- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
311-312

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kant ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

311

etua tai hyvää kellekään; esim. ei pieninkään
hätavalhe ole oikeutettu minkään, vaikkapa
kuinka arvokkaan tarkoitusperän saavuttamiseksi.
Teko on siveellinen ainoastaan kun se tehdään
yksinomaan ..velvollisuuden takia", s. o. kun tekijä
mielessään alistuu velvollisuudeksi käsitetyn
siveyslain alle. Jos hän sitä vastoin tekee
velvollisuuden mukaisen teon ..taipumuksesta" („aus
Nei-gung"), sentähden että hänessä on luontaisia
ihmisystävällisiä tunteita ja hän tehdessään hyvää
itse nauttii ..hyväntekemisen suloista mielihyvää"
,,die siisse Lust des Wohltuns"), niin hänen
tekonsa on siveellisesti arvoton. Siveysoppiinsa
nojautuen K. sitten esittää, että nuo ihanteelliset
vakaumukset sielun kuolemattomuudesta,
henkemme siveellisestä vapaudesta sekä Jumalan
olemassaolosta, vaikka niitä ei voida
ymmärryk-senmukaisesti todistaa, kuitenkin ovat oikeutetut
..praktillisen järjen postulaatteina" eli uskona,
joka nojautuu yksinomaan moraaliseen
tietoisuuteemme. Moraalinen tajuntamme vaatii meitä
ajattelemaan, että yliaistillisessa maailmassa,
jota tietopuolinen tutkimuksemme ei voi
saavuttaa, nuo ihanteet ovat toteutettuina ja että me
itsekin kuulumme siihen maailmaan vapaina
henkiolentoina. — Uskonnonfilosofiassaan K.
esittää. että uskonnon ydin on siveellinen mieliala
ja toiminta. Hän tulkitsee useita kristinuskon
erikoisia opinkappaleita siten, että ne
vertauskuvallisesti lausuvat yleisiä,
siveellis-uskonnolli–ia totuuksia. — Estetiikassakin K. on esittänyt
huomattavia oppeja, jotka syvästi ovat
vaikuttaneet uusimpaan kaunotieteeseen. Esineen kauneus
on hänestä siinä, että se muodoltaan on omansa
panemaan tajuamiskykymme sopusuhtaiseen
toimintaan ja sentähden herättää pyyteetöntä,
yleispätevää ja välttämätöntä mielihyvää.

K:n filosofia on erinomaisen mahtavasti
vaikuttanut filosofian kehitykseen. Melkein kaikki
samanaikuiset ja nuoremmat saksalaiset filosofit
saivat häneltä syviä vaikutteita (vrt. Fi oh te,
J. G.. Hegel, G. W. F.). Tosin
»spekulatiiviset idealistit" pian johdattivat Saksan filosofian
urille, jotka suuresti poikkesivat K:n hengestä,
mutta he tunnustivat kuitenkin aina hänet
opettajakseen. Suomen yliopistossa huomattiin
verrattain vähän K:n filosofian vaikutusta.
F. M. Franzén esitti kantilaisia aatteita
parissa väitöskirjassa (1798); samoin A. J.
Lagus filosofian professorina 1805-24).
lSliO-luvulla syntyi Saksan filosofiassa voimakas
pyrintö ..takaisin K:iin"; ryhdyttiin
uudelleen innokkaasti tutkimaan tieto-opillisia
kysymyksiä samassa kriitillisessä hengessä, jota K.
oli koettanut noudattaa. Muodostui
„uuskanti-lainen" oppikunta (F. A. Lange, H. Cohen, P.
No-torp y. m.). Sangen monet muutkin viime
vuosikymmenien filosofiset oppisuunnat Saksassa ja
muuallakin nojautuvat osaksi K:n aatteisiin,
tulkiten ja kehittäen niitä eri tavoin. — K:n
teokset ovat julkaisseet Hartenstein (1838-39, 10 os.,
uudelleen 1807-69, 8 os.), Rosenkranz ja Schubert
(1838-42, 12 os.) y. m.; uusi täydellisempi
painos, joka sisältää myöskin kirjeenvaihdon, K:n
jälkeenjättämät käsikirjoitukset y. m., ilmestyy
v :sta 1900 alkaen Berliinin tiedeakatemian
toimesta. [K:n elämää ja filosofiaa esittävät: K.
Fischer, „I. K." (4 pain. 1898-99, muodostaa I
kaksi osaa hänen uudemman filosofian historiaa-

ni 2

taan); Paulsen, „1. K.’’; Kronenberg, „Kant".
K:n filosofiaa käsittelevästä suunnattoman
laajasta kirjallisuudesta mainittakoon: J. Schulze,
„Erläuterungen üb. des Herrn Prof. K. Critik d.
rein. Vern. (1784): Vaihinger, ..Commentar zu
K :s Krit. d. r. V." (2 os., 1881-92); Caird, „The
critical philosopliy of I. K." (2 os., 1889); vrt.
myöskin Cohen, H. V:sta 1S96 alkaen
ilmestyy Vaihingerin ja muiden toimittama
arvokas julkaisusarja „Kantstudien".] A. Gr.

Kanta ks. Kasvinjalostus ja
Kantakirja.

Kanta-astujat, plantigrnda, ne nisäkkäät,
jotka astuvat koko jalkapohjalleen (planta pedis),
esim. karhut.

Kantaatti (it. cantata, < lat. cantä’rc =
laulaa), mns. 1. 17:nnellä vuosis. Italiassa alkunsa
saanut monijaksoinen soololauluesitys. — 2.
18:nnella vuosis. tämä nimitys vähitellen siirtyi
tarkoittamaan vastaavanlaatuisia, orkesterin
säestämiä lyyrillisiä kuorosävellyksiä, etenkin
sellaisia, jotka ovat sepitetyt jotakin määrättyä
juhlatilaisuutta varten. — Kirkkokantaatteja
sävellettiin 18:nnella vuosis. kirkkovuoden
kaikille juhla- ja pyhäpäiville, päivän tekstiin
liittyviin sanoihin. Niissä oli sekä kuoro- että
soolo-osia, säestyksenä orkesteri ja urut,
päätöksenä tavallisesti koraali. Bach on tällä alalla
luonut lukuisia luonteenomaisuutensa puolesta
merkittäviä mestariteoksia. I. K.

Kantabria (lat. Canta’bria),
roomalais-aikui-nen Espanjan maakunta Biskajan-lahden
etelärannikolla, vastaten nyk. Santanderin
maakuntaa sekä Oviedon itäosaa. Ennen roomalaisvaltaa
siihen luettiin lisäksi Oviedon länsiosa, Vizcaya
ja Guipuzcoa. Asukkaat, sotaisat k :laiset, tekivät
roomalaisille kauan menestyksellistä
vastarintaa, kunnes heidät kukistettiin 19 e. Kr.

Kantabrian vuoret (esp. Cordillera
Canta-brica), vuoristo Pyreneitten niemimaan
pohjoisosassa, Pyreneitten vuorien länsipäästä Galiciaan,
muodostaa etelään loivasti, pohjoiseen jyrkästi
laskeutuen Kastilian ylätasangon pohjoisreunan.
K. v:n pohjois- ja itä-osissa vallitsevat
meso-zooiset, Pyreneitten mukaiseen itä-läntiseen
suuntaan poimettuneet ja vahvasli siirtyneet
kerrokset. Oviedon seuduilla astuu näkyviin
vuoriston perusta, paleozooiset, mesetaa
etelä-pohjoiseen suuntaan poimettuneet ja siirtyneet
kerrostumat: täällä leviävät laajalti n. s.
para-menas, ylätasangot. Korkeimmat kohdat ovat
K. v:n keskiosastossa, Besaya-joen ja Oviedon
välimailla: Torre de Cerredo (2,678 m), Pena Viejä
(2,665 m), molemmat ryhmässä Penas de Europa,
Pena Prieta (2,531 m) y. m. Liikenteelle
tärkeimmät solapaikat ovat: Besayan laakso (rautatie
Santanderista) sekä Pajares-sola (rautat.
Ovie-dosta). — Vuoriston pohjoisosa on hyvin
vaihteleva, erosionin rikkiuurtelema. lukuisine
luoli-neen caiion-laaksoineen (Allerin on 300 m
syvä). Tämä, samoinkuin rinteitten
metsärikkaus, on seurauksena pohjoissivun
saderunsau-desta. Eteläpuoli Leoniin ja Vanhaan Kastiliaan
päin sitävastoin on yksitoikkoista, sadeköyhää.
K. v. erottavat kaksi toisistaan jyrkästi eroavaa
aluetta: kukoistavan Asturian, tvöteliäine,
eteen-pärnpyrkivine väestöineen toimettomasta,
vanhoillisesta Keski-Espanjan kastilialaisesla
kansasta. — K. v:n pohjoispuolella louhitaan suuret

Kanta—Kantabrian vuoret

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0176.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free