Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 287-288 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansansielutiede ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kansantalouspolitiikka ks.
Talouspolitiikka.

Kansantaloustiede ks. Taloustiede.

Kansantanhu ks. Kansantanssi.

Kansantanssi l. kansantanhu. Tanssi
on poljennollinen ruumiinliikunto, joka
suoritetaan soiton (joskus laulun) säestämänä.

Eri kansojen tavallisimmista k:ista
mainittakoon saksalaisten valssi (jota myöskin
nimitetään Allemandeksi), Ländler ja Galoppe,
ranskalaisten menuette, gavotte ja
française, englantilaisten anglaise, hornpipe.
morris ja carrol, skotlantilaisten écossaise
ja reel, irlantilaisten jig,
espanjalaisten bolero, sarabande ja fandango,
italialaisten tarantella ja saltarello,
puolalaisten poloneesi ja masurkka, unkarilaisten
csárdas, ruotsalaisten polskat ja eri
maakuntien tanhut, joita on kokoonpantu näissä
maakunnissa tavatuista tanssimuodoista,
norjalaisten hallingen, springar ja gangar,
tanskalaisten katrillit, syvspring, ruder es j. n. e.
Islannissa ja Fär-saarilla on säilynyt
erityinen tanssitapa, keskiaikuiset n. s.
kansanlaulutanssit.

Pietarporilainen.

Tavallisesti seuratanssit ovat saaneet alkunsa
k:ista; joskus taas seuratanssit ovat
kulkeutuneet takaisin k:iksi; sitä todistavat nimet
sellaiset kuin ankeliini, engelska (anglaise),
alamannia (Allemande), riian vaali (fria valet), inueeta
(menuette), matšuska (masurkka). Usein tanhut
ovat kulkeneet paikkakunnasta toiseen: sitä
todistavat nimet heinäveteläinen, laukaalainen,
valkealan hieno, tai merimiesten ja matkustavaisten
kanssa maasta toiseen, esim. Tanskan, Ruotsin,
Ranskan, ryssän katrilli, kasakka, reppuryssä.
Ovatpa tanhut joskus kansallisen pilkkahengen
tuotteita: siihen viittaavat nimet sellaiset kuin
rempulajalka, raatikkoon, kahvipannu, paakarin
valssi; toisinaan ne esittävät jotain jokapäiväistä
toimintaa kuten suutarinpolska, kyntömiehen
valssi, nuotanrepiäminen, kärriukko, itkupolska,
hapanlohko. Ehkä ovat hyvinkin vanhoja tanhut
sellaiset kuin vanha harmaa, pakana Juha,
karhunpeijaispolska. Ovatpa tanhut joskus saaneet
nimensä opettajansa tai keksijänsä mukaan, esim.
Konnin Faari, Fläskin Kallen valssi j. n. e.

Kumerus.

Viittätoista.

Suurin piirtein voi k:t jakaa kolmeen ryhmään :

1) paritanhuja (kuvio 1) ovat m. m. lantti,
hienohelma, kaakkuri, kullanvaihto,
parikkalainen, Martin vappu, melkutus, torppari, hyllytys
j. n. e.;

2) katrillit, joissa seistään neljällä
kulmalla (kuvio 2); niitä ovat m. m. Räisälän sappu,
tolppatanssi, kakkunassi, Mikon päivä, kumerus,
viittätoista, ristikontra, kiertuli, mylläkkä,
Samuli Purainen, vallanpujari, hurja y. m.;

3) sola- l. kujatanhut, joissa seistään
kahdessa rivissä vastakkain (kuviot 3 ja 4);
niihin kuuluu m. m. vanha loikka, sahan katrilli,
kynkkäliepakko, kujanen, ankeliini, kahilainen,
rihmarulla, pensserin enkeliska, pilkistys,
jänisjahti j. n. e.

Onpa yhdenkin hengen tanhuja, niink.
tikkuristi, vanha piika. Taneli. — Suuria tanhuja taas
ovat purpuri, hollolan-polska ja sellaiset
tunnetut tanhut kuin esim. koiviston-polska ja
niittotanhu, joitten kahden viimemainitun
kansanomaista alkuperää kuitenkin täytyy epäillä.

Vanhojen k:ien uudelleen käytäntöön
ottamiseksi perustettiin Tukholmaan yhdistys „Svenska
folkdansens vänner” (1893), Helsinkiin
„Suomalaisen kansantanssin ystävät” (1901) ja „Brage”
(1906) sekä Kööpenhaminaan „Foreningen til
folkdansens fremme” (1901). Muissa maissa ei
tietääksemme vielä ole pantu alulle tällaista
liikettä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>