ks. K
a-I e v a 1 a, Kansansadut, Loitsut, Taiat.
Tarkemmin kuin miltei missään on Virossa
kerätty kansanrunoutta. Ensimäinen huomattava
kerääjä oli A. F. J. Kntlpffer — n. 600 numeroa
runoja. Kalevipoegin (ks. t.) yhteydessä on
mainittu Faehlmann, Kreutzwald y. m. Mutta
suu-renmoisimman keräyksen järjesti J. Hurt (ks. t.),
keräyttäen n. 217,000 numeroa kansanrunoutta ja
Eisen (ks. t.), joten muistiinpannun
mmiuro-määrä tätä nykyä nousee n. 280,000. Neus, Hurt
ja Eisen ovat virolaisia kokoelmia suuremmassa
määrin julkisuuteen toimittaneet. Liiviläistä ja
vepsäläistä kansanrunoutta on kerännyt E. N.
Setälä. Muilta s u o m a 1 a i s-u g r i 1 a i s i 11 a
kansoilta ovat Ahlqvist, Aminoff. Castrén, Genetz,
Kannisto, Karjalainen, Paasonen, Porkka.
Wich-inann sekä unkarilaiset Munkdcsi, Päpay,
Re-guly kirjoittaneet muistiin suuret määrät
kansanrunoutta. Etenkin mordvalaisilta ja voguleilta
on saatu paljon lyyrillisiä lauluja, kaikilta
suom.-ugrilaisilta kansoilta satuja sekä mytologisia
tietoja. Osa kokoelmista on tullut julkisuuteenkin
mainitun seuran aikakauskirjassa. Vertailevia
tutkimuksia sitävastoin niistä ei vielä ole olemassa.

V. 1878 perustettiin Lontoossa ..Folklore
Society", jonka tarkoituksena on kansanrunouden
julkaiseminen ja tutkiminen. Seuralla on oma
äänenkannattajansa „Folklore". — Tanskassa
alkoi ensimäisenä Svend Grundtvig (ks. t.)
julkaista kansanrunoutta 1853, „Danmarks gamle
folkeviser" sekä vihoittain „Gamle danske
miu-der i folkemunde" (1854-63). Keräystä ja
tutkimusta ovat jatkaneet A. Olrik sekä E. T.
Kristensen. He perustivat 1883 ..Dansk samfund til
indsamling af folkeminder" ja julkaisivat sarjan
„Jydske folkeminder", äänenkannattajana oli
..Dania" (1890-1903), v:sta 1904 ..Danske studier".
Etevin Tanskan tutkijoista on juuri A. Olrik.
— Norjassa ovat tärkeimmät julkisuuteen
tulleet kokoelmat Asbjornseuin ja J. Moen „Norske
folkeeventyr" (1842-52) sekä Bangeu laaja
loitsujulkaisu ..Norske hexenformularer og
ma-giske opskrifter". Tutkijoista on mainittava
S. Bugge ja M. Moe. — Ruotsissa on
keräily viime aikoihin asti ollut laivan vähäpätöistä.
Julkaisijoista mainittakoon Afzelius,
Hyltén-Cavallius, Eva Vigström, joka on
aikakauskirjassa ..Svenska landsmål och sveuskt
folklif" painattanut keräyksiänsä.

Suomen ruotsalaista kansanrunoutta
on keräyttänyt Ruotsalainen kirjallisuusseura.
Kokoelmat käsittävät n. 40.000 numeroa eri lajeja
kansanrunoutta: satuja 2,000, tarinoita ja
.-nuis-telmia 1,850, pilajuttuja 70, arvoituksia 3,340,
sananlaskuja ja puheenparsia 14.400, kansanlau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0161.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free