Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kapnist ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
335
Vastustajiansa kohtaan K. osoitti ankaruutta
suosien sen sijaan liiaksi sukulaisiaan. Epäiltiin
nänen pyrkivän itsevaltiuteen, kapinoita syttyi
ja Naupliassa hänet murhasi 1831 kaksi
kreikkalaista ylimystä, G. ja K. Mauromichalls. —
Hänen veljensä Augustin K. valittiin 1831
väliaikaiseksi presidentiksi, mutta kun häntä ei
kannatettu, luopui hän tästä virasta 1832.
[Bétant, ,.Correspondanee du comte J.
Capo-distrias", Mendelssohn-Bartholdy, ,.Graf J. K.",
Evangelides, „J. K:n historia" (kreikaksi).J
0. B.
Kapok ks. Kapokki.
Kapokki, kasvivilla, ceibavilla,
paina limpa, lana vejetale, eräiden
i?omi>aceæ-heimoon kuuluvien troopillisten puiden
(Bombax ceiba, B. heptaphyllum, B. carolinam,
B. cumanense, B. rhodognaphalon, B.
malabari-cum, Ceiba pentandra) hedelmän sisässä
siemeniä ympäröivä villa. Varsinainen k.-puu (Ceiba
pentandra) on miltei kaikissa tropiikkimaissa
kasvava kookas puu. jonka 5-9-sormisten lehtien
hankoihin pienet kukkaviuhkot puhkeavat.
Hedelmä 12-15 cm pituinen, 4-5 cm paksuinen,
5-loke-roinen, nahkeakuorinen kota. Sen sisässä oleva
silkinkiiltoinen villa on muodostunut
yksisoluisista 1 1.» cm pituisista ja 0,ois-0,ojs mm
paksuisista karvoista, joiden ontelo on hyvin laaja
ohueen seinään verraten. Tämä ominaisuus ja
siitä johtuva hapraus tekevät k.-villan
kehruu-aineeksi kelvottomaksi, mutta sen käyttäminen
patjojen täyttämiseen on nopeasti kasvamassa.
Hengenpelastusrenkaideu y. m. -tarpeiden
valmistamiseen k. soveltuu paremmin kuin mikään muu
aine, sillä puserrettu k. (1 g 40 cm3:iä kohti)
kantaa vedessä 36-37-kertaisen painonsa, eikä
tärvelly kastumisista ja kuivattamisista.
Pää-vienti Uudesta-Seelannista ja Austraaliasta
Mel-bournen kautta, — Siemenistä puserretaan öljyä,
jcta käytetään saippuateollisuudessa ja
jonkun-verran ruokaöljynä. J. .4. W.
Käpolna [kä-J. kauppala Unkarissa Hevosin
komitaatissa; 26-28 p. heimik. 1849 Dembinski’n.
Görgeyn ja Klapkan johtamat unkarilaiset
kärsivät K:ssa tappion taistellessaan Windischgrätzin
itävaltalaisia joukkoja vastaan.
Kaponnieeri (ransk. caponnière),
linnoitus-linjan ulkovarustus, jonka tarkoituksena on
valli-haudan alemman osan puolustaminen. K:t
sijoitetaan tavallisesti johonkin ulkonevaan
kulmak-keeseen tai pitemmän etulinjan keskelle itse
vallihautaan, niin että siitä voidaan ampua
kivääreillä tai revolveritykeillä vallihaudan
pohjaan ja seinämiin. Ne rakennetaan miehistön
suojelemiseksi pommeilta erittäin lujiksi. K:t
ovat sisemmän linnoituksen yhteydessä vallin
alla kulkevilla käytävillä. H. v. B.
Kaposi [kaposi], Moritz (M 6 r)
(1837-1902), unk.-itävalt. lääkäri, dermatologi, v;sta
1866 dermatologian dosentti, v:sta 1875 saman
aineen ylim. professori ja v:sta 1895 vak.
professori Wienin yliopistossa. Tärkeimmät
julkaisut: „Die Syphilis der Schleimhaut der Mund-,
Nasen- und Rachenhöhle" (1866), „Die Syphilis
der Haut und der angrenzenden Schleimhäute"
(1872-75), „Pathologie und Therapie der
Haut-krankheiten" (1879. 5:s pain. 1899), „Pathologie
und Therapie der Syphilis" (1891), .JIandatlas
der Hautkrankheiten" (3 osaa, 1898-1900).
336
Kapotti (ransk. eapote), karkea
sotilaskauh-tana; hartiakapallinen pitkä-kauhtana; naisten
sadetakki. — Kapottihattu, eräänlainen
pieni, leuan alta nauhoilla solmittava naisten
hattu.
Kappa, vanha suom. ja ruots. astiamitta
kuivan tavaran mittaamista varten. K. = 1"/»
kannua =4,58 1, 32 k. = 1 tynnyri. Metrijärjestelmän
voimaan astuttua Suomessa ruvettiin 5 litraa
sanomaan k:ksi. U. S:n.
Kappadokia (lat. Cappadocia, muin.-pers.
Knt-patuka, s. o. Tukan-maa), muinainen
Vähäti-Aasian maakunta, käsitti persialaisvallan aikana
Tatta nimisestä suolajärvestä (lännessä) Eufratiin
idässä ja Taurus-vuoresta etelässä ensin
Mustaan-mereen sittemmin keskiseen Halys-jokeen
ulottuvan alueen. Maa tuotti runsaasti vehnää ja
viiniä ja oli kuuluisa hevossiittoloistaan, joiden
hevoset olivat suosittuja sekä Persian kuninkaan
tallissa että myöhemmin Bysantionin sirkuksessa.
Jo assyrialais-kuningas Tiglatpilesar I
(1120-1100) teki K:ssa valloituksia. Persialaisajall i
se oli jaettu kahteen satraappikuntaan, jotka
diadokkien aikana muuttuivat kuningaskunniksi,
Iso- (Cappadocia ad Taurum) ja
Vähä-Kappado-kiaksi (C. ad Pontum). Keisari Tiberius liitti
varsinaisen K:n Rooman maakunnaksi v. 17 j. Kr.
— Itsenäiseen asemaan K. pääsi vasta
Danismen-din hallitsija-suvun aikana, jolle osa siitä joutui
v:n 1086 paikkeilla. Seldzukkien ahdistamana
tämä hallitsijasuku oli usein hyvin riippuvaisessa
asemassa ja 1174 suvun viimeinen jäsen kaatui
taistelussa seldzukkeja vastaan: K. muodosti siitä
lähtien osan Ikonionin sulttaanikuntaa,
kunnes osmannit laskivat sen valtansa alle. K.
muodostaa nykyisin Sivasin vilajeetin.
Kappadokialaiset kirkkoisät, kolme
suurt a kappadokialaista. Basilius,
Gre-gorius Nvssalainen ja Gregorius Naziansilainen
(ks. n.). "
Kappalainen (mlat. capellä’nus), alkuaan
pappi, joka toimitti jumalanpalvelusta (linnan)
kappelissa (ks. t.). Myöskin piispoilla oli omat
kappalaisensa, jotka samalla olivat heidän
sihteereinään. Nykyään sanotaan katolisissa maissa
kirkkoherrain joko vakinaisia tai tilapäisiä
apulaisia kappalaisiksi. Ruotsissa ja Suomessa
nimitettiin v:n 1686 kirkkolain mukaan
kappeliseurakuntain (ks. t.) pappeja sekä suurempain
seurakuntain vakinaisia apulaispappeja tällä ni
niellä, ja Suomessa on tämä järjestys vieläkin
voimassa. Hovikappalaiseksi sanotaan
ruhtinasten ja ylimysten kotisaarnaajia.
A. J. P-ä.
Kappalepalkka ks. Työpalkk a,
Kappaletulli ks. Tulli.
Kappaletyö on työ, jossa työntekijä valmistaa
määrättyjä esineitä tahi osia, saaden kustakin
edeltäpäin työnantajan kanssa sovitun maksun
kappaleelta. K. tekee mahdolliseksi työntekijän
ansaita enemmän tahi vähemmän ahkeruutensa
sekä työtaitonsa mukaan; sitä käytettäessä tvö
yleensä joutuu nopeammin. K. vaatii
tarkempaa valvomista työnjohtajan puolelta, koska
se houkuttelee työntekijää hutiloimaan. Toisena
haittana taas on se, että se voi kiihottaa häntä
liiallisiin ponnistuksiin, ks. Työpalkka.
K. S-a.
Kap Palmas, n. 25 m korkea kallioinen niemi
Kapok Kap Palmas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
