- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
347-348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karakteristinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

347

Karanteeni—Karavelov

348

töjii varten. Ensimäisen miehensä kuoltua liiin meni
uudestaan naimisiin 1S46 eversti A. Karamzinin
kanssa, joka kaatui 1854 Krimin sodassa. Rouva
K. vetäytyi nyt yksinäisyyteen ja oleskeli v:sta
1868 pvsyväiseeti omistamassaan Hakasalmen
huvilassa’ lähellä Helsinkiä sekä Järvenpään
kartanossa Espoossa. Hän harjoitti laajaa
hyväntekeväisyyttä. perusti Helsingin
diakonissalaitoksen 1867 ja köyhäinhoitolaitoksia, edisti
anteliaasti taiteita ja kirjallisuutta ja nautti etevien
ominaisuuksiensa ja rakastettavuutensa tähden
yleistä suosiota ja kunnioitusta. Sortovuosien
aikana hän koetti käyttää vaikutusvaltaansa
Pietarin hovissa Suomen hyväksi. G. K.

Karanteeni (ransk. quarantaine, < quarunte
= neljäkymmentä), maan tai seudun suojeleminen
kulkutaudeilta pidättämällä ihmiset (tai eläimet)
suojeltavan alueen rajalla n. s.
karanteenilaitok-sissa ja desinfisioimalla kaikki tartuntaa
mukanansa kuljetettavat esineet. Nimityksen arvellaan
johtuvan siitä, että Venetsiassa keskiajalla ruton
saastuttamasta maasta tullut alus 40 vuorokautta
oli eristettynä maasta. Näin pitkäaikaista
..karanteenia" ei missään enää ole käytännössä;
lyhyempiaikainenkin k. on viimeaikoina
vähitellen väistynyt toisten enemmän
tarkoituksenmukaisten toimenpiteitten tieltä, vrt. Kolera.

il. OB.

Karaportaat ks. Kierreportaat.

Karasjoki, kihlakunta ja pitäjä Norjan
Finn-markenissa, Suomen rajalla, 7,540 km5, 679 as.
(19001 1. O.o» km»:llä. K. on joki- ja järvirikas
tunturimaa ipäiijoki Karasjokka), joka
pohjoisosassaan Gaissa-tuntureissa kohoo yli 1,000 m yi. I
merenp. Se on enimmäkseen puurajan yliipuo- j
leila, ainoastaan 250 km3 on metsää, koivikkoa.
Asukkaat, lappalaiset (vain parikymmentä nor- |
jalaista ja suomalaista), harjoittavat
enimmäkseen poronhoitoa (1900: 15,615 poroa); kalastus
on myös tuottoisa. Puolet asuu kirkonkylässä
Karasjokkan suupuolella: täällä on koulu ja
postiasema. V:een 1751 K. oli Norjan ja Suomen
yhteismaata. (E. E. K.)

Karasjokka, joki Norjan Finnmarkenissa,
yhdyttyiiän Inarinjckeen saa nimen Tenojoki.
K:n vesialue on 5,255 km2. Sen lisäjoista
(Sargi-jokka y. m.) huuhdotaan kultaa. (E. E. K.)

Karasolu ks. V a h v i k e s o 1 u k k o.

Karasu /-su’] („musta vesi"), monen joen nimi
turkkilaisissa maissa. Mainittakoon Eufratin
läntinen lähdejoki sekä Struma Rumeeliassa.

E. r.

Karatai-mordvalaiset (Karatai < tat. kara
= musta, ja tai = varsa), pieni, kielellisesti
tatari-laistunut mordvalaisryhmä Kasanin
kuvernemen-tin Tetjusi’n piirin Mordovskie Karatai (Karatai
Mordovskija, Uozdestvenskoe), Mensitov
(Mensi-tova, Karatai) ja Malye Karatai (Sersalan, Salan)
nimisissä kylissä (yht. n. 1,750 henk.). Uskonto:
kreikk.-katolinen; naispuku: mordvalainen.
K.-m. puhuivat mordvaa luultavasti ainakin vielä
17:nnellä vuosis.; heidän sananvarastossaan
tavataan vielä muutamia mordvankielen jälkiä,
etupäässä sukulaisuusnimityksissä. [A. O. Heikel,
„Mordvalaisten pukuja ja kuoseja", siv. IV-V;
H. Paasonen, „Die sogenannten
karataj-mordvi-nen oder karatajen" (Suom.-ugr. seuran
aikakausk. XXI,i).] y. W.

Karatsi ks. K a r a c h i.

Karavaani (pers. kiirvän), matkaseurue, joka
kameleilla, hevosilla y. m. juhdilla välittää
liikettä erämaitten halki. Turvallisuuden vuoksi
karavaaniin otetaan niin monta henkilöä kuin
suinkin on mahdollista. Kamelien luku nousee
välistä tuhanteen. Tavallinen kamelinkuorma on
n. 200 kg. Juhtain ajajat kulkevat itse jalkaisin.
Tasaisella alueella kamelit kulkevat vierekkäin,
jotta voivat nypätä matkan varrelta tavattavia
kasveja ja muuta syötävää. Vuoripoluilla tai
öisin kulkiessa juhdat kulkevat peräkkäin pitkänä
jonona siten, että edellisen häntä köydellä cd
kiinnitetty jälkimäisen päähän. Karavaanin
johtaja on ylin komentaja, jonka käskyjä kaikkien
matkustavaisten tulee noudattaa. Vanhastansa
käytetyt pysähdyspaikat ovat jonkun lähteen tai
kaivon läheisyydessä, johon usein on rakennettu
erityinen majatalo (ks. K a r a v a a n i s e r a i).
Karavaaneilla on ollut ja on osaksi vieläkin
suuri merkitys maailman kaupalle. Muinaisajan
karavaanitiet esim. Etu-Aasiassa ovat osittain
vielä nytkin käytännössä. K. T-t.

Karavaaniserai.

Karavaaniserai (pers.) 1. k h a n i (khän),
majatalon nimi itämailla. K. T-t.

Karavankit, n. 100 km pitkä eteläisten
kalkki-alppien osa, Dravan eteläpuolella, länsiosa
yhtenäinen jono, itäosa hajaantunut ryhmiin.
Korkein kolita Stou 2,239 m. Liikenteen käyttämiä
solia: Loibl, Wurzener Berg, Seeberger Si.ttel.

(E. E. K.)

Karavelov v?-], Ljuben (1838-79),
bul-gaar. kirjailija, harjoitti opintoja Moskovan
yliopistossa, oleskeli vuorotellen Serbiassa ja
Romua-liiassa, julkaisten sieltä käsin
vallankumouksellisia lehtiä ja kiihottaen Turkkia vastaan. K. on
bulgaarialaisten parhaita runoilijoita ja
varsinkin novellinkirjoittajana huomattava. J. J. il.

2. Petko K. (1840-1903), bulgaar.
valtiomies, edellisen veli, opiskeli Venäjällä. Oli
varapresidentti perustuslakia säätävässä
notabeli-kokouksessa Tirnovossa 1879. Hänellä oli tämän
jälkeen varsin huomattava asema Bulga.irian
poliittisessa elämässä radikaalisen puolueen
johtajana. Tuli 1880 Tsankovin ministeristössä
finanssiministeriksi, toimien itse joulukuusta
mi-nisteripresidenttinä. Ruhtinas Aleksanterin
vai-tiokaappauksella 1881 kukistettua hallituksen K.
lähti Itä-Kumeeliaan, niissä hän toimi opettajana
ja sittemmin Filippopolin pormestarina; palasi
Bulgaariaan sittenkuin valtiosääntö oli saatettu
entiselleen 1883; oli sobranjan presidenttinä
1884 ja tuli Tsankovin kukistuttua lieinäk. sam.
v. taas pääministeriksi, josta toimesta luopui
elok. 1886, jolloin ruhtinas Aleksanteri
karkoi-tettiin. K:n esiintyminen tässä asiassa oli
kaksimielinen; vallankumouksellisen hallituksen as-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0194.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free