Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kapellatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kapitalismi
328
tisessa yrityksessä laskelmien tekemiseen liittyy
n. s. spekulatsioni.
Jossain määrin k:iin vivahtavia talousilmiöitä
tavataan jo vanhalla ajalla, mutta uudenaikainen
k. esiintyy Euroopan maissa aikaisiminin vasta
ristiretkien aikakaudella (1100-1300). öitä ennen
oli vallitsevana n. s. feodaalinen järjestelmä.
W. Sombart asettaa feodalismin ja k:n väliin vielä
n. s. käsit v ö m ii i s e n talousjärjestelmän, joka
ei vieläkään ole täydellisesti hävinnyt.
Feodalismin \ illitessa tuotantovälineet myöskin olivat
työntekijöistä erotetun luokan (maanomistajain)
hallussa, mutta se erosi kapitalismista siinä, että
työntekijät eivät olleet vapaita, vaan
tuotanto-välineitten omistajista persoonallisesti
riippuvaisia (orjia, maa-orjia, alustalaisia).
Käsityöjärjes-telmän ulkonaisena tunnusmerkkinä taas on, että
tuotantovälineiden omistajat samalla ovat
työntekijöitä. Sekä feodaalisesta että käsityömäisestä
talousjärjestelmästä k. eroo vielä taloudellisen
toiminnan menettelytapojen ja päävaikuttimen
puolesta. Kun k:n vallitessa taloudellisen
toiminnan ohjaajana on taloudellinen ratsionalismi
ja voiton saannin halu, ei yksilön taloudellinen
toiminta ensinmainittujen järjestelmieu vallitessa
tarkoita muuta kuin säädynmukaisen
toin-een-tulon hankkimista vanhoja perinnäisiä
menettelytapoja noudattamalla (traditsionalismi).
Rikastumisen halu ei tosin syntynyt k:n mukana,
mutta rikkauden lähteenä ei aikaisemmin juuri
ollut tavallinen taloudellinen toiminta, vaan muut
seikat, esim. valloitukset, ryöstöt, talonpoikain
nylkeminen, y. m. s. Uudenaikainen k. sai
alkunsa silloin, kuu ihmisissä heräsi ajatus, että
normaalisen taloudellisen toiminnan avulla
voitiin luoda rikkautta. Kapitalistisia
liikeyrityksiä saattoi siis syntyä vasta sitten kuin
taloudellisen toiminnan harjoittajissa oli
herännyt ansiovietti ja heidän käsiinsä oli
kerääntynyt jonkin verran pääomavaroja. Ne varat,
jotka alkava k. tarvitsi, oli keskiajan kuluessa
synnyttänyt maakoron kasaantuminen,
siirtomaatalous, kauppa, y. m. Kapitalistiselle
liikeyritykselle olennainen laskelmallisuus edellyttää
lisäksi rahan, nimenomaan metallirahan tai sen
vastikkeiden käyttöä yleisenä vaihtovälineenä ja
arvojen mittana, ja k. esiintyykin juuri samaan
aikaan kuin rahatalous alkoi päästä
jonkinlaiseen merkitykseen Euroopassa. Jalojen metallien
ja niitä edustavien kiertovälineitten
lisääntyminen ja sen mukana seurannut luoton
laajeneminen on aina sittemminkin voimakkaasti
kehittänyt k:ia. — W. Sombartin mukaan on
juutalaisilla ollut tärkeä osa k:n ja kapitalistisen
hengen luomisessa. Erittäin tähdellinen on,
väittää hän, heidän merkityksensä tässä kohden ollut
rahan lainaksi-antajina, sillä ,.juuri rahalainasta
k. on syntynyt". Kun kapitalistisen yrittäjän
toiminta oikeastaan on alituista ostamista ja
myymistä, merkitsi k:n valtaan pääseminen, että
itsenäisen taloudellisen toiminnan harjoittajat
rupesivat katsomaan toimintaansa pääasiallisesti
kauppiaalle ominaiselta kannalta. Näin ollen oli
luonnollista, että k. ensin esiintyi kaupan ja
pankkiliikkeen alalla (erittäinkin Italian
kaupungeissa); sittemmin se levisi t e o 11 i s u
u-d e n ja viimeksi (ja vähimmin) maatalouden
alalle. Teollisuuden alalla k:ia edusti ensin
kauppias, ,,kustantaja", joka otti myydäkseen käsityö-
läisten tuotteet ja joka joskus antoi näille
raaka-aineet ja työkalut. Näin sai alkunsa k:n hoteissa
osittain jo keskiajan lopulla n. s.
kotiteollisuus esim. vuorityön, kutomateollisuuden,
kirjapainoteollisuuden alalla. Vielä kiinteämpään
yhteyteen pääoma joutui teollisuuden kanssa n. s.
m a n u f a k t u u r i s s a, kun kapitalisti,
yrittäjä, voidakseen käyttää hyväkseen
suurtuotannon etuja, keräsi suuremman joukon työväkeä
yhteen työpaikkaan persoonallisen johtonsa
alaisiksi. Mutta huolimatta siitä, että 16;nnella
vuosis. varsinkin Ameriikasta valuva jalojen
metallien paljous antoi tuntuvaa vauhtia k:lie, se
kuitenkin edistyi verraten hitaasti uuden ajan
ensimäisillä vuosisadoilla. Sen pahimpia
ehkäisijöitä olivat pitkälliset, alituiset sodat ja
väestön heikosta lisääntymisestä johtuva työvoimain
puute sekä varsinkin se seikka, ettei silloin vielä
syntynyt suuria varattomia irrallisia
työväen-joukkoja. K:n kukoistusaika alkoi 18:nnen
vuosis. lopulla Englannissa ja muissa Euroopau
maissa vasta 19:nnen vuosis. kuluessa. Sen
kehitystä teollisuuden alalla edistivät ja helpottivat
varsinkin suuret teknilliset uudistukset (höyryn
käyttäminen liikevoimana, konetekniikan
uudistus, kemialliset keksinnöt, parannetut
kulkuneuvot) ja ammattikuntaetuoikeuksien ynnä muiden
vapaata kilpailua ehkäisevien rajoitusten
poistaminen. Teollisuudessa pääsi valtaan koneita
käyttävä suurteollisuus, niin että
teollisuusyritysten perustaminen ja ylläpitäminen kysyi
entistä suurempia pääomia. Teollisuuslaitokset,
joita ennen oli perustettu etupäässä maaseudulle
vesiputousten ja metsien läheisyyteen, alkoivat
keskittyä kaupunkeihin, ja tällaisista
teollisuuden ja kaupan keskuksista lähtevä lisääntynyt
elintarpeitten ja raaka-aineiden kysyntä kor.itti
maanviljelystuotteiden hintaa, josta taas oli
seurauksena k:n tunkeutuminen maanviljelyksenkin
alalle. Kapitalistiset maatalouden harjoittajat
irroittivat suuren osan maalaisväestöä siitä
kiinteästä yhteydestä, missä se ennen oli ollut
maanviljelykseen ja itse maahan, ja vaikeuttivat
tämän väestön toimeentuloa, m. m. anastamalla
yhteismaat, joiden nautinnolla oli ollut suuri
merkitys pienten eläjien taloudessa, ja
muuttamalla maanviljelyksen entistä enemmän
sesonki-elinkeinoksi, joka tosin kesällä tarvitsi enemmän
työvoimia kuin ennen, mutta talvella vähemmin.
Myöskin se tuntuva sivuansio, mikä
maalaisväes-töllä oli ollut teollisesta työstä, väheni tai
loppui kokonaan, kun teollisuuslaitokset alkoivat
siirtyä kaupunkeihin, ja kotiteollisuus, intä esim.
Englannissa ja Saksassa oli laajalti
harjoitettu maaseudulla, ei ajan pitkään jaksanut
kilpailla kaupunkeihin keskittyvän suurteollisuuden
kanssa. Kun väestö samalla oli alkanut
nopeammin lisääntyä, syntyi maaseudulle liikaväestö,
jonka täytyi lähteä etsimään toimeentuloansa
teollisuuskeskuksista ja josta niinmuodoin
nouseva suurteollisuus sai tarvitsemansa työvoimat.
Vetoamalla yksilön omaan etuun ja tarjoamalla
hänelle miltei rajattomat rikastumisen
mahdollisuudet k. on voimakkaasti kiihottanut
yksilöllistä alkuunpanoa, luonut uusia arvoja ja
lisännyt eri maiden kansallisrikkauden
moninkertaiseksi. K. on tehnyt nykyajan teknilliset
keksinnöt hedelmällisiksi ja siten luonut nykyajan
suurenmoiset »tuotantovoimat". Kapitalistinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
