Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karazin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
351
Karbonisysteemi—Karbureetit
352
villa tai kangas kuivataan 80-100° C lämmössä.
Tällöin kasvisselluloosa muuttuu helposti
torauu-tuvaksi hydroselluloosaksi ja osittain veden
pois-imeytymisen takia hiiltyy. Tomuuttamalla
voidaan hajaantuneet kasvisjäännökset poistaa
kar-boniseeratusta villasta tai kankaasta. E. J. S.
Karbonisysteemi ks.
Kivihiilisys-t e e m i.
Karbonyli, atomiryhmä, joka sisältää yhden
hiili- ja yhden happiatomin (CO).
Karbonylikloridi ks. F os geeni.
Karboraattori (lat. carbo = hiili) 1.
kaasuttaja. 1. Bentsiinimoottoreissa käytetty koje,
jossa bentsiini muutetaan kaasuksi ja sekoitetaan
sopivan ilmamäärän kanssa, jolloin saadaan
syttyvä seos, joka johdetaan moottorin silinteriin
ja siellä räjähtäen panee moottorin käyntiin.
Enimmin käytettyjä k:eja on Longuemarren (ks.
kuvaa). Sen muodostaa 2 silinterinmuotoista,
toistensa kanssa yhdistettyä astiaa: bentsiini
johdetaan jostakin ylempänä olevasta säiliöstä
putken kautta vasemmanpuoliseen astiaan, jonka
sisällä on koho K; tämän tarkoitus on pitää
bentsiinipintaa astiassa suunnilleen samalla
korkeudella. Kun nimittäin bentsiinipinta
laskeutuu, painaa koho K kahta pientä vipua V
vas-taau. jotka nostavat neulaventtiilin N, jolloin
uutta bentsiiniä pääsee virtaamaan astiaan. Mutta
samalla myöskin Ä nousee, vivut V joutuvat
vapaiksi ja neulaventtiili painuu alas, sulkien
bentsiinin sisääntulon. Vasemmanpuolisesta as-
IIttiS f
Longuemarren karboraattori.
tiasta bentsiini virtaa toiseen ja nousee siinä
ensin pieneen putkeen, jonka yliipiiiin melkein
sulkee kartionmuotoinen tulppa, jättäen
ainoastaan pienen raon bentsiiniä varten. Astian
yläpuolesta putki johtaa moottoriin, ja kun
moottorin imuvaikutuksesta ilma suurella nopeudella
virtaa astian alipäästä osaksi aukkojen A, osaksi
hylssin 11 kautta bentsiiniputken ohi, niin
bentsiini tunkeutuu kartioumuotoisesta raosta ja
kaasuttuu heti. Astian keskellä on lävistetty
levy L, jonka reiän kautta ilman ja
bentsiini-kaasun tulee kulkea siten sekoittuen hyvin
keskenään; seos menee sitten putkea pitkin
moottoriin. Astian yläpäässä on 2 vartta; toista
kiertämällä saadaan moottoriin johtava aukko
suljetuksi, toinen taasen vaikuttaa akselin
välityksellä levyyn .)/, jolla suljetaan ilma-aukot A.
— Polttoöljyn kaasuttamiseen voidaan käyttää
samanlaista k:ia kuin bentsiininkin
kaasuttamiseen; koska kuitenkin polttoöljy vaatii
kaasut-tuakseeu korkeamman lämpötilan kuin bentsiini,
niin on joko ilma tahi seos lämmitettävä noin
300-asteiseksi ennenkuin se johdetaan silinteriin;
lämmittämiseen yleensä käytetään moottorin
menokaasuja.
2. Kaasulaitoksissa käytetty laite, jossa laiha
ja huonosti valaiseva valokaasu tehdään
paremmin loistavaksi. Valokaasun hintaa nimittäin
usein halvennetaan siten, että kaasuun
sekoitetaan joku halvempi kaasu, etupäässä vesikaasu.
Jotta kuitenkin sekoitetun kaasun valaisukyky
ja lämpöarvo eivät liiaksi alenisi, johdetaan
siihen haihtuvia hiilivetyaineita, etupäässä
tervas-aineita. Tämän menetelmän läpikäynyttä
kaasua sanotaan karboroiduksi. K. voi olla tehty
esim. siten, että karboroitava kaasu johdetaan
sisältä tulenkestävillä tiilillä vuorattuun
kuumennettuun uuniin, johon pumputaan hienon n. s.
hajoittajan kautta öljyä (Helsingin
kaasuteh-taassa n. s. „solaariöljyä" tahi raakaa naftaa),
joka uunissa vallitsevan korkean lämpötilan
vaikutuksesta haihtuu ja sekoittuu kaasun kanssa.
E. S-a.
Karborundumi, on piikarbidia (SiC), jota
saadaan kun puhdasta piihiekkaa ja hiiltä
(koksia) kuumennetaan sähköuunissa
ruokasuola-peitteen alla. Se on kovempaa kuin korundi,
mutta vähiin pehmeämpää kuin timantti. Sitä
käytetään senvuoksi hioma-aineena. Myöskin sitä
käytetään deoksidatsioni- 1. pelkistävänä
aineena metalleja ja niiden seoksia valmistettaessa.
Valmistusmäärä 1898 723 tonnia, 1908 2,226
tonnia, jonka arvo oli noin l’/2 milj. mk. G. A. A.
Karbunkkeli (carbunculus), veriajos, veripaise;
erittäin raju tulehdus ihossa ja ihonalaisessa
solukossa, mikä tulehdus johtaa useamman
toisiaan lähellä olevain paiseitten syntymiseen.
K., jolla on suuri taipumus levitä lähelläoleviin
osiin, on ankara tauti, jota usein seuraa kova
kuume, vaatien lääkärin käsittelyä. On olemassa
erityinen varsin pahanlaatuinen k., joka
esiintyy pernarutossa (ks. t.). il. O-B.
Karbureerata (lat. carbo = hiili), heikosti
va-lostavalla liekillä palavien kaasujen, kuten vedyn,
vesikaasun, huonon valokaasuu y. m.
sekoittaminen bentsolin, petrolieetterin, naftaliinin y. m.
aineiden höyryillä, joten saadaan liekki
valaisevaksi. ’ S. V. U.
Karbureetit = karbidit (ks. t.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
