Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansantribuuni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kertaa käytävä sama matka periessään yhtä
suuren vakuutusmaksun kymmenpennisissä.
K:n kotimaa on Englanti. Jo 1852 eräs
parlamentin asettama komitea kiinnitti
hallituksen huomion siihen, että k. voisi
saavuttaa sangen laajan levenemisen Englannissa,
jossa kansa varsin hyvin käsittää vakuutuksen
merkityksen, mutta että olisi pidettävä huolta
siitä, etteivät taloudellisesti heikoille perusteille
rakennetut laitokset saisi ryhtyä k.-liikettä
harjoittamaan, koska ne toinen toisensa jälkeen
tekevät vararikon aiheuttaen jäsenilleen suuria
taloudellisia vahinkoja. Tämän jälkeen usea eri
yhtiö ryhtyi k:ia myöntämään, m. m. 1848
perustettu henkivakuutusyhtiö „Prudential”, joka
1854 otti tämän liikkeenhaaran ohjelmaansa.
„Prudential”in menestys on tällä alalla ollut
erinomainen. V:n 1910 päättyessä sen antamien
vakuutuskirjojen lukumäärä oli liki 19 miljoonaa.
— Englannin ohella on Ameriikka
k.-liikkeelle tärkeä maa. V. 1909 oli k:sten
yhteenlaskettu määrä Yhdysvalloissa 2,968 miljoonaa
dollaria. Kansanvakuutustoiminta alkoi
Yhdysvalloissa 1873; suurimmat sitä harjoittavat yhtiöt
ovat „Prudential insurance company of America”
Newarkissa ja „Metropolitain” New Yorkissa. —
Saksassa alkoi eräs itävalt.
henkivakuutuslaitos jo 1875 harjoittaa k.-liikettä, mutta tulokset
olivat kuitenkin huonot. V. 1882 ryhtyi
ensimäinen saks. henkivakuutusyhtiö „Friedrich
Wilhelm” Berliinissä myöntämään
kansanvakuutuksia, mutta vasta henkivakuutusyhtiö „Victoria”n
1892 otettua tämän toimialan ohjelmaansa, k.
saavutti Saksassa menestystä. K.-kanta Saksassa
oli 1910 1,611,292,448 Saks. mk., mistä määrästä
„Victoria”n osalle tulee 752,410,647 Saks. mk.
— Itävallan ja Sveitsin k.-liike ei vedä
lähimainkaan vertoja edellämainituissa kolmessa
maassa saavutetuille tuloksille. — Tanskan
suurin k:ta harjoittava yhtiö on „Dansk
Folkeforsikringsanstalt”, jonka vakuutuskanta oli 1910
päättyessä 42,653,408 kruunua. — Suurin osa
k.-kantaa Ruotsissa kuului „Svenska
lifförsäkringsanstalten Trygg”ille, jonka
vakuutuskanta 1910 lopussa oli 112,071,617 kruunua. —
Suomessa ryhtyi 1908 varsinaista k.-liikettä
harjoittamaan 1905 perustettu
„Henkivakuutusosakeyhtiö Fennia” Turussa. Yhtiön k.-kanta
oli 1909 :n päättyessä vakuutustarkastajan
kertomuksen mukaan 15,371,131 mk.
„Vakuutusosakeyhtiö Kaleva” ja „Keskinäinen
henkivakuutusyhtiö Suomi” ottivat tämän liikkeenhaaran
käytäntöön 1911. — K:n suuret haitat ovat
aiheuttaneet useita uudistusehdotuksia, jotka
kuitenkin kaikki ovat jääneet ilman mainittavia
tuloksia. Tärkeimmät näistä ovat saksalaisten
Hitzen, Petersin, Bleicherin y. m. ehdotukset.
— Sveitsissä ovat eri kanttonit koettaneet
ratkaista k.-kysymyksen eri tavoilla.
Maaliskuun 29 p. 1899 kanttoni Neuchâtel julkaisi
k.-kassan perustamista tarkoittavan lain, jonka
avulla koetetaan järkiperäisellä ja vakavaraisella
järjestysmuodolla kehoittaa ja helpottaa
säästämistä, vakuutusta ja huolenpitoa. Vakuutuksen
saavat ottaa kaikki kanttonissa asuvat henkilöt,
jotka ovat täyttäneet 18 vuotta.
Vakuutussumman tulee olla vähintään 100 frangia ja se saa
olla enintään 5,000 frangia, elinkorko on
vähintään 30 ja enintään 100 frangia kuukaudessa.
Kanttoni maksaa kunkin vakuutetun puolesta
avustusta eri suuria määriä, jotka vaihtelevat
iän mukaan 5-20 %:iin vakuutusmaksun
määrästä. Lisäksi valtio suorittaa kassan kaikki
kustannukset. Mainittakoon vielä, että Sveitsissä cn
St. Gallenin kunta tehnyt henkivakuutus- ja
vanhuusvakuutussopimuksen yksityisen
vakuutusyhtiön kanssa myöntäen kullekin jäsenelleen, joka
vakuutuksen ottaa, erityistä avustusta.
— Venäjällä julkaistiin v. 1905 eräs laki, jonka nojalla
valtion säästökassat ovat oikeutetut
kansanvakuutusliikettä harjoittamaan, mutta tämän
kokeen tulokset ovat pienenlaiset. H. II.
Kansanvalistusseura. Aloite
Kansanvalistusseuran perustamiseen tehtiin Jyväskylässä 1872
pidetyssä kansakoulukokouksessa, seuran
ensimäiset säännöt vahvistettiin 30 p. lokak. 1873 ja
perustava kokous pidettiin kesällä 1874, minkä
jälkeen käytännöllinen työ alkoi. Seuran
tarkoitus on työskennellä kansanvalistuksen
edistämiseksi etupäässä Suomen suomenkielisen väestön
keskuudessa. Jäseneksi voi liittyä jokainen
henkilö, joka suorittaa vuosittain 3 mk. tai kerta
kaikkiaan 40 mk.; jäseniksi liittyneet
yhdistykset, osuuskunnat, koulut, kirjastot sekä muut
yhdyskunnat ja laitokset suorittavat vuosittain
vähintään 5 tai joka 25:s vuosi vähintään 60 mk.
Vuosimaksunsa vastineeksi saa jäsen seuran
toimittamia tai muulla tavoin hankkimia julkaisuja
toimikunnan harkinnan mukaan. K:n asioita
hoitaa Helsingissä oleva toimikunta. — Seurasta on
vähitellen tullut vapaan kansanvalistustyön
tärkeimpiä keskuksia Suomessa. „Toimitusten”
lisäksi (v:n 1910 loppuun ilmestynyt 156 n:oa) on
K. julkaissut suuren joukon muutakin yleistajuista
kirjallisuutta, josta mainittakoon jatkuvat
sarjat „Maantieteellisiä kuvaelmia”, „Elämäkertoja”,
„Suomen maakunnat” ja „Kansanvalistusseuran
kalenteri”. Uranuurtavan työn ovat tehneet K:n
laulu- ja soittojuhlat (juhlalaulajaiset
Jyväskylässä 1881, ensimäinen laulu- ja soittojuhla
Jyväskylässä 1884). Kansan laulu- ja soittokuntain
tarpeeksi on toimitettu suuri joukko
säveljulkaisuja. Kansanopistojen hyväksi K. on toiminut
paljon, varsinkin opistojen alkuaikoina,
Kansankirjastotoimen edistämiseksi on seura antanut
vuosittain palkintoja kirjastoille, perustanut
kirjain ja kirjastotarpeiden välitysliikkeen,
julkaissut kirjastonhoitokirjallisuutta ja
„Kirjastolehteä” y. m. (ks. Kansankirjastot).
Nykyisin on seuran palveluksessa erityinen
kirjastosihteeri. Luentotoimintaa on ylläpidetty valtion
avustuksella. Seuran toimialoihin kuuluu vielä
taikalyhtyliike. — Seuran tärkeimpänä
tulolähteenä on kustannusliike. Valtioapua K. on
saanut ainoastaan lyhyen aikaa luentotoimintaa
varten ja kansankirjastopalkinnoiksi.
Längmanin varoista K. on v:sta 1882 alkaen
nauttinut pientä vuotuista apurahaa. Seuran haltuun
karttuneissa lahjoitus- y. m. rahastoissa oli v:n
1910 lopussa varoja 320,208 mk, josta summasta
109,348 mk kansanopistojen ja 89,717 mk
kansankirjastojen hyväksi määrätyissä rahastoissa,
17,040 mk „Tammikuun 14 p:n rahastossa”
palkintojen jakamiseksi vanhoille lastenopettajille
ja loput seuran vapaasti käytettäväin rahastojen
varoja. — Haaraosastoja on seuralla
parikymmentä, joista 10 varsinaista toimivaa osastoa.
Seura oli alkuaan kaksikielinen, mutta on viime
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
