- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
321-322

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kantšindžinga ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

321

Kantsindzinga—Kanverttilinjamentti

322

Kantslli.

täydelliset
syrjävar-paat. Taka-Intiassa ja
Isoilla Sunda-saarilla.

K. M. L.

Kantsindzinga
(kirjoitustapa hyvin
vaihteleva), vuori
Himalajalla. Nepalin ja
Sikkimin rajalla,
korkeudeltaan (8,582 m)
maailman kolmas.

E. E. K.

Kantsou, kaupunki Kiinassa, Kansiin
maakunnassa, Kiinan muurin lähellä lleihon varrella;
30-150,000 as. Karavaanitie käy K:n kautta
Kiinasta Tibetiin ja Mongoliaan. E. E. K.

Kantta, kansanomainen kantaatin (ks. t.)
nimitys.

Kanttarelli ks. Helttasienet.

Kanttauspyhä 1. k a n 11 a u s p ä i v ä 1.
k a n 11 a p y h ä, kansanomainen rukouspäivän
(ruots. gàngdag) nimitys, vrt.
Kanttaus-viikko.

Kanttausviikko on yksi vanhain
suomalaisten keväisiä merkkiviikkoja. Erinomaittain se
näkyy olleen sopiva maanviljelystaikojen
teko-aika ja myöhemmin rukousviikko hallavuosien
torjumiseksi. Peltoja siunattiin tällöin
kiertämällä kulkueissa niiden ympäri (arvattavasti
vain Länsi-Suomessa). Myöskin ilmoja
ennustettiin: jos k. oli lämmin, oli kesä myös lämmin,
ja päinvastoin. Viikon vietto näkyy sattuneen
toukok. 20 p:n tienoille ja sen jälkeen.
Toukokuun rukoussunnuntai, viides pyhä pääsiäisestä,
oli kantta u ssu n nuntai.
Pohjois-Karja-lassa k. oli nimenomaan helatorstai-viikko; toisin
paikoin saattoi pyhäaika ulottua helluntaihin
asti. J. L-n.

Kanttori (lat. cantor = laulaja). 1. Alkuaan
seurakunnan esilaulaja, jonka tuli suorittaa
yhteiseen vuoroveisuuseen kuuluva soolo-osa. —
2. Kirkkokuoron ja seurakunta veisuun ohjaaja.
Suomessa on k:n tehtävä siirtynyt lukkarille
(ks. t.). ’ I. K.

Kanukka (Corn us), kasvisuku
Cornaceæ-hei-mossa; n. 30 lajia pohj. pallopuoliskolla ja
pitkin Andes-vuoria. Meillä
rannikko- ja tunturiseuduissa
kasvava ruohot. (Cornus
suecica) on matala yrtti, jolla
on pienet, sinimustat kukat
sarjassa varren latvassa.
Sarjan alla olevat 4 valkeata,
terämäistä lehteä ovat
suojus-Iehtiä. Punaiset,
laimeanma-kuiset luumarjat lopulta
melkein mykerössä. -—
Pensasmaisista k.-lajeista viljellään
meillä puistoissa ja
puutarhoissa C. alba a, valkeata
ja C. sanguineaSL, punaista
pensask:aa, joista
edellisellä on veripunaiset
vanhemmat oksat ja valkeat
luumarjat, jälkimäisellä
vanhemmat oksat ovat
punaruskeat, luumarjat sinimustat. Edellinen kasvaa
Pohj.-Aasiassa, jälkimäinen Keski-Euroopassa ja
Etu-Aasiassa. J- A- H7-

11. IV. Painettu :6/i 12.

Ruohokanukka.

Kanukkapensas ks. K a n u k k a.

Kanunki ks. K a n i i k k i.

Kanuri 1. K a n o r i, kansanheimo Sudanissa,
Bornun pääväestö, H. Barthin arvion mukaan
n. 4 milj. luvultaan. K., ulkomuodoltaan selvä
neekerikansa, on toimekasta, harjoittaa
käsityötä, maanviljelystä ja kauppaa; sen kieli
osoittaa heimoutta teila-kielten kanssa. Uskonto
islam. — K.-heimoa ovat tutkineet m. m. H. Barth,
Koelles, Nachtigal, Hartmann. E. E. K.

Kanuuna (ruots. kanon, < ransk. canon, it.
cannone, < lat. eanna = ruoko), tykki (ks. t.).

Kanuunametalli ks. Pronssi.

Kanuuuavene ks. Tykkivene.

Kanvasti (ransk. canovas, < lat. cannabis =
hamppu), harvasäikeinen hamppukangas,
sittemmin tällaista muistuttava pellavakangas t. m. s.,
joka liimaamalla on tehty kankeaksi. Käytetään
puvuissa j äyki stvsväl i kkeenä.

Kanvertti 1. kamfertti, tieteellisessä
kirjallisuudessamme nyk. tavallisesti: kamferi
(tavallinen k., 1 a u r i n e a-k., japani n-k.,
carn-pliora), kanvertti- 1. kamferipuun (ks. I.)
lastuista vesihöyry tislauksen avulla erotettu ja
sitten härmistämällä puhdistettu, väkevänhajuinen,
väritön, kiteinen, polttavanmakuinen aine. Kem.
kaava CuiH10O. K. haihtuu herkästi, liikkuu
kierrellen veden pinnalla. Ei liukene veteen juuri
ollenkaan, sen sijaan helposti alkoholiin, eetteriin,
rasvaisiin ja eetterisiin öljyihin. Sulaa 175°:ssa.
— K:n käytäntö on verrattain suuri. Enin s!tä
tarvitaan teollisuudessa selluloidin ja eräiden
vähäsavuisten ruutilajien valmistukseen; sen
a!ko-holiliuosta käytetään k.-spriin 1. k.-v i i n a n
nimellä ulkonaisena lääkkeenä; vereen ruiskutetaan
k:ia sydämentoiminnan elvyttämiseksi. K.
kar-koittaa myös koita; sitä sekoitetaan myöskin
erinäisiin ilotulitusesineisiin. — Formosan, Japanin
ja Kiinan tuotanto vallitsee kekonaan
k.-markkinat. Viime aikoina on alettu valmistaa k:ia
jonkun verran myöskin keinotekoisesti, jolloin
raaka-aineena käytetään yleensä erästä, varsinkin
ranskalaisessa 1. ameriikkalaisessa tärpätissä
runsaasti esiintyvää hiilivetyä, pineeniä. — Paitsi
tavallisesta k:sta, puhutaan myös b o
r-neo-k:sta. Tätä k:ia saadaan Dryobalanops
Campliora puusta; se on k:lle haiseva, väritön,
kiteinen aine, kem. kaava CwH„0. Borneo-k:lla
on kuitenkin toisenlaiset vaikutukset kuin
tavallisella k :11a. Sopivasti hapettaen saadaan
bor-neo-k. muuttumaan tavalliseksi k:ksi. — Paitsi
tavallista ja borneo-k:ia on luonnossa lukuisia
muitakin k.-lajeja. Suurin käytäntö on
kuitenkin äskenmainituilla. S. V. //.

Suomessakin on prof. G. Kompan keksimän
menetelmän mukaan ryhdytty keinotekoisesti k:ia
valmistamaan Tainionkoskella olevassa tehtaassa.
Laitoksen omistaja on Suomen
kemiallinen o.-y. (osakepääoma 0,s jnilj. mk., suurin
osakas Hackman & C:o Viipurissa), perustettu
1908. Tuotanto on laskettu 60,000-100,000 kg:ksi
v:ssa, vaikka se ei vielä ole tätä määrää
saavuttanut. Ulkomaille, Saksaan, vietiin ensimäinen
erä 12,400 kg syksyllä 1910. — Työväestö
tehtaalla on 20-30 henkeä. — K:n tuonti Suomeen
oli 1909 7.459 kg (josta 6,338 kg Saksan kautta),
arvoltaan 37,295 mk. E. E. K.

Kanverttilinjamentti, kanvertin, oliiviöljyn
ja ammoniakin seos, käytetään ulkonaisena lääk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0181.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free