- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
323-324

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kantšindžinga ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

323

Kanverttipuu—Kapearaiteinen

324

Kanverttipmin oksa.
a kukku.

keenä; vaikuttaa tuskia lieventävästi
reumatismissa ja sen kaltaisissa taudeissa, kun ilioa sillä
hierotaan.

Kanverttipuu (Cinnamomnm camphora),
laa-keripuiden heimoon kuuluva puu itäisimmässä
trooppisessa ja
subtrooppisessa Aasiassa
varsinkin Formosan saarella;
viimeaikoina viety
Ceyloniin y. m. viljeltäväksi.
K. on 40 m:iiu korkea,
sillä on nahkeat,
tummau-vihreät lehdet, jotka
sisältävät runsaasti eetteristä
öljyä. Kanvertti ja
kan-verttiöljy saadaan
tislaamalla k:n palasia ja
lehtiä veden kera.

J. A. W.

Kanverttiviina. yhden
osan kanverttia ja 1ö osaa
miedonnettua väkiviinna
sisältävä sekoitus, jcta
käytetään sekä sisällisenä
että ulkonaisenakin lääkkeenä, vrt. Kanvertti.

Kanvärtti ks. Kanvertti.

Kanyli (ransk. canule = putki), putkentapainen
laite kirurgisia tarkoituksia varten; esim. ilman
ja nesteitten johtamiseksi.

Kaoliini 1. k n o 1 i n i i 11 i (luultav. Kauling,
alkuper. löytöpaikka Kiinassa), valkea tai
harmahtava, useimmiten multamaisena esiintyvä
kivennäinen. Suurennuksella siinä saattaa erottaa
hienoja suomuja, onpa sitä, vaikka harvoin,
tavattu kiteytyneenä monokliinisiksi levyiksi. K.
on pehmeä aine, haisee savelle, kun siihen
hengittää, ja tulee kostutettuna plastilliseksi.
Kemiallisesti se on vedenpitoinen alumiuiumsilikaatti
(H,.\l,Si,0,). Kokoomukseltaan samanlaatuisia
yhdistyksiä on lauhkean ja kylmiin ilmanalan
savilajeissa, ja siitä johtui se kauan vallalla ollut
käsitys, että k. olisi saven säännöllinen
ainesosa. Viime aikoina on kumminkin todistettu
tavallisessa savessa olevan amorfisia, kolloidisia
aluminiumsilikaatteja, mutta ei kiteistä k:ia.
Tämäkin kyllä on muuttumistulos samoista
kivennäisistä kuin saviaineetkin, nimittäin
alumi-niuminpitoisista silikaateista, mutta muuttuminen
k:ksi on säännöllisesti syvältä tulleiden lämpimien
vesien aiheuttama, eikä pinnallinen
rapautumisilmiö, kuten saven synty. — K:ia käytetään
posliini- ja fajanssituotteiden sekä tulenkestävien
tiilien valmistukseen. Sitä saadaan puhtaana
Meisseliin seudusta Saksista, Böömistä,
Cornwal-lista, Limoges’in seudulta Ranskasta,
Bornhol-mistä ja Iföstä Länsi-Göötanmaalta Ruotsista.
Kaikissa näissä paikoissa k. on vuorilajien
maasälvästä syntynyttä. Suomessa k:ia ei ole.

P. E.

Kaoliinisavi, multnmaisina massoina esiintyvä
kaoliini (ks. t.). Nimitystä käytetään myös
sellaisista oikeista savilajeista, jotka sisältävät
suurimmaksi osaksi aluminiumsilikaattia ja hyvin
vähän rautaa. Tällainen savi käy poltettaessa
valkeaksi ja kestää kovaa kuumuutta sulamatta,
joten siitä saadaan tulenkestäviä tiiliä. P. E.

Kaos ks. Kaaos.

Kap (< |at. c«/>»(=pää; > engl. cape, ransk.
cap, it. capo, esp. cabo, saks. Kap, myös Vorpe-

birge), mereen pistävä niemen kärki, yleensä
mantereen ulkonevin kohta. Sellaiset k:t ovat
liikenteelle erittäin tärkeitä, missä rantaviiva
muuttaa suuntaa, ja joiden takana siis tuulet
kohtaavat purjehtijaa toiselta kädeltä. Sellaisia
ovat Kap Hoorn, Ilyväntoivon-niemi, Gibraltar
y. m. E. E. K.

Kapabeli (ransk. capable, < lat. capere = ot
taa), kykenevä, kelvollinen.

Kap Agulhas [-gu’ljas], Afrikan eteläkärki.
Kap-maan rannikolla (34° 50’ et. lev., 20° it. pit.).
Niemen edustalla on 112-130 m:n syvyydessä
Agu Ilias-matalikko.

Kapakala, kuivattu turska (tai hauki), jota
käytetään »lipeäkalana".

Kapakka (ven. kaba’k), huononpuoleinen
ravintola, jossa anniskellaan väkijuomia.

Kapalo, pienten lasten vaatteiksi käytetyt
kääreet, vrt. Pikkulasten hoito.

Kapasiteetti (ransk. capacité, < lat.
capä’-citas), tilavuus, vetävyys, sisältäniiskyky 1. -määrä,
esim. fysiikassa lämpökapasiteetti,
sähkökapasi-teetti; fysiologiassa keuhkokapasiteetti; se
ilmamäärä, jonka keuhkot sisäänhengittäissä voivat
ottaa vastaan; kelpoisuus, etevä kyky.

Kapaturska, kuivattu turska, ks. Kapu
kala.

Kap Blanco (»valkea kärki"), usean niemen-

kärjen nimi. 1) Afrikan pohjoiskärki Tunisissa
(37° 20’ polij. lev.), 2) Saharan länsirannikolla
(20° 45’ polij. lev.).

Kap Bojador [-ö’r], niemen kärki Afrikan
länsirannalla (20° pohj. lev.). Sitä pidettiin kauan
maailman länsikärkenä ja sen ympäri kulkemista
mahdottomana, kunnes portugalilaiset 1434
tämän purjehduksen suorittivat.

Kap Bon ks. Bon.

Kap Breton ks. Cape Breton.

Kap Buru, Aasian eteläisin kärki Malakan
lounaiskulmassa (1° 16’ pohj. lev» 103° 31’ it
pit.).

Kap Cod ks. C a p e C o d.

Kap Delgado f-gä’-], niemi Etelä-Afrikan itä
rannikolla (10° 24’ et. lev.).

Kap Deznev, Aasian itäisin niemi Tsuktsien
niemimaalla, Beringin-salmen varrella (66° 3’
pohj. lev. ja 179° 44’ länt. pit.), sai 1898 Venäjän
keisarin määräyksestä löytäjänsä muistoksi
nimensä. Ennen sitä 1 t ä n i e m i. vrt. Deznev.

Kapeanenäiset 1. itäapinat (Catarrhini),
ylhäiseläiuten alalahko, johon luetut muodot elä\ ät
Vanhassa maailmassa. Niillä on sierainten
väliseinä kapea, joten sieraimet ovat eteenpäin
suunnatut, kynnet litteät tai kuperat, hampaitten
luku (32) ja hammaskaava sama kuin ihmisellä.
Useilla on poskipussit ja istuinkamarat. Häntä
ei ole koskaan voimallinen kierteishäntä, eräillä
se on lyhyt tai surkastunut. Kapeanenäisiin
apinoihin luetaan kaita-apinat
(Kemnopi-thecus), tynkiapinat (Colobns),
marakatit (Cercopitliccus), makakit (ilacacus),
paviaanit (Cynocephalus), myös ihmisen
muotoiset apinat 1. antropoidit
(Anlhro-pini). K. M. L.

Kapearaiteinen on rautatie, jos sen rataleveys
s. o. kiskonselkien sisäpintojen väli on pienempi
kuin normaalirataleveys 1,4>5 metriä. Yleisimmät
kapearaiteisten ratain raideleveydet ovat 1,000,
750 ja 600 mm. vrt. Rautatie. J. C-én.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0182.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free