- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
345-346

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karakteristinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Karakteristinen—Karamzin

:S46

menmurtoluvun muodossa olevau logaritmia
kokonaisosa. K:aa ei merkitä logaritmitauluikiu
syystä, että se aivan helposti voidaan määrätä.
Jos näet luku ou suurempi kuiu 1, niin sen
logaritmin k. ou yhtä ykköstä pienempi
nume-roitten lukumäärää luvun kokonaisosassa. l:tä
pienemmän kymmeumurtoluvun logaritmin k.
tuas sisältää yhtä monta negatiivista ykköstä,
kuin luvun alussa ou nollia. lv:n suuruuteen
ei ollenkaan vaikuta, mitkä numerot
kymmen-murtoluku sisältää, vaan ainoastaan
kymmenys-pilkun paikka. Esim. lukujen 520, 7,4 ja O.oosus
k:t ovat 2, 0 ja —3. V. fia».

Karakteristinen (ks. Karaktääri),
luonnetta kuvaava, luonteenomainen.

Karaktaari (Kreik. kharaktPr alk. =
leimasin, sitten = leima, tunnusmerkki, luonne), ks.
L n o u n e.

Karaman /-a’n] (turk. Karaman-lli),
Kara-mania, maakunta Vähän-Aasian eteläosassa
(= muinaiset maakunnat Isauria, Lykaonia, osa
Kappadokiaa). Alkuaan tällä nimellä
tarkoitettiin seldäukkien vallan kukistuttua (n. 1300)
perustettua turkkilaista valtakuntaa (K a r
a-m a n), jonka pääkaupunkina oli Ikonium.
Valtakunta kukistui 1462-72, jonka jälkeen maa
muuttui osmannieu pasalikaatiksi.

Karamboli-peii (ransk. carambole), eräs
bil-jaardipeli.

Karamelli (ransk. caramel, esp. caramelo <
arabian kielestä), keltainen tai ruskea massa,
joka syntyy sokeria kuumennettaessa. K: ia
käytetään m. m. liköörien y. m. nesteiden
värjäämiseen ja karamelliteollisuudessa. — Suomessa oli
1908 7 karamellitehdasta (niistä 4 Uudenmaan
läänissä), ilmoitettu valmistusarvo 562,500 mk.
(josta Uudenmaan läänin osalle 467,500 mk.);
suurimmat karamellitehtaat ovat K. Fazerin,
O.-Y. Westerlund & C:n, N. Bonsdroffin Uusi
karamelli tehdas, O.-Y. Blomqvist & C:n, O.-Y’.
K. M. Brondinin ja Helsingin sokeritehdas O.-Y:n,
kaikki Helsingissä. Useimmat karamellitehtaista
valmistavat samalla kaakaota, suklaata,
marme-laadia y. m. makeisia. Ulkomailta tuotiin 1909
k :eja 24,673 kg, arvoltaan 59,322 mk., josta n.1/.
Venäjältä; vienti Suomesta on aivan mitätön
(1909 1,060 mk.).

Kara Mustafa, turk. suurvisiiri;
kunnostautui 1667-69 Kreetalla, nimitettiin 1676
suurvisii-riksi. Vv. 1682-83 hän johti sotaliikkeitä
Itävaltaa vastaan; piiritti heiuäk.-syysk. 1683
Wieniä, mutta pakotettiin lakkauttamaan piiritys
Kahlenbergin taistelun jälkeen (syysk. 12 p.i ;
kärsi pian uuden tappion Parkanyn luona ja
surmattiin jouluk. 25 p. 1683 Belgradissa
sulttaanin käskystä.

Karamzin [-zi’n], 1. Nikolai
Mihailo-vits K. (1766-1826), ven. kirjailija ja
historiankirjoittaja. palveli 1783 sotaväessä, mutta
antautui sitten kokonaan kirjallisiin harrastuksiin;
matkusteli 1789-90 Saksassa, Sveitsissä,
Ranskassa ja Englannissa, jota matkaa hän on
kuvannut »Venäläisen matkailijan kirjeissä"
(leh-dessään „Moskovskij Zurnal", 1791-92); K.
julkaisi myöskin runollisia antologioja ja
kertomuksia y. m.; toimitti 1802-04 aikakauskirjaa
»Vest-nik Evropy". V. 1803 K. sai „historiografin"
arvonimen ja tehtäväkseen kirjoittaa Venäjän
historian, johon työhön hän tämän jälkeen uhrasi

melkein kaiken aikansa. Vv. 1816-24 ilmestyi
K:n suureksi suunniteltu »Venäjän valtakunnan
historia" (»Istoria Gosudarstva Rossijskago", 11
nid.; 12:s nide julkaistiin hänen kuolemansa
jälkeen 1829), joka ulottuu v:een 1611. K.
tahtoi teoksessaan etupäässä antaa eläviä ja
mieltä-kiinnittäviä kuvauksia Venäjän historiasta, ja
se saavuttikin tyylillisten ansioittensa vuoksi
pian suuren suosion. Mutta itsenäistä
kriitillistä tutkimusta ja uusia näkökohtia siinä ei
tavata. Tieteellisesti erittäin tärkeitä ovat
K:n muistutukset, jotka sisältävät laajoja
otteita käsikirjoituksista, joista muutamat
sittemmin ovat hävinneet. K:n käsityksen mukaan
Venäjän historia on ollut pääasiallisesti sen
hal-litsijain historiaa, ja hänen teoksensa onkin
kauttaaltaan kirjoitettu itsevaltiutta ihailevassa
ja vanhoillisessa hengessä. Samansuuntaisia ovat
eräät K:n valtiolliset kirjoitelmat, varsinkin
hänen Aleksanteri I:lle (1810) esittämänsä
memo-riaali »Vanhasta ja uudesta Venäjästä", jossa
hän m. m. vastustaa Speranskiju vapaamielisiä
uudistushankkeita. »Virallisen natsionalismin"
perustajana ja historiankirjoittajana K. ei ole
saavuttanut jakamatonta kiitosta, mutta sen
sijaan on hänen merkityksensä kirjailijana ja
kirjakielen uudistajana yksimielisesti tunnustettu.
Hän toi Venäjän kirjallisuuteen
Länsi-Euroo-passa silloin vallassa olleen tunteellisen
suunnan. »Venäläisen matkustajan kirjeet", joissa
tämä suunta ensi kerran Venäjällä esiintyi,
tekivät kirjallisuudessa käänteen. Ulkomaisen
kulttuurin, kirjallisuuden, taiteen ja luonnon
kauneudet olivat kuvatut yksinkertaisella ja
herttaisella tavalla, humaanisessa hengessä, ja tämä
toi muassaan uuden kirjoitustavankin, joka
lä-hennellen tavallista puhetta jyrkästi poikkesi
entisestä kankeasta, puoleksi kirkollisesta
tyylistä. Lisäksi K. muodosti joukon uusia
luontevia sanoja uusille käsitteille ja runollisille
arvoille, jotka venäläisille olivat siihen asti
tuntemattomat. Kun varsinkin hänen tunteelliset
novellinsa »Liisa parka" ja »Natalja, pajarin
tytär" olivat paljon luetut ja herättivät koko
joukon mukailuja, painui K:n luoma uusi
kirjakieli kaikkien sivistyneiden mieleen ja tuli
yleiseen käytäntöön, vaikka sitä vastaan
vanhavenä-Iäiseltä taholta nousikin ankara vastarinta, jota
johti amiraali Siskov. Uudistuksellaan K.
muokkasi venäjän kielen suuria kirjailijoita varten
Puskinista alkaen. J. F. d- J. J. 31.

2. Eva Charlotta
Aurora K. (1808-1902),
lahjoittaja, edellisen
pojan vaimo, omaa sukua
Stjernvall,
nimitettiin 1830 hovineideksi ja
asettui sitten Pietariin,
missä hän loisti hovin
etevimpien kaunotarten
joukossa. Meni 1836
naimisiin hovijahtimestari y. m.,
rikkauksistaan tunnetun
P. Demidovin kanssa,
jolloin hän lahjoitti suuria
summia (yhteensä 80.000
ruplaa) erityisille
Helsingin kouluille sekä
myötä-jäisrahastoksi nuoria tyt-

Aurora Karamzin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0193.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free