- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
337-338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kappel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

337

Kappel—Kapusiinit

33S

Afrikassa, Liberian rannikolla 4° 22’ pohj. lev.,
7° 45’ liint. pit. Valotorni. E. E. K.

Kappel, kylä Sveitsissä Zilrichin kantonissa.
Tunnettu reformeerattujen ja katolisten
kanto-nien sotavoimien välisestä taistelusta 11 p. lokak.
1531; päättyi jälkimäisten voittoon. Taistelussa
kaatui Zwingli; lüinelle pystytettiin
tiinnemuistopatsas 1838. ’ E. E. K.

Kappeli (it. cappe’lln < mlat. cappu -
pyhäinjäännösten säilytyslipas). Rakennustaiteessa pieni
rakennus tahi huone hengellisiä ja
hartaus-tarkoituksia varten, joko erillinen (hauta- ja
muistokappeli) tai toisen rakennuksen
(linnan, kirkon) yhteyteen rakennettu (goottil.
kirkkojen kuoria kiertävä kappeli vyö ja
sivukappelit nojapylväiden välissä), vrt.
Kappeliseurakunta. U-o N.

Kappelikoe (k a p e 11 a t s i o n i), malmien ja
metalliseosten kullan- tai hopeanpitoisuutta
tutkittaessa paljon käytetty menetelmä, jonka
mukaan ainetta lyijyn kera sulatettuna
kuumennetaan ilman vaikutuksen alaisena luuntuhkasta
valmistetussa astiassa (»kappeli". ..luukappeli").
Lyijy ja koeaineessa olevat muut epäjalot
metallit hapettuvat, ja oksidit imeytyvät
huokoiseen astiaan, mutta jalot metallit jäävät
sulaneina kuulina pohjalle. Niistä sitten kulta ja
hopea erotetaan käsittelemällä niitä typpihapolla,
johon hopea liukenee, mutta ei kulta. P. E.

Kappeliseurakunta, kaukaisempi
seurakunnan osa, jolla on oma kirkko (ks. Kappeli)
ja mahdollisesti erityinen pappikin.
Kappeliseurakunnan kirkollisesta hoidosta määrää
emäseurakunnan kirkkoherra, ja sen jäsenet ovat
velvolliset ottamaan osaa emäseurakunnan
erinäisiin kirkollisiin rasituksiin. A. J. P-ä.

Kappeln, satama-, teollisuus- ja
kalastus-kaupunki Pohjois-Saksassa Slesvigissä, 2,506 as.
(1905). Siellä käy kesäisin jonkun verran
suomalaisia merimiehiä. Heille pitää kokouksia
tarpeen tullen Hampurin suomalainen merimiespappi.

T. W-ri.

Kappireki ks. Ajoneuvot (liitekuva A j
o-neuvoja I.).

Kaprifikatsioni, viikunapuun
hedelmöittäminen. ks. Viikunapuu.

Kapriinihappo (lat. capra = vuohi), rasvahappo,
joka esiintyy voissa, kookosöljyssä ja muutamissa
muissa rasvoissa. Sen etyli- ja amylieetterit
esiintyvät viineissä.

Kapriisi (ransk. caprice, oik. jotakin mikä on
aivan odottamatonta kuten pukin hyppy, < lat.
caper = pukki), oikku.

Kaprio (ven. Koporje), kylä Inkerinmaalla,
K:n joen varrella. Sen paikalle perustettiin 1237
t. 1280 linna, joka Ruotsin ja Venäjän
välisissä taisteluissa joutui monien hyökkäysten
alaiseksi; niinpä 1581 sen valloitti Pontus De
la Gardie, 1612 Evert Horn. Venäläisille se
lopullisesti joutui 1703. — Nykypäiviin ovat
säilyneet linnoituksen rauniot. E. E. K.

Kapriskastike ks. C a p p a r i s spinosa.

Kapronihappo, öljymäinen rasvahappo,
esiintyy samoissa rasvoissa kuin kapriinihappo sekä
hiessä. Sillä on ilkeä haju, josta eltaantuneen
voin ja vanhan juuston haju osaksi riippuu.

Kaprubiini, eräs punainen granaattimuunnos.

Kaprylihappo esiintyy kuten kaproni- ja
kapriinihappo muutamissa rasvoissa sekä hiessä.

Kap San Vincente ks. San Vincent e.

Kapseisata, vierit., kaatua, mennä kumoon,
esim. alus tai vene. F. W. L.

Kapseli (lat. capsula = pikku lipas), pieni
gelatiinista tai oblaattiaineesta tehty kotelo, johon
suljetaan pahanmakuiset lääkeaineet. K:ihin
pannaan usein esim. kiniini, risiiniöljy,
kopaiva-palsami j. n. e. (S. V. II.)

Kapsäkki (ruots. kappsäck), matkalaukku.

Kapteeni (ransk. capitaine, it. capitano, < lat.
eapK< = pää). 1. 16:nnelta vuosis. alkaon
komppanianpäällikön nimitys. Nykyisin kapteenin
arvo on korkein yliupseerinarvo jalka- ja
tykki-väessä. Venäjän meriväessä tehdään ero l:sen
arvoluokan ja 2 :s e n arvoluokan
kapteenin välillä, joista edellinen vastaa everstin
arvoa armeiassa ja jälkimäinen majurin arvoa
ja jotka Venäjän laivastossa ovat -uurempien
sota-alusten päällikköinä, kun taas pienempien
alusten päällikköinä on
kapteeniluutnantteja. mikä arvo vastaa armeian kapteenin&rvoa.
— K e n r a a 1 i k a p t e e n i on Espanjassa
nimeltään provinssin sotilaskuvernööri.

il. v. II.

2. Kauppa-aluksen päällikkö, joka on
suorittanut sitä varten tarpeelliset tutkinnot ja joka on
oikeutettu kuljettamaan alusta maapallon kaikilla
merillä. F. W. L.

Kapteijn [-tejn], Jacobus Cornelius
(s. 1851), alankom. tähtitieteilijä. Tuli 1875
Lei-denin observatorin astronomiksi, v:sta 1878
Gro-ningenin yliopiston professoriksi. Toimitti
yhdessä Gillin kanssa julkaisun „The Cape
plioto-graphic Durchmusterung", joka kolmessa
nidoksessa sisältää tulokset Gillin ottamista ja K:n
mittaamista tähtivalokuvista eteläiseltä
taivaan-pallopuoliskolta. K:n toiminta koskettelee
etupäässä kiintotälitiastronomiaa, ja hän on
kiinto-tähtien ryhmittelystä, parallaksista,
itseliikun-nasta ja valosta julkaissut useita teoksia eri
julkaisusarjoissa ja aikakauskirjoissa. II. R.

Kaptsak 1. K i p t s a k, turkkilainen heimo
Keski-Aasiassa, Ferganan maakunnassa, perusti
keskiajalla n. s. kultaisen ordan (ks. t.)
valtakunnan, joka säilyi 15 äiteen vuosis..

K. T-t.

Kap Tseljuskin. Aasian mantereen
pohjoisimman niemimaan pohjoisin kärki 77° 36’ 48" pohj.
lev., 103° 17’ 12" it. pit.

Kapudan [-a’n] (turk., •< it. capitano),
päällikkö. — K.-p asa, ennen Turkin suuramiraali,
nykyisin meriministeri.

Kapulasilta, kahdesta pitkittäisestä
alusnis-kasta ja niiden yli poikittain asetetuista
lyhkäi-sistä puista (kapuloista) suohon muodostettu silta
eli porrastus. J. C cn.

Kapusiiniapina (Cebus capucinus),
kierteis-häntäapina, tunnettava ryppyisestä, paljaasta
ihonpunaisesta otsastaan. Sen tummanruskea
ruumis on 45, häntä 35 cm pitkä. Oleskelee
enimmäkseen puissa ja on levinnyt Guavanassa ja
Brasiliassa Paraguavhin saakka (ks. Apinat,
kuv. 12). E. il. L.

Kapusiinikrassi ks. Krassi.

Kapusiinit (Capucini ordinis fratnim
vnino-rum), fransiskaanien (ks. t.) observanteista
lähtenyt haarautuma, jonka ohjesääntö on
ankarampi kuin millään muulla katolilaisella
munkkikunnalla. Matteo di Bassi’n 1525 perustamaua

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0189.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free