- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
307-308

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansayksilö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kansliajärjestys— Kant

308

II :n Aadolfin hallitessa k. järjestettiin uudelle
kannalle. Siitä tuli kollegiaaliuen virasto, jonka
etupä.iss .i oli kansleri ja kaksi kanslianeuvosta;
se sui sittemmin nimekseen kansliakollegi.
Sen ohessa, että k. edelleen pysyi yleisenä
ekspeditsionivirastona, siitä samalla tuli
hallintovirasto, jossa myöskin asiallisesti
käsiteltiin erikoisia hallinnollisia asioita,
ulkopolitiikkaa, kouluja ja armeliaisuuslaitoksia y. rn.
koskevia kysymyksiä. 18:nnella vuosis. k.
jakaantui toimituskuntiin, joiden lukumäärä
vaihteli ja joiden päälliköillä tavallisesti oli
valtiosihteerin nimi. V. 1801 vanha
kansliakollegi lakkautettiin; mutta edelleenkin oli
olemassa Kunink. Majesteetin kanslia
toimituskun-tiueen, joista 1840 muodostettiin Ruotsin
nykyiset departementit (ministeriöt). —
Suomessa 1809 perustettu liallituskonselji (senaatti)
jaettiin Ruotsin k:n tapaan eri toimituskuntiin,
joista yksi oli nimeltään kansliatoimituskunta
sittemmin siviilitoimituskunta). Tätä nykyä k.
esiintyy Suomessa seuraavien virastojen tai
vi-rastonosastojen nimenä: kenraalikuvernöörin k.,
valtiosihteerin virastossa Hänen Majesteettinsa
Keisarin Suomen k., senaatissa talousosaston k.,
lääninhallituksissa liiäninkanslia; myöskin
yliopistolla, valtiopäivillä, kirkolliskokouksella y. m.
on k:nsa. J. F.

Kansliajärjestys (ks. Kanslia). Tätä
nimeä käytetään niistä asetuksista, jotka
sisältävät määräyksiä Ruotsin valtakunnan kanslian
järjestyksestä, tehtävistä, virkamiesten
keskinäisestä työnjaosta y. m. Vanhin k. on v:lta 1612,
A. Oxenstjernan laatima. Sen jälkeen on k:iä
olemassa v:ilta 1613(7), 1618, 1620, 1626
(ensimäinen laaja järjestys), 1651, 1661, 1713, 1719.
1720, 1773, 1801, 1809.

Kansliakieli. Saksalainen k., saksalaisissa
kanslioissa 14:nneltä vuosis. alkaen kehittynyt
saksilaismurteeseen perustuva kirjallinen
saksankielen muoto, jota Luther noudatti
raamatunkäännöksessään ja joka siten tuli
uusyläsaksa-laisen kirjakielenkin pohjaksi. —
Kanslia-tyyli, vanhettuneen sanavarastonsa,
kaavamaisten käänteidensä ja mutkikkaan lauserakenteensa
puolesta yleisestä kirjakielestä eroava kirjakielen
muoto. A. K.

Kansliakollegi ks. Kanslia.

Kanslianeuvos (ks. Kanslia), ennen
eräiden Ruotsin valtakunnan vanhan kansliakollegin
jäsenten arvonimi; tätä nykyä toimistonpäällikkö
Ruotsin departementeissa. Suomessa k. on
kuudennen luokan arvonimi.

Kansliapresidentti, 1680-1790 Ruotsin
kansliakollegin päällikön arvonimi, 1801-09 kuninkaan
ja valtakunnan kanslian päällikön nimi.
Vapauden ajalla k. oli neuvoskunnan ensimäinen mies
ja jonkinlainen pääministeri. K:einä olivat m. m.
Arvid Horn (1710-19 ja 1720-38), K. Gyllenborg
(1739-46), K. G. Tessin (1747-52), A. J. v. Höpken
(1752-61), U. Scheffer (1772-83), G. F. Creutz
(1783-86).

Kanslisti (ks. Kanslia), kirjuri, alempi
virkamies kansliassa.

Kanssi (ruots. sknns), merimiesten yhteinen
asuntosuoja kauppa-aluksissa. F. IF. L.

Kansu, varsinaisen Kiinan luoteisin
maakunta; 351,400 km’, 10,s milj. as. 1. 30 km2:llii.
Itäosa kuuluu Pohjois-Kiinan laakamaahan, on

laajalti löss-kerrosten peitossa. Nämä ulottuvat
myös pitkälle lännessä ja etelässä olevien
vuoristojen. Kuenlunin haarakkeitten, Nansanin (6,000 m
yi. merenp.) ja Tsinlingsanin rinteille. K.
kuuluu Hoanghon jokialueeseen. Ilmasto on
puhtaasti mannermaista talvipakkasineen, sademäärä
alemmilla seuduilla vähäinen, joten vuoristojen
laajat metsät siellä vaihtuvat a roluon toiseen
kasvullisuuteen. Löss-maan tavaton hedelmällisyys
tekee viljan, vihannesten, tupakan, unikon y. m.
viljelyksen tuottavaksi. Nälkävuosia sattuu
kuitenkin usein. Asukkaat, tanguutteja,
mongoleja, duugaaneja, kiinalaisia, harjoittavat lisäksi
matto-, villakangas-, paperi-, puuleikkele- ja
metalli- y. m. teollisuutta, joilla tuotteilla
samoinkuin teellä käydään vilkasta kauppaa K:uun
keskittyviä karavaaniteitä pitkin. Tärkein niistä,
ikivanha, kulkee Hsinganista Nansanin
pohjois-juurta Kuldzaan. Vuorissa on osaksi käytettyjä
kulta-, hopea-, kupari-, rauta- ja
kivihiilikerrok-sia. — Pääuskonto on islami. Pääkaupunki
Lantsou. E. E. K.

Kant, Immanuel (1724-1804), uuden ajan
ehkä suurin ja vaikuttavin filosofinen ajattelija,
synt. 22 p. huhtik. 1724
Königsbergissä
satulasepän poikana, kasvoi
ankaran uskonnollisessa
kodissa. sai
svntymäkau-pungissaan koulu- ja
yli-opistokasvatuksensa, oli
1746-55 enimmäkseen
kotiopettajana maakartanoissa

Königsbergin
ympäristössä, tuli 1755
dosentiksi, 1770 professoriksi.
K. vaikutti sitten koko
ikänsä
yliopistonopetta-jana tuossa syrjäisessä
paikkakunnassa eikä liene
eläessään koskaan käynyt
Itä-Preussin maakunnan ulkopuolella. Vasta 1781
K. perusti oman filosofisen kantansa teoksellaan
..Kritik der reinen Vernunft", kehitti sitä
sitten lukuisissa teoksissa, jotka nopeasti seurasivat
toisiaan v:een 1798 asti. Tultuaan 1796
vanhuudenheikkouden johdosta kykenemättömäksi
jatkamaan yliopistollista opettajatointaan ja
kärsittyään elämänsä viime vuosina surullista
henkistenkin voimien riutumista K. kuoli 12 p.
helmik. 1804. — K:n luonnetta kuvaillaan
esikuvalliseksi tarkassa, täsmällisessä velvollisuuden
noud attam isessa.

K. sai tieteellisen kasvatuksensa vallalla olevan
Leibniz-Wolffilaisen filosofian ja
tieteenharjoituksen vaikutuksen alaisena. Sen oppimuodostus
tosin ei täydellisesti tyydyttänyt häntä, hän oli
tieteellisissä kysymyksissä yhä etsivällä
kannalla; mutta varhaisemmissa teoksissaan hän
kuitenkin poikkeaa siitä ainoastaan syrjäseikoissa.
Hän käsittelee siilien aikaan kirjoitelmissaan
mielellään luonnontieteiden ja filosofian rajalla
olevia kysymyksiä (,,Gedanken von der wahren
Schätzung der lebendigen Kräfte", 1747; „Die
Frage, ob die Erde veralte, physikalisch
erwo-gen", 1754; „Von den Ursachen der
Erderschiitte-rungen", 1756; „Zur Erläuterung der Theorie
der Winde", 1756, y. m.). V. 1755 K. julkaisi
merkillisen teoksensa »Allgemeine Naturge-

Immanuel Kant.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:00 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0174.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free