- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
293-294

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanvalistusseuran kalenteri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vuosina ainoastaan poikkeuksittain julkaissut
ruotsinkielistä kirjallisuutta. Seuran esimiehinä
ovat olleet S. J. Cleve 1874-81, Yrjö-Koskinen
1881, Julius Krohn 1882-84, A. Meurman
1885-1905, E. G. Palmén 1906-08 ja Arvi Grotenfelt
v:sta 1909. Ensimäisinä sihteereinä olivat Jaakko
Päivärinta 1874-78, A. A. Granfelt 1878-1907
sekii v:sta 1907 V. Voionmaa. V. V-aa.

Kansanvalistusseuran kalenteri on vanhin ja
yleisimmin tunnettu suomalaisista
helppohintaisista, kansanomaisista vuosikirjoista. Sen
ensimäistä vuosikertaa 1881 painettiin 6,000 kpl.
Painosmäärä on sitten säännöllisesti suurentunut
nousten viime vuosina 30,000 kpl:een; sivuluku on
vaihdellut 178:sta 335:een, hinta on ollut nid. 1 mk.
25 p. ja sid. 1 mk. 75 p. Kalenterin
sisällyksenä on ollut almanakka, jonka nimistö on
saanut yleisen tunnustuksen suomalaisen yleisön
keskuudessa, käytännöllisiä tietoja eri aloilta sekä
laaja tekstiosasto. Vv. 1905-08 julkaistiin
kalenterista n. s. laajempi laitos, jossa oli erityinen
yli 100-sivuinen, yleisiä käytännöllisiä ja
varsinkin tilastotietoja sisältävä osasto.
Käytännöllisistä syistä ja voidakseen paremmin vastata
tarkoitustaan on tämä osasto monin verroin
laajennettuna v:sta 1909 julkaistu kokonaan eri
kirjana nimellä „Kansanvalistusseuran
tietokalenteri”. V. S.

Kansanvalistustyö. Suurimman osan yleistä
valistustyötä maassamme suorittavat valtion ja
kuntain pysyvät valistuslaitokset, etupäässä
koulut. Tämän valistustyön rinnalla on erinäisten
laitosten, vapaitten yhdyskuntain ja yksityisten
henkilöitten harjoittamalla vapaalla
valistustyöllä suuri merkitys vanhempain ikäluokkain
valistamisessa ja yleisen kansalaissivistyksen
levittämisessä. — Vanhimpia k:n harrastajia ovat
ylioppilasosakunnat, jotka jo
1840-luvulla julkaisivat kansankirjasia ja pari
vuosikymmentä myöhemmin panivat alkuun
„kansantajuisten esitelmäin” pitämisen. Myöhemmin ovat
osakunnat innokkaasti jatkaneet työtä ja
varsinkin kansanopistojen perustamisessa ja
kotiseutuharrastusten herättämisessä ansiokkaasti
toimineet. Ensimäinen yksinomaan k:tä
harrastava yhdyskunta oli 1874 perustettu
Kansanvalistusseura (ks. t.). Vastaava
ruotsinkielinen järjestö on v. 1882 perustettu Svenska
folkskolans vänner
(Ruotsalaisen
kansakoulun ystävät) seura; sen melkoisten rahastojen
korkoja käytetään etupäässä ruotsalaisten
kansanopetuslaitosten kannattamiseen. — Suuri osa
nykyajan k:tä suoritetään edistysseuroissa tai
niiden välityksellä. Nuorisoseurat pitävät
jäsentensä valistamista ja kehittämistä tärkeimpänä
tehtävänään, ja nämä seurat sekä raittius-,
työväen-, ammatti- ja naisyhdistykset vaikuttavat
ympäristöjensäkin valistamiseksi esitelmiä,
oppikursseja, iltamia, näytelmiä y. m. s. tilaisuuksia
järjestämällä. — Pääkeinoja vapaankin valistustyön
tarkoitusten saavuttamiseksi on opetus.
Kansakoulujen yhteyteen v:sta 1893 alkaen järjestetty
vapaaehtoinen, valtion kustantama
jatko-opetus on vasta alussaan. Erinomainen menestys
sitävastoin on ollut paikallisten
kannatusyhdistysten ylläpitämillä ja valtion avustamilla
kansanopistoilla, mitkä nykyisin lienevät
maaseutujen tärkeimpiä laitoksia vapaata
kansalaisopetusta varten. Useissa kaupungeissa on
olemassa kaupunkien kustantamia
työväenopistoja (Tampereella 1899, Oulussa 1907, Turussa
1908, Viipurissa 1908, Kotkassa 1910) tai
työväen kursseja (Helsingissä, Vaasassa,
Porissa, Pietarsaaressa y. m.), mitkä ovat saaneet
alkunsa 1890-luvulla pidetyistä
„kansanopistokursseista”. Toimihenkilöittensä kehittämiseksi
ovat jotkut edistysjärjestöt perustaneet enemmän
tai vähemmän pysyviä vapaita opistoja
(Raittiusopisto, Osuustoimintaopisto). Yliopistossa on
v:sta 1894 lähtien silloin tällöin pidetty
suurelle yleisölle aiottuja lomakursseja ja
kansakoulunopettajia varten on yliopistossa v:sta
1907 alkaen pidetty vuotuisia
jatkokursseja. Valtion kannatuksella pidettiin vv.
1906-09 ympäri maata suuri määrä
luentokursseja, joita Kansanvalistusseura ja Svenska
folkskolans vänner seura järjestivät. Aivan
viime vuosina on ryhdytty järjestämään n. s.
kansalaisopintoja, joiden tarkoituksena
on tutkintojen suorittaminen eri oppiaineissa
siihen tapaan, jota Raittiuden ystäväin v. 1902
alkuunpanemissa raittiustutkinnoissa on
noudatettu, tai vapaampain opiskelujen
harjoittaminen „opintopiireissä”, joita edistysseurain jäsenet
tai muut kansalaiset keskuudessaan perustavat.
— Vapaan kansanvalistustyön perustaksi ja
toiselta puolen myöskin huipuksi on katsottava
kirjastoja, joidenka edistäminen on
kansanvalistusrientojen tärkeimpiä silmämääriä (ks.
Kansankirjastot). Useat vapaata
valistustyötä harjoittavat suomalaiset kansanjärjestöt ja
laitokset ovat yhdessä asettaneet erityisen
Valistusjärjestöjen yhteistoimikunnan,
joka m. m. toimeenpanee
kansanvalistuskokouksia (ensimäinen pidetty
Helsingissä 1909, toinen Lahdessa 1910, kolmas
Hämeenlinnassa 1911). [„Yhteiskunnallinen
käsikirja”, „Kansanvalistuskokousten pöytäkirjat”,
„Kirjastolehti”.]

Viime vuosikymmeninä on useissa
sivistysmaissa kehittynyt huomattavia
kansanvalistusliikkeitä. Useimmat näistä liikkeistä
kohdistuvat määrättyihin ihmisryhmiin, kuten
uskontokuntiin, ammattiryhmiin, yhdistyksiin,
puolueisiin y. m., rajoitettuihin alueisiin tai erityisiin
valistushaaroihin, kuten kirjain levittämiseen,
kirjastoihin, opetukseen, luentoihin, näyttelyihin,
teattereihin ja muuhun taiteeseen j. n. e.
Seuraavassa mainitaan ainoastaan sellaisia
tärkeimpäin sivistysmaitten kansanvalistusliikkeitä, jotka
tarkoittavat kansan yleisen kansalaissivistyksen
kohottamista tai joilla muuten on yleisempää
merkitystä. — Ruotsin vanhemmat
kansanvalistusta harrastavat yhdistykset ovat
pääasiallisesti vain julkaisseet yleistajuista kirjallisuutta.
Viime aikoina ovat samalla alalla suurella
menestyksellä toimineet Upsalan
ylioppilasyhdistykset „Verdandi” (per. 1882) ja „Heimdal” (per.
1891). Tukholmassa 1880 perustettu
„Arbetarinstitut” on ollut herätteenä lukuisain
työväenopistojen perustamiseen ympäri maata.
Valtion myöntämäin kannatusvarain nojalla on
erityisten „luentoyhdistysten” välittämä luentotoimi
viime vuosina ollut hyvässä vauhdissa. Sen
ohella on edistysseuroissa, etupäässä
Goodtemplar-raittiusjärjestössä, perustettu n. s.
„opiutopiirejä” (studiecirklar; niitä oli
Goodtemplar-järjestössä työvuonna 1909-10 toimessa yli puolen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0167.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free