- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
333-334

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kapnist ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

333

Kapnist—Kapodistrias

334

mät, sinertävät ja himmeät viirit vallitsevin.
Useat kasvit ovat vaikeahkoja tai
iinrmaanuk-kaisia, ja lehdet enimmäkseen pieniä, jonka
kautta lehvistö näyttää harvemmalta kuin se
oikeastaan on. Koko joukko koristuskasvejainme
on kotoisin Kap-maasta, esim. pelargoniat,
ka-nervalajit, proteaeeat, Iris- ja Amari/i/is-lajit
sekä useat liljat.

K:n, ehkäpä koko Afrikankin alkuasukkaita
ovat hottentotit (ks. t.) ja husmannit (ks. t.).
Nämä työnsivät tieltään ensin kafferit ja
bet-äuaanalaiset sittemmin eurooppalaiset, ja nyt ne
ovat ainoastaan murto-osana väestöstä.
Eurooppalaisista tulivat ensin hollantilaiset (buurit,
ks. t.) : nykyään muuttaa maahan pääasiallisesti
englantilaisia. Viimemainitut ovat myös
hankkineet maahan malaijilaisia, intialaisia ja
kiinalaisia työmiehiä sekä neekereitä muualta, josta
on ollut seurauksena, että on syntynyt
seka-kansa. — Maanviljelys kukoistaa
pääasiallisesti rannikolla. Monin paikoin on
keinotekoinen kastelu välttämätöntä, mutta siten
viljeltynä maa tuottaa runsaita satoja viljaa,
hedelmiä ja viiniä. Viiniä valmistettiin 1904 0,4
milj. hl. Viininvienti aikaisin huomattava,
tuottaa enää ainoastaan 230,000 mk. (1909).
Karjanhoito on näihin asti ollut pääelinkeinona
suurimmassa osassa maata. Varsinkin
lampaanhoito (11,8 milj. kapi. 1904; 2 milj. nautaa,
0,« milj. hevosta ja muulia, 7,i milj. vuohta)
on ollut kukoistavalla kannalla. Karjarutto on
usein raivonnut, erittäinkin hevoslaumoissa.
K:ssa on kamelikurkea alettu aikaisimmin pitää
kesynä; 1904 niitä oli 35S.000 kappaletta,
nykyään (1911) lienee kaksi sen vertaa. — Tuotanto
on 19 milj. kg villaa, 4 milj. kg
angoravuohen-villoja. 176,500 kg kamelikurjen sulkia ja l.sa
milj. kg voita (1904). — Vuoristo tuottaa
timantteja, vaskea, kivihiiltä ja vähän kultaa.
— Teollisuus on vielä verrattain
vähäarvoinen. Kauppa on sitä vastoin vilkas ja
kasvaa kasvamistaan. Suurin osa muitten
Englannin etelä-afrikkalaisten alueitten kauppaa kulkee
K:n satamien kautta (alueet muodostavat v:sta
1906 tulliunionin), sisältyen K:n
knuppatilas-toon. Tuonnin arvo on 44S.s milj. mk. (josta
teollisuudentuotteita 408,5 milj. mk.), viennin
1,166,s milj. mk. (josta kultaa 811 milj. mk.,
villaa 71,i milj. mk., kamelikurjen sulkia 52,i milj.
mk.; 1909), timantteja 160,« milj. mk.
Tärkeimmät kauppasatamat ovat Kap-kaupunki, Pori
Elizabeth ja East London. Rautateitä on 7,047
km (1909), sähkölennätinlinjoja on 13,310 km.
Kap-Kairon rata on rakennuksen alaisena.
Postitoimistoja on 1,087. K:n satamissa selvitettiin
1909 3,«« milj. rek. tonnia netto ulkomailta
tulleita aluksia. Oma kauppalaivasto ainoastaan
5.812 rek.-ton. netto (1910).

K:n hallinnon etunenässä on Englannin
hallituksen nimittämä kuvernööri, jolla on rinnallaan
samoin Englannin hallituksen asettama
7-henki-nen valtioneuvosto executive conncil. Eduskunta
jakaantuu kahteen kamariin: 26-henkiseen
lakiasäätävään neuvostoon, Icyislative council ja
107-henkiseen edustajakamariin house of assembly. —
V. 1910 K. yhtyi Transvaalin, Oranje-valtion ja
Natalin kanssa liittoon „Etelä-Alrikan
liittovaltio 1. liitto"; liiton parlamentti kokoontuu
Kapkaupungissa, joka on K:n pääkaupunki. — K. on

hallinnollisesti jaettu 119 piiriin. — K:n tulot
1909 184.4 milj. mk., menot 193,? milj. mk. —
K:n löysi v. 1487 portugalilainen Bartholomeo
Diaz ja kymmenen v. myöhemmin Vnsco da
Gama. Ensimäiset siirtolaiset tulivat Ilollannista
v. 1601. V. 1795 englantilaiset saivat ensikerran
jalansijaa K:ssa ja 1806 K. joutui
viimemainittujen yliherruuden alle. V. 1814 maksettiin
kuitenkin rauhansopimuksessa 150 milj. mk:n:i
vahingonkorvauksena Hollannille siitä ja samoin
valloitetusta Guavanasta. (Uudempi hist. ks.
Buuri t.) J. E. R.

Kapnist
ni’stj, Vasilij Vasiljevits
(1757-1823), ven. runoilija, Zanten saarelta [-polveutuvaa, sittemmin Capnissin nimellä Italiaan
ja 1700-luvun alkupuolella Venäjälle siirtynyttä
aatelissukua, syntyi Pultavan läänissä, sai
sotilassivistyksen ja oli loppuikänsä
virkamiehenä. Ystävällinen seurustelu hienosti
sivistyneen N. A. Ljvovin ja Derzavinin kanssa
kehitti K:n venäjänkielistä runoilua; samoin kuin
monet muut senaikuiset venäläiset hänkin
kirjoitteli ensinnä ranskan kielellä. Hänen oikea
alansa oli satiiri. Kuvaava hänen
etelävenäläiselle mielialalleen on 1783 kirjoitettu „Oodi
orjuudelle", jota ei kuitenkaan silloin voitu
julkaista. Siinä hän muistelee Vähä-Venäjän
entistä vapautta ja valittaa sitä orjuutta, johon
maa Katariina II :n aikana joutui. Hänen
ensimäinen runokokoelmansa ilmestyi 1796. Suurta
suosiota nautti kauan aikaa K:n ivanäytelmä
„Panettelu", jossa ruoskitaan lahjusten ottoa ja
panettelua. Tämä Gogolin ..Reviisorin"
edelläkävijä oli Katariinan ja vieläpä Aleksanteri I:n
aikana kielletty. Useat siinä käytetyistä
lauseista tulivat sananparsiksi. Mieltäkiinnittävä
oli K:n yritys kääntää kreikkalaisia ja
roomalaisia runoilijoita venäläisellä kansanlaulun
runomitalla. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät 1849.

J. J. il.

Kapodasteri ks. C a p o t a s t o.

Kapodistrias f-i’st-J (Capo d’Istrias),
Johannes Antonios (1776-1831), kreivi,
kreik.-ven. valtiomies, synt. Korfussa, opiskeli Italiassa,
kääntyi valtiomiehen uralle ja sai, kun
Joonian-saaret 1800 muodostettiin Turkin herruuden
alaiseksi tasavallaksi, toimekseen hallinnon
järjestämisen niissä. Oli sitten ministerinä; vetäytyi
yksityiselämään, kun saaret 1807 joutuivat
Ranskalle. V. 1809 hänet kutsuttiin Pietariin ja hän
toimi sitten menestyksellä Aleksanteri I:n
palveluksessa, saavuttaen hänen täydellisen
luottamuksensa. Wienin kongressissa K. sai aikaan, että
Joonian-saarien tasavalta uudistettiin
Englannin suojelusherruuden alaisena. V. 1816 hän tuli
valtiosihteeriksi johtaen siitä lähtien Nesselroden
kanssa Venäjiin ulkopolitiikkaa. Maanmiehensä
toivoivat hänestä tähän aikaan paljon; 1S14 K.
tuli n. s. hetairian presidentiksi. Kun
Vpsilan-tis alkoi Kreikan vapaustaistelun, oi K.
hyväksynyt hänen yritystään, mutta toivoi
voittavansa Aleksanteri I:n Kreikan ystäväksi;
luopui hänen palveluksestansa 1822, kun keisari
selitti paheksuvansa kreikkalaisia. Sveitsissä,
Ranskassa y. m. K. sitten vaikutti isänmaansa
hyväksi. V. 1827 hänet valittiin Kreikan
tasavallan presidentiksi. Hänen onnistui kuitenkin
vain osaksi saada järjestystä aikaan; häntä
syytettiin venäläismielisyydestä ja alettiin vihata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0187.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free