Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karazin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
349
Karazin — Karboniseeraus
350
tuttua syrjiiän K. ryhtyi taas asioiden johtoon,
tahtomatta kuitenkaan kutsua Aleksanteria
takaisin. Luopuessaan kruunustaan syysk. sam. v.
ruhtinas Aleksanteri valitsi hänet ynnä
Stambu-lovin ja Mutkurovin väliaikaisen hallituksen
jäseniksi, mutta se epäselvä kanta, jolle hän
asettui venäläisten suhteen, aiheutti hänen eronsa
marrask. sam. v. Taistelun jatkuessa Venäjää
vastaan K. oli alituisesti Stambulovin
epäluulojen esineenä. Helmik.-maalisk. 1887 tapahtuneen
kapinau aikana K. vangittiin joksikin aikaa:
Beltsevin murhan jälkeen 1891 hänet vangittiin
uudestaan ja tuomittiin viideksi vuodeksi
vankeuteen, mutta vapautettiin Stambulovin
kukistuttua (jouluk 1894), jonka jälkeen hän taas
rupesi „karavelistien" puolueen johtajaksi; pääsi
maalisk. 1901 vielä kerran ministeripresidentiksi,
mutta kukistui jo tammik. 1902
finanssiv.iikeuk-sien vuoksi. E. M-u.
Karazin [-ra’-], Vasilij Nazarov its
(1773-1842), ven. valtiomies, yhteiskunnallinen
toiinimies ja kirjailija, kreikkalaista sukuperää.
Saavutti eräällä valtiollisia uudistuksia
koskevalla kirjoituksellaan Aleksanteri I:n
luottamuksen; aikaansai kansanvalistusministeriön
perustamisen ja tuli sen koululaitos-osaston johtajaksi;
perusti Ilarkovan yliopiston ja otti tehokkaasti
osaa uudistustöihin. V. 1804 hänen jo kuitenkin
täytyi luopua virastaan’ ja joutui
kansanvalis-tamisiutonsa vuoksi poliisivalvonnan alaiseksi
(istui jonkun aikaa Schliisselhurgin
vankilassakin). K. ei kuitenkaan masentunut. Krutsikiu
kylässä olevalle maatilalleen hän perusti
kemiallisen työpajan ja ilmatieteellisen havaintoaseman,
aikaansai paljon uudistuksia maanviljelyksen
alalla sekä parannuksia talonpoikiensa tilaan.
K:n monilukuisista kirjoituksista ovat
merkilli-simmät hänen nerokkaat ilmatieteelliset
tutkielmansa. [G. P. Danilevskijn kirjoitus teoksessa
„Ukrainskaja Starina"; D. Bagalej,
„Prosveti-teljnaja dejateljnostj V. N. K-na".]
Karbamidi, virtsa-aine.
Karbidit, metallien hiiliyhdistvkset. Se hiili,
joka vaihtelevassa määrässä on aineosana
raudassa, ja suuresti vaikuttaa raudan
ominaisuuksiin, on siinä osaksi karbidimuodossa. Tärkeä
k. on kalsiumkarbidi (ks. t.).
Karbiini (ransk. caralive), lyhyt
jalkaväen-kivääri, tavallisesti samaa mallia ja samoja
pnt-rooneja käyttävä kuin muut armeian kiväärit.
Kaikki Venäjän rakuuna- ja kasakka rykmentit
ovat asestetut k:eilla. Tavallisesti k:t oivät ole
metriä pitemmät. Kun k:ia aikaisemmin
käytettiin ratsuväessä, kiinnitettiin se satulaan
ratsumiehen oikeanpuolisen reiden taakse. Nykyisin,
kun ratsuväkeä yhä enemmän käytetään myös
sotimaan jalkaisin, kannetaan k. hihnassa selässä.
.1/. v. 11.
Karbiinihaka (ks. Karbiini), jousella
sulkeutuva haka, saanut nimensä siitä, että niillä
kiinnitettiin karbiini ratsumiehen
olkavyöhöu; käytetään nykyään
sotilas- ja palovarustuksiin,
kellonperiin y. m. V. L.
Karbinoli, metylialkoholi. K:ia käytetään
nimityksenä alkoholeille ylimalkaan, kun ne
johdetaan tästä yksi n kerta isimmasta alkoholista. Tav.
alkoholia (etylialkoholia) nimitetään silloin
me-tylikarbinoliksi. Edv. Dj.
Karboksyli, melkein kaikissa orgaanisissa
hapoissa esiintyvän, yhdestä hiili-, kahdesta
happi-ja yhdestä vetyatomista kokoonpannun ryhmän
(C031I) nimitys. Edv." Ilj.
Karbolihappo, haavainhoidossa
2-5-prosentti-sena liuoksena käytetty aine, jolla desinfisioidaan
kirurgiset kojeet, opereeraavan lääkärin kädet
sekä pestään haava ja sen ympäristö puhtaaksi,
vrt. Desinfisioiminen ja Haava. K:n
kemiallisista ominaisuuksista ks. Fenoli, vrt.
myöskin K a r b o 1 i m y r k y t y s. M. O-Ii.
Karbolikalkki, kalkki, johon on sekoitettu
raakaa karbolihappoa 1. kivilliilitervaöljyii.
Karbolimyrkytys. Karbolihappo kuuluu
niihin harvoihin aineisiin, jotka voivat imeytyä
ruumiiseen terveenkin ihon läpi; enimmät
myrkytykset aiheutuvat kuitenkin karboliliuoksien
käyttämisestä kovin suurien ja laajojen, esim.
suurempia ruumiinosia kohdanneitten
palohaavani hoidossa sekä erehdyksestä nautitusta
kar-bolihaposta. Vähemmät myrkytykset synnyttävät
pahoinvointia, ruuansulatusliiiiriöitä, päänsärkyä
ja pyörrytystä; vaikeammissa tapauksissa
esiintyy suonenheikkous, tainnoksiinmeno, houraus
ynnä virtsan muuttuminen vihertäväksi, jopa
mustanpuhuvaksikin, tila, joka väliin vie
nopeastikin kuolemaan. Karbolivettä käytettäessä on
siis oltava varovainen sekä sitä käyttämättä
kovin laajoihin haavoihin, niinkuin suuriin
palohaavoihin y. m. suurempia ihoaloja koskevien
ihottumien y. m. s. hoitoon. Varsinaista
vastamyrkkyä k:lle ei ole. Epäiltävissä tapauksissa
on käytetty karboli mikäli mahdollista
huuhdottava pois ja lääkärinapu pikimmiten noudettava.
M. O-Ii.
Karbolineumi, öljy, jota valmistetaan
kivi-hiiliöljystä. Se sisältää fenoleja ja vaikuttaa
seutähden antiseptisesti. K. estää mätänemistä,
johon sen käytäntö puun kyllästysaiueena
etupäässä perustuu. Edv. Ilj.
Karbolivesi, karbolihapon vesiliuos; sisältää
2-5% karbolihappoa; käytetään
desinfisioimis-tarkoituksiin.
Karboliöljy, yhden osan karbolihappoa ja 9
osaa oliiviöljyä sisältävä liuos; käytetään
haavainhoidossa.
Karbonaatit, hiilihapon suolat. Tärkeimmät
ovat natrium- (sooda), kalium- (potaska) sekä
kalsiumkarbonaatti. Kaikki k:t kuohuvat
tullessaan yhteen happojen kanssa, koska niistä
eroaa hiilidioksidikaasua. Edo. Ilj.
Karbonaatti, eräs timanttilaji.
Karbonari ks. Carbonari.
Karbonihapot, ne hiilenpitoiset hapot, jotka
sisältävät yhden t. useamman karboksyliryhmän.
Sellaisia ovat useimmat orgaaniset liaput, m. m.
kaikki kasvihapot. Edv. Hj.
Karbonikausi ks. K i v i h i i 1 i k a u s i.
Karbonimuodostumat ks. £ i v i h i i 1 i s y
s-t e e m i.
Karbonipaperi, nokikerroksella peitetty
kalk-keerauspaperi, jota käytetään kirjoituskoneessa
kopioimiseen. A. S-r-
Karboniseeraus (lat. car&o = hiili), löysän
villan tai villakankaiden kemiallinen
puhdistaminen kasviaineksista. Tämä tapahtuu siten, että
villa tai villakangas uutetaan laimeassa
rikkihappo-, suolahappo- tai suolahappoa
vapauttavassa suolaliuoksessa. Liuos lingotaan pois ja
Karbiinihaka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
