- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
331-332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kapitalisti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

331

Kap Komorin—Kap-maa

332

169,641 as. (1904), joista esikaupunkien
(Clnre-mont, Green and Sea Point, Maitland, Mowbray,
Rondebosch, Woodstock, Wvnberg) osalle tulee
91.973 as. Kansallisuussuhteet kirjavia:
pää-väestö hollantilaisia ja englantilaisia, lisäksi
lukuisasti malaijiorjaiu sekarotuisia jälkeläisiä,
hottentotteja, kaffereja, Intian ja Kiinan kuuleja
y. m. K. sijaitsee avoimen Table Bayn rannalla
sen niemimaan pohjoispuolella, jonka
eteläkärjessä on Hyvän toivon-niemi (engl. = Cape of Gond
Hope, josta K:n nimi). Kaupunkia ympäröivät
lännessä ja etelässä Lions Rump- y. m. vuoret
ja aivan tasalakinen Tafel-vuori (Table Mountain
1,082 m). Ympäristö on kuivaa, aroluontoista,
itäpuolelle on ruvettu kasvattamaan
menestyksellä metsää. Ulkomuodoltaan K. on täysin
eurooppalainen, suorakulmaisine, leveine
katuineen ja puistikkoineen; huomiota ansaitsevia
rakennuksia ovat kuvernöörin palatsi,
parlamentin talo, raatihuone, katolil. katedraali, kirjasto
(60,000 nid.) y. m. Tieteellisiä laitoksia ovat:
..university" niminen tutkijalaitos (1873),
„col-lege", tähtitiet. ja magneettinen observatori,
mu-seoja, kasvitiet. puutarha v. m. K:n satama,
ensimäinen huomattava pohjoisesta päin länsirantaa
kuljettaessa, on luode- ja pohjoismyrskyille avcin,
suurilla kustannuksilla rakennetun
aallonmurtajan osaksi suojaama; useita allastelakkoja.
Kla-reeraukset (1909) n. 5,» milj. t. — Vienti K:sta
(1908) 995 milj. mk. (’/, Kap-maan viennistä),
tuonti 114,5 milj. mk. Säännöllinen
höyrylaiva-yhteys Eurooppaan. Merenalaisia kaapeleita
Eurooppaan ja Austraaliaan. K:sta haarautuu
useita ratoja; on rakennuksen alaisen Afrikkaa
halkovan rautatien eteläinen päätepiste. —
Vastapäätä K: ia, niemen eteläpuolella olevan
False Bayn rannalla, on sotasatama Simonstown.
— K. perustettiin 1652, joutui englantilaisille
1806. E. E. K.

Kap Komorin ks. C o m o r i n.

Kap-kyyhkynen ks. Myrskylinnut.

Kaplaaki (holl. kaplaken = lakki vaate),
määrätty prosentti laivan rahdista, joka sopimuksen
mukaan laivanomistajan ja laivanpäällikön
välillä joutuu jälkimäiselle vakinaisen palkan
lisäksi ikäänkuin korvaukseksi tehtävän
huolellisesta ja rehellisestä suorittamisesta. E. K-ja.

Kap-maa (engl. Cape colony) on saanut nimensä
Ilyväntoivon-niemestä (engl. Cape).
Englantilainen siirtomaa, joka käsittää Afrikan
eteläisimmän osan, 28° ja 34° 51’ et. lev. sekä 16° 30’
ja 30° 10’ it. pit. välillä. Se käsittää seuraavat
alueet: varsinaisen K:n 535,746 km3, sekä siihen
liitetyt East Griqualandin, Tembulandin,
Trans-kein, Pondolandiu, Betsuaana-maan, Walfish Bayn
(viimem. Afrikan länsirannalla Saksan
Lounais-Afrikan alueen ympäröimänä); kaikkiaan 717,388
kmJ, 2,507,500 as. (1907), 3 km»:llä; valkoihoisia
oli 1904 579,741, 1,830,063 värillisestä oli 15,682
malaijilaista, 298,334 sekarotuista, loput, väestön
pääosa, maassa syntyneitä mustaihoisia. R a
litt i kko ks. Afrikka. K:ssa on vuoriperusta
alinna kiteytyneitä vuorilajeja vahvasti
poiroet-tuneina kerroksina. Tälle aikojen kuluessa
hyvin kuluneelle perustalle on sitten n. s. k a
p-muodostus laskeutunut vaakasuorina
kerrostumina. Devoni- ja kiviliiiliaikakauden jälkeen
eivät sitten mitkään mullistukset ole häirinneet
siten syntynyttä kerrosperustaa. Ainoastaan ani-

harvassa paikassa maa on laskeutunut, jättäen
entiselle korkeudelle jälkeensä taffeli-vuoria ja
ylätasankoja. Juuri yllämainituissa molemmissa
muodostuksissa on tehty rikkaita kultalöytöjä.
Sisämaan yliitasangot ovat enimmäkseen n. s.
k a r r o o-m u o d o s t u s t a, jonka liuskeet ja
hietakivet oletetaan laskeutuneiksi muinaiseen,
näitä seutuja peittäneeseen mereen. Monin
paikoin on maan raoista pursunut diabaasia. Kun
diabaasi on erittäin kovaa vuorilajia, on se
suojannut allaolevia kerroksia veden kuluttavaa
vaikutusta vastaan, ja useat taffeli-vuoret saavat
kiittää juuri tällaista suojaavaa peitettä
olemassaolostaan. Jos sitten tällainen diabaasihuntu
vihdoin alkaa rikkoutua, niin taffeli-vuori
muuttuu suipoksi kopjeksi. Maisemalle ovat
ominaisia laajat, kituvan kasvullisuuden peittämät
karroo-tasangot taffeli-vuorineen ja kopjeineen,
jotka sulkevat taivaanrannan ja muodostavat
jättiläismäisiä vuorenrykämiä. Näihin tasankoihin
yläuköjoet kaivavat uomansa, virtaavat
useammalta taholta yhteen ja murtavat vihdoin
yhteisvoimin itselleen tien sulkevien diabaasikynnysten
läpi. Siellä, missä joet virtaavat pengerreunojen
yli, muodostuu ahtaita rotkoja, k 1 o o f e j a,
joitten läpi kulkee solateitä. Vuorien juurella on
sirottuneina isoja kivilohkareita. Täällä on oltu
löytävinään jälkiä kahdestakin jääkaudesta, joista
toinen olisi ollut samoihin aikoihin, kuin
meidän iso jääkautemme. Toistaiseksi puuttuu
kuitenkin ratkaisevia todistuksia tällaisista
ilmasto-vaihteluista. K. kohoaa penkereittäin merestä
ja käy yhä aromaisemmaksi, kuta pitemmälle
edetään rannikolta. Tavallisesti erotetaan neljä
tasankoa, jotka kohoavat sisämaahan päin
toinen toisensa takana. Rantatasanko on
harvoin 50 km leveämpi ja verrattain hyvin
kasteltu, joten siinä on tihein ja vanhin asutus.
Se on rautateitten halkoma ja siinä on useita
huomattavia kaupunkeja. 600 m korkean
portaan yli tullaan Eteläiselle K a r r o o 1 1 e.
Seuraava penger, joka ou hiukan leveämpi, on
600-900 m yi. meren pinnan ja on nimeltään
Iso Karroo. Tätä ylätasankoa rajoittaa
pohjoisessa Roogeveldin ja Nieiuveveldin jyrkkä
muuri sekä 2,378 m:n korkuinen
Kompassi-vuori. Neljäs tasanko, Pohjoinen
Karroo, kohoaa 900-1,800 m yläp. merenp. Matalat
kuopat muodostavat järviä (vleis), joista vesi
haihtuu kuivana aikana kokonaan pois jättäen
suolakerroksen jälkeensä. Siellä, missä vesi on
suolattomampaa, kasvaa kuivuneella pohjalla
re-hevätä ruohikkoa. Pisin joki on Oranje-joki.
joka pitkällä matkalla on K:n pohjoisrajana:
muita huomattavampia ovat rannikkojoet:
Oli-fant, Breede, Iso Kalajoki ja Kei. Kuumia
lähteitä ja mineraalilähteitä on monin paikoin. —
Ilmasto. Sateeuvähyys painaa leimansa
maahan; etelärannikolla sataa 600-750 mm,
sisempänä 300-790 mm; sadeaika eri paikoissa eri
vuodenaikoina. V:n keskilämpö Kap-kaupungissa
-f- 1 G,j° C, tammikuun + 20,C, heinäkuun
4- 12,>° C. Ilmanala terveellinen.
Kasvullisuus ja eläimistö. Karroo on eräänlaista
aroa, joka rehottaa ainoastaan sadeaikana. Siellä
täällä näkyy termiittien kekoja; ainoastaan
vesistöjen varsilla on vihertävä
mimoosapensas-aitaus. Puita kasvaa vain varjoisissa rotkoissa.
Etelä-Afrikan kasvimaailmassa ovat yleensä kyl-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0186.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free