- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
305-306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansayksilö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

305

sessa osakunnassa 1874 silloinen kuraattori O 11 o
Donner (ks. t.), ja ensimäiset saavutukset
tulivat ensi kerran yleisön nähtäviksi Suomen
yleisessä näyttelyssä Helsingissä 1876. Keräystyötä
jatkettiin ja kokoelmia ylläpidettiin osittain
hallituksen myöntämällä %’altioavulla osittain
yksityisten kerääjien toimesta ja iltahuveilla
kootuilla varoilla. Jo lopulla v. 1879 asetettiin
museolle varsinainen hoitaja, joksi tuli museoasian
innokkain ajaja Theodor Schvindt.
Tut-kimusretkeilijöiltä saatiin kokoelmia myös
suomensukuisten kansain, kuten inkeriläisten,
virolaisten, mordvalaisten ja tseremissien alueilta.
Kokoelmien kasvaessa ja taloudellisen aseman sen
kautta käydessä yhä vaikeammaksi tarjosivat
ylioppilasosakunnat 1887 kokoelmansa valtion
huostaan, johon ne samoinkuin Yliopistonkin
historialliset ja kansatieteelliset keräelmät Arm.
julistuksella elok. 17 p:ltä 1893 otettiiukin. Kuu
sitäpaitsi Muinaismuistoyhdistyksen kokoelmat
samalla joutuivat saman virallisen hoidon
alaisiksi (ks. Muinaistie te eilinen
toimikunta), tarjoutui tilaisuus liittää eri tahoilla
keräellyt kokoelmat yhteen. Valtion
historiallis-kansatieteellisen museon kansatieteellinen osasto
tuli siten käsittämään kokoelmia paitsi
Suomesta ja suomensukuisista myöskin
vierassukui-sista kansoista. Muutamat osakunnat jatkoivat
edelleenkin osittain omilla varoillaan esineitten
keräilyä alueiltaan, ja hallituksen määräraha
kokoelmien kartuttamiseen oli alusta pitäen 1,000
mk. v:ssa. V:n 1894 jälkeen, jolloin Antellin
iks. t.) testamenttivaroja ruvettiin tieteellisiäkin
ostoja varten käyttämään, ovat kansatieteelliset
kokoelmat, niin koti- kuin ulkomaisetkin,
suuresti karttuneet (ks. A n teliin kokoelmat).
— Ylioppilasosakuntien museo on sijainnut
seuraavissa rakennuksissa: 1876-79
Aleksanterinkadun 15 :ssä, 1S79-S0 Unioninkadun 27:ssä,
1880-87 alkeisopiston talossa Ratakadulla ja
1887-93 Unioninkadun 20:ssa, jossa kokoelmia
säilytettiin niitten valtion huostaankin
jouduttua aina niiden uuteen museotaloon
muuttamiseen asti 1910. ks. Kansallismuseo ja
Ulkomuseo. V. T. S.

Kansayksilö, yksi erityinen kansa
kokonaisuudeksi ajateltuna. -4. Or.

Kanseri (lat. cancer = rapu) ks. Syöp i.

Kansi, laivanrak., aluksen ylälaitoja yhdistävä
päällys rungon vahvistamista, vedenpitämistä,
kansilastin säilyttämistä y. m. varten.

F. IV. L.

Kansipatteri, ne tykit, jotka ovat asetetut
sota-aluksen yläkannelle.

Kansiupseeri, upseerin ja aliupseerin välinen
arvoaste meriväessä. Kansiupseereja ovat
sota-aluksissa perämiehet, puosmannit,
ainevaraston-hoitaja, mekanikko y. m. il. v. E.

Kansleri (lat. canccllä’rius, ruots. kansler,
saks. Kanzler, ransk. chancelier, engl. chancellor),
virkamies, jonka tehtävänä on asiakirjain
laatiminen ja lähetettäviksi toimittaminen,
ekspediee-raaminen. Jo Rooman valtakunnassa oli sen
loppuaikoina cancellarius niminen virkamies,
joka aitauksen (cancelli) ääressä seisoen otti.
vastaan suullisia ja kirjallisia esityksiä. Keskiajan
ruhtinailla oli k:insa, joka samalla oli asiakirjoja
laativan viraston, kanslian, päällikkö ja
hallitsijan vaikutusvaltainen neuvonantaja. K:eiksi

306

otettiin alkuaan hengellisen säädyn miehiä;
useissa maissa esiintyvä
valtakunnankanslerin (arkkikanslerin) virka oli joskus
sidottu määrättyyn kirkolliseen virkaan: esim.
Saksassa oli Mainzin arkkipiispa valtakunnan
kanslerina. Ruotsissa oli olemassa kuninkaan
kansleri ainakin 1200-luvun alussa.
Keskiajan lopulla oli Strengnäsin piispa
valtakunnan kanslerina. Kustaa Vaasan ja Eerik
XIV:n kanslereilla ei ollut tätä arvonimeä;
Juhana III:n aikana valtakunnankanslerin arvo
uudistettiin, mutta vasta Kustaa II:n Aadoltin
hallitessa siitä tuli todellinen valtionvirka
mää-rättyine tehtävineen. V:n 1626
kansliajärjes-tyksen mukaan k. oli kanslian (ks. t.) esimies,
jonka hoidettavina oli asiakirjain ekspeditsionin
ohessa myöskin eräät hallinnolliset tehtävät,
ensisijassa ulkopolitiikka, koululaitos y. m. Kustaa
II:n Aadolfin ja Kristiinan aikana antoi Axel
Osenstjernan persoonallisuus kanslerin viralle
erikoisen merkityksen, jota seuraavat kanslerit Erik
Oxenstjerna ja Magnus Gabriel De la Gardie
eivät kyenneet ylläpitämään. Viimemainitun
poistuttua valtakunnankanslerin virasta 1680 sitä ei
enää täytetty; valtakunnan-k:n sijaan tuli
kans-liapresidentti (ks. t.). Vv. 1792-99 oli silloisella
ulkoasiain hoitajalla F. Sparrella
valtakunnankanslerin arvonimi. Valtakunnankanslerilla oli
Juhana III:n aikana lähimpänä miehenään
kansliassa hovikansleri, jolla sittemmin tuli olemaan
erityisiä tehtäviä (ks. Hovikansleri). —
Muutamissa maissa k. on vielä tätä nykyä
eräiden ylimpäin hallitusmiesten arvonimenä.
Englannissa cn lordikansleri (lörd chancellor)
oikeusministeri, ylihuoneen puheenjohtaja y. m.;
raha-asiainministerin virallisena arvonimenä on
verokamarin kansleri (chancellor of the
exchequer); sitäpaitsi on Englannin
ministeris-tön jäseninä Lancasterin ja Irlannin kanslerit.
Saksassa on valtakansleri (Reichslca:izlcr)
valtakunnan pääministeri. Sveitsissä on
liittokansleri (Bundeskanzler) liittokanslian
esimies. — Kanslerin nimi on eräissä maissa,
esim. Ruotsissa ja Suomessa, yliopistojen
ylimmällä hallitusmiehellä; sitäpaitsi on Ruotsissa
ja Suomessa olemassa sijaiskansleri (ks.
Yliopisto). Myöskin ritarikuntien korkeinta
toimimiestä sanotaan kansleriksi. ./. F.

Kanslia (mlat. cancelUVria, ruots. kansli, saks.
Kanzlei, ransk. chancellerie, engl. chancer*/).
alkujaan se aitauksella (lat. cancelli) ympäröity
paikka, jossa asianomaiset virkamiehet ottivat
vastaan tulevia asiakirjoja ja laativat meneviä;
sittemmin itse se virasto tai viraston osasto,
jossa asiakirjain vastaanotto, asiain esiteltäviksi
valmistaminen ja viraston päätösten ekspeditsioni
suoritetaan. — Keskiajan ruhtinailla oli useissa
maissa k:nsa. joka hallitsijan vallan kasvaessa
saavutti suuren merkityksen; k:n ylimmät
virkamiehet olivat usein samalla hallitsijan
neuvonantajia (vrt. Kansleri); aikaa myöten k.
jakautui eri toimituskuntiin, joiden päälliköt
Ranskassa ja Englannissa valtiosihteerien nimellä
lopulta kohosivat ministerien asemaan. —
Ruotsissa k. esiintyy erikoisena virastona 16:nnella
vuosis., Kustaa Vaasan ajoista lähtien; silloisen
k:n tehtävä rajoittui kuninkaan kirjeitten
ja muiden asiakirjain ekspeditsioniin; k:n
virkamiehet olivat halpasukuisia kirjureita. Kustaa

Kansayksilö—Kanslia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0173.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free